Eläinrekistereitä hallinnoi Ruokavirasto, ja käytännön työ on delegoitu hevosten osalta Suomen Hippokselle. .Merkitsemistä on kolmea eri tasoa. Kaikki hevoseläimet kuuluvat viranomaistietokantaan, minkä myötä niillä on passi ja siru. Kantakirjaan taas merkitään Suomessa syntyvät yksilöt ja niitä tuontihevosia, joiden rodun kantakirjaa täällä ylläpidetään ja jotka täyttävät kantakirjan jalostusohjelman vaatimukset. Kantakirjaan merkittävät yksilöt ovat automattisesti myös viranomaistietokannassa..Näiden lisäksi on ravikilpailurekisteri, johon vaatimukset ovat tarkimmat. .Ravihevosten kohdalla Suomessa syntyneeksi lasketaan hevonen, jonka ensirekisteröintimaa on Suomi. Se saa olla syntynyt ulkomailla, jos se on tuotu Suomeen rekisteröitäväksi syntymävuonnaan. .Ravikilpailurekisteri vaatii enitenAasit, muulit ja osa ratsuista merkitään tietokantaan ilman sukutietoja tai lisämaksusta sukutietojen kanssa. Kaikki ravihevoset ja raviponit rekisteröidään sukutietojen kanssa ID-varmennuksen kautta, että ne saavat ravikilpailuoikeuden. Tietokantaan hevonen voidaan merkitä myöhemminkin, mutta jos sille halutaan ravikilpailuoikeus, se pitää rekisteröidä vuoden sisällä syntymästään. .Ravihevosilla isäorin tulee olla jalostusarvosteltu. Lämminveriset ja ponit hyväksytään miltei poikkeuksetta, jos siihen ei ole oleellista terveydellistä estettä, mutta suomenhevosilla vaatimukset ovat kovemmat. Poikkeuksena on yhä voimassa oleva kotisiitospykälä, eli kun omaan tamman astuttaa omalla oriilla, hevonen saa ravikilpailuoikeuden, vaikka sitä ei olisi jalostusarvosteltukaan. Tämä on pysymässä jatkossa ennallaan. .”Se, että oriit on hyväksytty ja jalostusarvosteltu, on katsottu rodun terveyden ja säilymisen perusteella tarpeelliseksi, eikä siihen ole tulossa muutosta”, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Kimmo Lampinen sanoo..Lampinen kertoo, että kokonaan rekisteröimättä Suomessa lienee vain joitain yksittäisiä pihankoristeponeja, jotka on tuotu maahan ennen rekisteröintivelvoitetta. .”Kaikki Suomessa syntyvät varsat rekisteröidään, mutta pieni osa viiveellä 1 ja 2 vuoden välissä”, hän kertoo. .Jos suomenhevonen rekisteröidään myöhässä, sille voidaan silti tehdä dna-määritykset, ja se voidaan merkitä suomenhevoseksi, joka saa luvan kilpailla ratsastuksessa suomenhevosena. Ravikilpailuoikeutta se ei saa. .Jos hevonen rekisteröidään yli vuoden ikäisenä, sille tulee automaattisesti teuraskielto. .Kaksi laskuttajaaRekisteröintiin kuuluu hevosen tunnistaminen, jolloin sen merkit kirjataan ylös ja sille asennetaan mikrosiru. Lisäksi sille tehdään tunnistusasiakirja eli hevospassi. Sukutiedoilla merkittäviltä hevosilta tarkastetaan myös dna-näyte. .Ruokavirasto laskuttaa varsanomistajalta rekisteröintiin liittyvät kulut eli tunnistuksen ja rekisteröinnin. Hippos taas laskuttaa kantakirjaan merkitsemisen kulut eli polveutumismäärityksen ja mahdolliset lisäpalvelut. .Rekisteröinnin hinta on porrastettu sen mukaan, kuinka ajoissa tieto varsasta laitetaan eteenpäin, mutta se vaihtelee 166 ja 286 euron välillä. Lisäksi tunnistus maksaa satasen ja dna-tarkistukset normaalitapauksessa 65 euroa..Lain mukaan hevosen passin pitää olla aina siellä, missä hevonenkin on. Ja nimenomaan passin, kopio ei