Jyri Hellevuo on hevosmies yliopistomaailmassa

Aikanaan 90-luvulla hevoset veivät Hellevuon suoraan lukiosta työelämään, joten siirtyminen opiskelijaksi melkein viisikymppisenä oli aika loikka. Stetsoniin ja hapsunahkatakkiin pukeutuva mies erottuu kyllä liikuntatieteellisen nuorisosta, mutta vastaanotto yliopistolla on ollut lämmin ja kiinnostunut, Hellevuo kertoo. .Miehen unelma ei ole lukea liikuntatieteiden tohtoriksi, vaan se on hänen tähtäimensä. .”Emälinja on vahva. Emänemällä eli mummollani on 16 jälkeläistä ja heistä kaksi on tohtoreita. Minä olisin kolmas”, hän sanoo ja hymyilee..Hellevuo on kotoisin Suolahdesta, joka on nykyistä Äänekoskea. Kotona ei ollut hevosia, mutta 13-vuotiaana hän lähti kesäksi serkun maatilalle Saarijärvelle Arto ja Veikko Kynnäksen luokse ja tutustui siellä ravihevosiin. .”Se oli vuosi 1988, ja minä ajattelin, että tämä on miesten juttu! Sen jälkeen olen elänyt pelkästään hevosille”, Hellevuo muistelee. .Hän kävi lukion jälkeen oppisopimuksella hevosenhoitajaksi ja oli talleilla töissä ensin Suomessa, sitten puoli vuotta Saksassa ja sitten muutaman vuoden Italiassa. Palattuaan Suomeen hän työskenteli vuoden Ahokkaan tallilla Laukaassa, sitten hän perusti kengitysfirman. Vuonna 2009 hän suoritti kengityssepän ammattitutkinnon. .Kengittämisen hän oli aloittanut jo 90-luvun alussa Saarijärvellä. Hellevuo toteaa alkavansa nyt jo olla kengittämiseen vanha ja väsynyt, mutta samalla se on iso osa häntä. Hetken aikaa hän toimi Suomen Kengityssepät ry:n puheenjohtajanakin. .Kouluttautuminen oli aikanaan iso kynnys itseoppineelle miehelle, mutta se kannatti, hän pohtii. Kouluun lähteminen tarkoittaa sen tunnustamista, että ei osaa valmiiksi kaikkea. Samalla se avaa mahdollisuudet oppimiseen – ja se myös vei Hellevuota kohti nykyistä opintietä..Miksi on lempikysymysHaastattelu on aloitettu Killerin raviradalla, ja sitä jatketaan Ylioppilastalon kahvilassa. Suunnistuksen MM-mitalisti Akseli Virtanen jonottaa taustalla omaa ruokaansa. .”Minulla on päiväkodista lähtien aina ollut mielessä kysymys ”miksi”. Jos joku karismaattinen valmentaja sanoi, että tee näin, mietin silti ainakin jälkeenpäin, että miksi”, Hellevuo kertoo. .Sille kysymykselle yliopisto on hyvä paikka. Hellevuon loppuelämän visio ja vilpitön tarkoitus onkin tuoda uutta tietoa ravivalmennukseen. .”Pääjuttuni on soveltaa ihmispuolen olemassa olevaa tietoa ja tutkimuksia hevospuolella. Energiantuottosysteemit ovat lähestulkoon samat kaikilla nisäkkäillä”, hän sanoo. .Hevosten valmennuksen iso asia on se, että yleisesti on helppoa valmentaa kehoa joko lyhyeen ja nopeaan suoritukseen tai pitkään ja kestävään, mutta raveissa vaaditaan molempia. .”Sanotaan, että matka ei tapa, vaan vauhti, mutta ei se vauhtikaan tapa, vaan väsymys”, Hellevuo mietti. .Hän toteaa, että ravihevosen valmennus sisältää pääosin hölkkää ja hiittiä, mutta keskialueen vauhtikestävyys jää usein treenaamatta. Lisäksi kaikenlainen tukiharjoittelu, mitä ihmisurheilussa tehdään paljon, loistaa poissaolollaan. Siihen Hellevuo haluaisi lisää tietoa ja tutkimusta. .Tätä ei pidä ymmärtää väärin. Hänellä on myös vahva kunnioitus alan osaajiin. .”Mutta sitä karsastan, että puhutaan niin paljon tuureista. Jos tuurilla olisi niin iso merkitys, Korven Pekan kannattaisi