Hyvä paha stressi

Katse hevosen hyvinvointiin -webinaarissa marraskuussa käsiteltiin hyvinvointia monelta eri kantilta. Hevosen kokemasta stressistä webinaarissa luennoi Anna Kilpeläinen, joka toimii hevosten kouluttajana sekä ratsastuksen ohjaajana ja ammatillisena opettajana Kpedu Kaustisella. Hän myös kouluttaa Kannuksessa eläintenkouluttajia hevosten kouluttamiseen..Usein stressistä puhutaan negatiivisena asiana. Se ei kuitenkaan ole pelkästään ongelma. Anna Kilpeläinen toteaa heti luennon alkuun, että tietynlainen stressitason nousu on normaali osa jokapäiväistä elämää niin ihmisillä kuin hevosillakin. .”Se kuuluu arkeen ja on erittäin tärkeää ja välttämätöntä monessa tilanteessa. Se ei siis ole pelkästään ongelmia aiheuttava, vaan myös hyvin tärkeä ilmiö”, Kilpeläinen huomauttaa ja toistaa sanoman monta kertaa luennon aikana..Kilpeläinen kertoo, että stressi jaotellaan joskus eustressiin ja distressiin. Eustressillä tarkoitetaan stressireaktiota, johon liittyy positiivinen tunnekokemus. Vastaavasti distressiin liittyy negatiivinen tunnekokemus..”Stressiä voi kokea eri tavoilla, se voi olla myönteistä tai kielteistä. Ja kun puhutaan myönteisen kokemuksen antavasta stressistä, puhutaan eustressistä. Se on vireyttävää, suorituskykyä parantavaa ja auttaa keskittymään”, Kilpeläinen sanoo. ”Sitä tuntee itsensä kaikkivoipaksi, kun on sopivasti stressaantunut sopivaan suoritukseen, eli stressillä voi olla myös tällaisia myönteisiä vaikutuksia. Myönteisestä stressistä myös palaudutaan nopeasti.”.Distressissä taas ollaan tilanteessa, jossa on tarve selviytyä jostain haasteesta, uhasta, kivusta, sairaudesta tai muulla tavoin epäsopivista olosuhteista. .”Vaikka erona on se, että stressin pohjalla on joko myönteinen tai kielteinen tunnekokemus, on stressi elimistön kannalta kuitenkin aina sama reaktio kehossa. Siitä näkökulmasta ei ole eroa, kummanlaisesta stressistä on kyse”, Kilpeläinen sanoo..Stressi ei ole ongelma pysyessään tietyissä rajoissa, sillä se kuuluu normaalina osana elämään. Hevosilla, kuten ihmisilläkin, on kuitenkin yksilöllinen stressinsietokyky. Samoissa olosuhteissa jokin hevosyksilö pärjää stressin kanssa hyvin ja toisella hevosyksilöllä on ongelmia selviytyä stressistä. .”Stressi ei aiheuta haittaa, jos se ei kestä kovin kauaa, ei ole mitenkään erityisen voimakasta, toistuu harvakseen eikä ole jatkuvaa tai kovin tiheää. Eikä siihen liity voimakkaita negatiivisia tunteita, jotka itsessään alentavat hyvinvointia, kuten pelko, kipu tai eroahdistus.” .Olennaista hyvinvoinnille on myös stressin ja palautumisen tasapaino. Eustressin ja distressin lisäksi voidaan puhua myös akuutista tai vaihtoehtoisesti kroonisesta ja pitkäkestoisesta stressistä. Akuutti stressi kohottaa hetkellisesti valmiustilaa, parantaa suorituskykyä ja siitä palaudutaan nopeasti. Pitkäkestoinen stressi taas voi olla merkittävä hyvinvointiongelma..”Jos stressi alkaa pitkittyä, alkaa se aiheuttaa ongelmia ja silloin siitä voi tulla aika vakavakin hyvinvointiongelma.”.Tietoisesti ei pysty päättämään, että nytpä minä stressaannun tai nyt minä en stressaannu, vaan se tapahtuu automaattisesti.Anna Kilpeläinen.Stressireaktio etenee käytännössä aina samalla tavalla. Ensin tulee jokin ärsyke, joka havaitaan aistien kautta ja joka käynnistää stressireaktion, eli häiritsee jollain tavalla. Elimistö pyrkii saman tien korjaamaan tilanteen, ja tästä seuraa fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia. .”Sympaattinen hermosto aktivoituu ja stressihormoneja erittyy. Se näkyy meille käytännössä välittömästi. Vireys ja valmiustila nousee, eli hevonen valpastuu ja kiinnittää huomionsa asiaan, mikä stressin käynnistää. Tämä on tarkoitettu alun perin selviytymismekanismiksi, valmistaudutaan taistelemaan tai pakenemaan”, Kilpeläinen kertoo. ”Elimistö on sillä tavalla pöhkö, että se edelleen noudattaa samaa kaavaa, vaikka tämän päivän haasteet – myös meille ihmisille – ovat hyvin erilaisia, kuin tuhansia vuosia sitten. Silti tämä taistele tai pakene -mekanismi on ennallaan.”