riitä. Asia perustellaan niin, että vain silloin voidaan varmasti merkitä varoajalliset lääkkeet passiin, jos hevosta joudutaan lääkitsemään. .”Kyllä näiden passiasioiden kanssa on ongelmia, niin kuin kaikkien asioiden. Osa ei halua antaa passia säilytettäväksi tallille, mutta määräys on yksiselitteinen”, Lampinen sanoo. .20-30 syntyy ulkomaillaMuutamien vuosien takaisen tunnistusskandaalin jälkeen ulkomailla asuvien tammojen varsojen tunnistaminen on vakioitunut. Jos Suomessa rekisteröity tamma varsoo ulkomailla, varsa pitää ennen vuodenvaihdetta tuoda Suomeen rekisteröitäväksi ja tunnistettavaksi, että se saa Suomessa syntyneen varsan oikeudet. Tällaisia varsoja syntyy vuosittain 20–30..Ennen Suomeen tuomista virallinen toimija siruttaa varsan sen syntymämaassa sekä täyttää tunnistustodistuksen. Nämä toimitetaan Suomen Hippokseen, jossa hevoselle tehdään väliaikainen hevospassi, jonka kanssa se voi matkustaa. Rekisteröinti on kuitenkin vielä kesken, eikä varsalla ole kantakirjastatusta eikä tällä passilla saa ravikilpailuoikeutta. Matkustamista varten tarvitaan terveystodistus. .Suomessa varsa tunnistetaan uudelleen, ja tässä vaiheessa siitä otetaan dna-näytteet..Suomalaisia tammoja pidetään ulkomaista lähinnä Virossa ja Ranskassa. Lampinen arvioi, että Keski-Eurooppaan hevosia viedään etupäässä orien takia, koska aivan kaikista oreista ei ole saatavana siirto- tai pakastespermaa. .”Mutta kaikkinensa tämä on vähentynyt, kun spermaa saa Suomeenkin oreista, joista aiemmin ei saanut”, Lampinen sanoo. .Virosta haetaan erityisesti kustannussäästöjä, ja tietysti monissa maissa varsoille pystytään tarjoamaan pidempi laidunkausi kuin Suomessa. .Varsasta ei voi tulla tavallista Suomessa syntynyttä ravihevosta, jos sen emä on jonkun muun maan rekisterissä, kun varsa syntyy. Jos sekä tamma että varsa tuoda Suomeen ennen vuoden vaihdetta ja molemmat rekisteröidään Suomeen, varsa voidaan merkitä FIU-hevoseksi. .Jos taas Suomeen rekisteröity tamma saa varsan ulkomailla, eikä varsaa tuoda Suomeen, varsasta tulee kilpailuoikeudeton, ellei syntymämaan säännöistä löydy muuta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Ruotsissa on mockinländare-rekisteri, johon voi tunnistaa toisen rekisterin tamman varsan syntymävuonnaan. FIU- ja mockinländare-hevoset eivät saa kasvattajarahoja tai osallistumisoikeutta kaikkiin kilpailuihin..FiU-rekisteriä käytetään kuitenkin erittäin vähän. Viime vuonna sinne ei rekisteröity yhtään varsaa, vuonna 2021 yksi. .Mikään UET-maa ei hyväksy omaan kilpailurekisteriinsä varsaa, joka emä ei ole heidän maansa rekisterissä. .Muutokset riippuvat RuotsistaRatsujen kohdalla hevosia rekisteröidään hyvin vapaasti eri kantakirjoihin, eivätkä kaikki suomalaisen ratsukantakirjan FWB-hevoset ole koskaan käyneet Suomessa. .”Raviurheilussa kasvattajakilpailut ovat merkittävässä osassa, ja siksi rekisteröinnillä on tässä niin merkittävä rooli. Ne maksetaan kasvattajien maksamilla ennakkomaksuilla, ja pelisääntöjen on oltava kaikille samat”, Lampinen perustelee tarkkaa rekisteröimiskäytäntöä. .Ruotsissa systeemi on samanlainen kuin Suomessa, mutta tällä hetkellä keskustelussa on muuttaa rekisteröintijärjestelmää mahdollisesti niin, että EU:n sisällä varsoja voisi rekisteröidä Ruotsiin käyttämättä niitä kotimaassa. Lampinen kertoo, että Suomessa tästä ei ole toistaiseksi keskusteltu. .”En näe, että lähiaikoina sitä käytäisiinkään, mutta tämä riippuu myös siitä, mitä Ruotsi päättää. Tässä on monta aspektia puolesta ja vastaan. Se olisi merkittävä muutos, ja puhutaan perustavaa laatua olevista asioista”, hän painottaa. .Passit kahdessa kuukaudessa .Suomenhevosta ei voi rekisteröidä Espanjasta eikä kylmäveristä ravuria Suomesta