pelata lottoa!” hän hymähtää. .Ja sitten lainaa yhtä opettajaansa, liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmia, joka esiintyy somessa nimellä Lihastohtori. .”Hän sanoo, että tieteellä päästään arvaamaan lähelle, mutta sen jälkeen valmentaminen on taidetta.” .Hellevuon oma slogan taas on, että onni seuraa onnistuneita valintoja. .Kandin työ anaerobisesta kynnyksestäHellevuo on periaatteessa toisen vuosikurssin opiskelija liikuntabiologiassa, mutta samalla hän on jo syvällä aihealueellaan. Hän esimerkiksi miettii, että ihmisten liikuntatieteestä hevosille 80-luvulla siirretty anaerobisen kynnyksen määrittely ei välttämättä toimi oikein. Tätä asiaa hän aikoo selvittää nyt syksyn ja talven aikana kandidaatintyössään. Tarkasti suunnitellulle hankkeelle haetaan tukea Erkki Rajakosken rahastosta. .Hellevuon hypoteesi on, että hevosen anaerobinen kynnys voidaan määrittää laktaattikynnystestissä luotettavasti vain yli kolmen minuutin kuormitusportailla. Hän uskoo, että tähän saakka käytetty kilometrin suoritusporras ei ole tarpeeksi pitkä, että hevosen kehossa ehdittäisiin saavuttaa laktaatin tuoton suhteen vakaa tila, niin kuin on oletettu tapahtuvan. Ihmisellä tasaantuminen kyllä ehtii tapahtua kilometrin matkalla, koska ihmiselle kilometrin juokseminen kestää noin 3 minuuttia, mutta hevonen juoksee saman matkan reilusti alle 2 minuuttiin, jolloin tasaantumista ei mahdollisesti tapahdu. Siksi vanha testi saattaa määrittää anaerobisen kynnyksen liian korkealle. .“Ainakin se on tutkimisen arvoinen asia”, Hellevuo sanoo..Vaihtoon ItaliaanHevosalalla tieteellinen tutkimus otetaan vastaan usein kaksijakoisesti: siitä ollaan kiinnostuneita, mutta toisaalta luotetaan vanhaan osaamiseen. Hellevuo ymmärtää molempia..Sitä hän ihmettelee, että usein hevosten tieteellinen valmennus nähdään vähemmän hevosystävällisenä kuin tunteeseen perustuva valmennus. Hänen nähdäkseen asia on päinvastoin. .”Kuin mitataan oikeita asioita ja huomioidaan hevosen genetiikka, valmennushistoria ja ikä, pystytään valmennuksessa hakemaan yksilölle juuri oikeanlaisia asioita”, hän painottaa..Opiskeluihin tosissaan satsaava Hellevuo ehti jo ensimmäisenä opiskeluvuonnaan tehdä myös 16 opintoviikkoa italian kielen opintoja. Siihen oli selvä syy. .”Meille esiteltiin mahdollisuus lähteä Erasmus-opiskelijavaihtoon keväällä 2025. Yksi vaihtoehto oli Palermon yliopisto, josta on vain muutama kilometri raviradalle. Tarkoitus on lähteä sinne, ja suunnittelen ottavani sinne mukaan silloin 2-vuotiaan varsan”, hän kertoo. .Nykyään hän kengittää muutamana päivänä viikossa. Tulot opiskelijalla ovat, mitä ovat, mutta elämässä on muitakin arvoja kuin raha. .”Olen aina ollut kädestä suuhun eläjä. En mieti taloutta, enkä edes tiedä, mihin virkaan tässä opiskelen. Vaikka etenisin tohtoriksi, ei minulla ole välttämättä kuin vapaan tutkijan ura edessä. Mutta ehkä muutan eläkepäivilleni Dolomiiteille ja myyn osaamistani siellä”, hän hymyilee. .Jyri Hellevuosyntynyt 1975Kengitysseppä, harrastajaravivalmentaja ja liikuntatieteiden ylioppilas.Jyri Hellevuo siirtyi kengityssepästä liikuntatieteilijäksi.Jenkit vai tavalliset? Katso, miten kärry vaikuttaa hevosen liikerataan Killerillä tehdyssä testissä

Jyri Hellevuo on hevosmies yliopistomaailmassa

Aiheeseen liittyvää