.Kyseessä on fysiologinen refleksi..”Tietoisesti ei pysty päättämään, että nytpä minä stressaannun tai nyt minä en stressaannu, vaan se tapahtuu automaattisesti.”.Hevosten kohdalla voidaan koulutuksella vaikuttaa stressireaktion voimakkuuteen ja miten voimakkaasti hevonen reagoi siihen, mutta perusreaktio on automaattinen ja tapahtuu sekunnin murto-osissa, Kilpeläinen sanoo..Stressireaktiossa keho valmistautuu fyysiseen ponnisteluun: hengitystiheys nousee, syke ja verenpaine nousevat ja energiaa vapautuu lihasten käyttöön. Samaan aikaan akuutin selviämisen kannalta vähemmän olennaiset toiminnot vaimenevat: ruoansulatus hidastuu, kasvuun ja lisääntymiseen liittyvät prosessit hidastuvat ja vastustuskyky heikkenee. Myös kivun aistiminen häiriintyy. .”Tilanteessa, jossa on pakko päästä pakoon nopeasti, on hyödyllistä, ettei eläin asti normaalisti kipua, vaikka se olisi vammautunut”, Kilpeläinen selittää..Stressireaktioon liittyy myös psyykkisiä muutoksia. Kun stressireaktio käynnistyy, se kaventaa huomiokykyä ja huomio keskittyy stressin aiheuttajaan. .”Hevosestakin huomataan, että sen on vaikea keskittyä meidän pyyntöihin, jos sen huomio kääntyy johonkin sitä stressaavaan asiaan. Aistit terävöityvät havainnoimaan stressin aiheuttajaa ja mahdollisesti muita uhkia ympäristössä. Hevonen voi esimerkiksi käyttäytyä säikymmin kuin normaalisti.” .Sen sijaan ihmiseen ja esimerkiksi koulutettaviin asioihin keskittyminen voi olla stressaantuneena hankalaa. Koulutustilanteessa hevonen tulisikin pitää mahdollisimman levollisena. Stressaantuneen ihmisen tai hevosen käytös muuttuu usein tietyllä tapaa kaavamaiseksi..”Sen varalta, että hevosen kanssa päädytään stressaavaan tilanteeseen – kuten elämässä yleensä päädytään – kannattaa sille olla koulutettuna oikein hyvin osattuja luotettavia taitoja. Niitä hevoset yleensä pystyvät noudattamaan ihan kohtuullisen hyvin. Kun taidot ovat automaattiselle tasolle asti toistettuja, toimivat ne stressitilanteessakin. Sen sijaan uudenlaisen käytösten toteuttaminen ja oppiminen voi mennä hankalaksi.” .Hän sanoo, että ei ole olemassa tutkimusta, mikä kertoisi, minkä ajan hevonen voi kokea stressiä niin, että palautuminen vielä onnistuu kohtuullisesti. .”Jos vetää yhteen tutkimustietoja, joita löytyy stressireaktiosta ihmisillä ja eläimillä, hevosillakin, voi ajatella nyrkkisääntönä, että mikäli hevonen joutuu kokemaan voimakkaammin kohonnutta stressiä 15 tai 30 minuuttia, alkaa palautuminen olla jo hidasta”, Kilpeläinen summaa. ”Siinä ajassa elimistöön vapautuvat kaikki stressihormonivarastot, ja niiden poistuminen kestää jo pidempään. Hyvissä olosuhteissa palautuminen tapahtuu joissain tunneissa, mutta voi kestää myös päiviä.” .Niin kauan, kun elimistössä on kohonnut stressitila ja verenkierrossa kiertää stressihormoneja, on myös hevosen käytöksessä usein nähtävissä muutoksia, vaikka akuutti stressireaktio on jo ohi. .”Tämä ilmiö on hyvä tuntea.”