Eläinrekistereitä hallinnoi Ruokavirasto, ja käytännön työ on delegoitu hevosten osalta Suomen Hippokselle. .Merkitsemistä on kolmea eri tasoa. Kaikki hevoseläimet kuuluvat viranomaistietokantaan, minkä myötä niillä on passi ja siru. Kantakirjaan taas merkitään Suomessa syntyvät yksilöt ja niitä tuontihevosia, joiden rodun kantakirjaa täällä ylläpidetään ja jotka täyttävät kantakirjan jalostusohjelman vaatimukset. Kantakirjaan merkittävät yksilöt ovat automattisesti myös viranomaistietokannassa..Näiden lisäksi on ravikilpailurekisteri, johon vaatimukset ovat tarkimmat. .Ravihevosten kohdalla Suomessa syntyneeksi lasketaan hevonen, jonka ensirekisteröintimaa on Suomi. Se saa olla syntynyt ulkomailla, jos se on tuotu Suomeen rekisteröitäväksi syntymävuonnaan. .Ravikilpailurekisteri vaatii enitenAasit, muulit ja osa ratsuista merkitään tietokantaan ilman sukutietoja tai lisämaksusta sukutietojen kanssa. Kaikki ravihevoset ja raviponit rekisteröidään sukutietojen kanssa ID-varmennuksen kautta, että ne saavat ravikilpailuoikeuden. Tietokantaan hevonen voidaan merkitä myöhemminkin, mutta jos sille halutaan ravikilpailuoikeus, se pitää rekisteröidä vuoden sisällä syntymästään. .Ravihevosilla isäorin tulee olla jalostusarvosteltu. Lämminveriset ja ponit hyväksytään miltei poikkeuksetta, jos siihen ei ole oleellista terveydellistä estettä, mutta suomenhevosilla vaatimukset ovat kovemmat. Poikkeuksena on yhä voimassa oleva kotisiitospykälä, eli kun omaan tamman astuttaa omalla oriilla, hevonen saa ravikilpailuoikeuden, vaikka sitä ei olisi jalostusarvosteltukaan. Tämä on pysymässä jatkossa ennallaan. .”Se, että oriit on hyväksytty ja jalostusarvosteltu, on katsottu rodun terveyden ja säilymisen perusteella tarpeelliseksi, eikä siihen ole tulossa muutosta”, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Kimmo Lampinen sanoo..Lampinen kertoo, että kokonaan rekisteröimättä Suomessa lienee vain joitain yksittäisiä pihankoristeponeja, jotka on tuotu maahan ennen rekisteröintivelvoitetta. .”Kaikki Suomessa syntyvät varsat rekisteröidään, mutta pieni osa viiveellä 1 ja 2 vuoden välissä”, hän kertoo. .Jos suomenhevonen rekisteröidään myöhässä, sille voidaan silti tehdä dna-määritykset, ja se voidaan merkitä suomenhevoseksi, joka saa luvan kilpailla ratsastuksessa suomenhevosena. Ravikilpailuoikeutta se ei saa. .Jos hevonen rekisteröidään yli vuoden ikäisenä, sille tulee automaattisesti teuraskielto. .Kaksi laskuttajaaRekisteröintiin kuuluu hevosen tunnistaminen, jolloin sen merkit kirjataan ylös ja sille asennetaan mikrosiru. Lisäksi sille tehdään tunnistusasiakirja eli hevospassi. Sukutiedoilla merkittäviltä hevosilta tarkastetaan myös dna-näyte. .Ruokavirasto laskuttaa varsanomistajalta rekisteröintiin liittyvät kulut eli tunnistuksen