.Kun puhutaan stressin aiheuttamista ongelmista, tarkoitetaan yleensä pitkittynyttä stressiä. .”Ongelmatilanne voi syntyä esimerkiksi siitä, että stressitilanteita tulee liian usein tai niistä palautumiseen sopivat olosuhteet puuttuvat. Esimerkiksi jos hevosella on jokin vamma, mahahaava tai muu sellainen vaiva, joka aiheuttaa jatkuvaa kipua, on sillä myös jatkuva kohonnut stressitila päällä. Laumaeläimellä myös laumasta eroon joutuminen aiheuttaa merkittävää stressiä”, Kilpeläinen toteaa..Krooniselle stressille voi alistua myös silloin, kun stressin aiheuttaja ei ole koko ajan läsnä. Jos stressitilanteet toistuvat riittävän voimakkaina ja riittävän usein, ei palautumisaika aina riitä stressin purkamiseen. .”Saatavilla olevasta tutkimusmateriaalista voi vetää karkean johtopäätöksen, että jos hevonen joutuu kokemaan puolisen tuntia merkittävästi kohonnutta stressiä päivittäin, altistuu se jo silloin krooniselle stressille”, Kilpeläinen kertoo. ”Vaikka ympäristössä olisi olosuhteita palautuakin, on tuollainen määrä silti liian paljon. Silloin hevosen käyttäytymisessä ja terveydentilassa voidaan nähdä muutoksia ulospäin. Siksi arkisessa käsittelyssä ja rutiineissa ei saisi päästä toistumaan merkittävästi kohonnut stressitilanne.”.Hevosten stressikokemukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä pitkäkestoinen stressi on hyvinvointiongelma. Stressi on elimistön hälytystila, ja sillä on elimistössä etuajo-oikeus. Se pyrkii varmistamaan ensisijaisesti selviytymisen ja muihin tarpeisiin, mihin yksilö tarvitsisi voimavaroja, jää loput. Jos stressiä on liikaa suhteessa voimavaroihin, ei niitä välttämättä riitä muuhun kuin stressistä selviytymiseen. Silloin alkavat häiriintyä elimistön muut toiminnot, kuten kasvu, yleiskunto, terveys, ruoansulatus, suorituskyky ja oppimiskyky..Eläimen hyvinvointi ei ole pelkästään sitä, että poistetaan negatiivisia asioita.Anna Kilpeläinen.Stressiä hevoselle aiheuttavien tekijöiden kirjo on moninainen. .”Stressiä aiheuttavat muun muassa pelko, kivun kokemukset, sairaus, laumasta eroaminen, muutokset ympäristössä, valmiuteen nähden liian suuri fyysinen kuormitus, nälkä, lajityypillisen käyttäytymisen estyminen, epämukavuus ja myönteisten tunnekokemusten puute”, Anna Kilpeläinen luettelee. .”Nykyään ymmärretään, että eläimen hyvinvointi ei ole pelkästään sitä, että poistetaan negatiivisia asioita. Sinne tarvitaan myös myönteisiä asioita, että eläimet voisivat hyvin.”.Tylsässä ja virikkeettömässä ympäristössä eläminen on yksi merkittävä stressitekijä hevoselle. Lisäksi stressiä aiheuttaa hevosellekin epävarmuus ja kaikki muutokset elämässä – muutto, lauman muutos, ihmisten vieraat toimintatavat..”Mutta kuten jo sanottu, näitä väistämättä elämään kuuluu, ja hevosetkin reagoivat näihin yksilöllisesti”, Kilpeläinen huomauttaa..Myös ihmisten käyttäytymisellä on merkitystä hevosten stressaantuneisuudelle. Jos ihmisen käytös on vaikeasti ennakoitavaa ja hevonen joutuu olemaan epävarma ihmisen läheisyydessä, tai jos ihminen käyttäytyy aggressiivisesti tai pelottavasti hevosta kohtaan, lisää se hevosen kokemaa stressiä..Stressin torjunnassa tärkeintä on mahdollistaa hevoselle lajityypillinen käyttäytyminen. .”Siihen kuuluu sosiaalista kanssakäymistä, hevoseläimelle tyypillistä ajankäyttöä liikuskellen ja ruokaa etsien, syöden, lepäillen, tutkien ja leikkien. Siihen vaikuttaa terveydentila ja kivuttomuus, sopiva ravitsemustila ja sopiva liikunta ja valmennus. Ehkä jopa tärkeintä olisi, että näistä kertyisi hevoselle myönteisiä kokemuksia. Ne saattavat vaikuttaa hevosen kokemaan olotilaan jopa eniten”, Kilpeläinen sanoo..”Stressin kokemiseen vaikuttavat monet eri tekijät, ja siksi tämä on haastava asia, on nähtävä koko kuva. On nähtävä, mitkä tekijät ylläpitävät tasapainoa ja matalaa stressitasoa, ja mitkä asiat taas nostavat sitä. Yksittäinen stressinaiheuttaja ei yleensä ole kovin merkityksellinen hyvinvoinnin kannalta. Yleensä hevoset kestävät sellaista vallan hyvin, jos systeemi on kokonaisuudessaan tasapainossa.”

Hyvä paha stressi

Aiheeseen liittyvää