ja rekisteröinnin. Hippos taas laskuttaa kantakirjaan merkitsemisen kulut eli polveutumismäärityksen ja mahdolliset lisäpalvelut. .Rekisteröinnin hinta on porrastettu sen mukaan, kuinka ajoissa tieto varsasta laitetaan eteenpäin, mutta se vaihtelee 166 ja 286 euron välillä. Lisäksi tunnistus maksaa satasen ja dna-tarkistukset normaalitapauksessa 65 euroa..Lain mukaan hevosen passin pitää olla aina siellä, missä hevonenkin on. Ja nimenomaan passin, kopio ei riitä. Asia perustellaan niin, että vain silloin voidaan varmasti merkitä varoajalliset lääkkeet passiin, jos hevosta joudutaan lääkitsemään. .”Kyllä näiden passiasioiden kanssa on ongelmia, niin kuin kaikkien asioiden. Osa ei halua antaa passia säilytettäväksi tallille, mutta määräys on yksiselitteinen”, Lampinen sanoo. .20-30 syntyy ulkomaillaMuutamien vuosien takaisen tunnistusskandaalin jälkeen ulkomailla asuvien tammojen varsojen tunnistaminen on vakioitunut. Jos Suomessa rekisteröity tamma varsoo ulkomailla, varsa pitää ennen vuodenvaihdetta tuoda Suomeen rekisteröitäväksi ja tunnistettavaksi, että se saa Suomessa syntyneen varsan oikeudet. Tällaisia varsoja syntyy vuosittain 20–30..Ennen Suomeen tuomista virallinen toimija siruttaa varsan sen syntymämaassa sekä täyttää tunnistustodistuksen. Nämä toimitetaan Suomen Hippokseen, jossa hevoselle tehdään väliaikainen hevospassi, jonka kanssa se voi matkustaa. Rekisteröinti on kuitenkin vielä kesken, eikä varsalla ole kantakirjastatusta eikä tällä passilla saa ravikilpailuoikeutta. Matkustamista varten tarvitaan terveystodistus. .Suomessa varsa tunnistetaan uudelleen, ja tässä vaiheessa siitä otetaan dna-näytteet..Suomalaisia tammoja pidetään ulkomaista lähinnä Virossa ja Ranskassa. Lampinen arvioi, että Keski-Eurooppaan hevosia viedään etupäässä orien takia, koska aivan kaikista oreista ei ole saatavana siirto- tai pakastespermaa. .”Mutta kaikkinensa tämä on vähentynyt, kun spermaa saa Suomeenkin oreista, joista aiemmin ei saanut”, Lampinen sanoo. .Virosta haetaan erityisesti kustannussäästöjä, ja tietysti monissa maissa varsoille pystytään tarjoamaan pidempi laidunkausi kuin Suomessa. .Varsasta ei voi tulla tavallista Suomessa syntynyttä ravihevosta, jos sen emä on jonkun muun maan rekisterissä, kun varsa syntyy. Jos sekä tamma että varsa tuoda Suomeen ennen vuoden vaihdetta ja molemmat rekisteröidään Suomeen, varsa voidaan merkitä FIU-hevoseksi. .Jos taas Suomeen rekisteröity tamma saa varsan ulkomailla, eikä varsaa tuoda Suomeen, varsasta tulee kilpailuoikeudeton, ellei syntymämaan säännöistä löydy muuta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Ruotsissa on mockinländare-rekisteri, johon voi tunnistaa toisen rekisterin tamman varsan syntymävuonnaan. FIU- ja mockinländare-hevoset eivät saa kasvattajarahoja tai osallistumisoikeutta kaikkiin kilpailuihin..FiU-rekisteriä käytetään kuitenkin erittäin vähän. Viime vuonna sinne ei rekisteröity yhtään varsaa, vuonna 2021 yksi. .Mikään UET-maa ei hyväksy omaan kilpailurekisteriinsä varsaa, joka emä ei ole heidän maansa rekisterissä. .Muutokset riippuvat RuotsistaRatsujen kohdalla hevosia rekisteröidään hyvin vapaasti eri kantakirjoihin, eivätkä kaikki suomalaisen ratsukantakirjan FWB-hevoset ole koskaan käyneet Suomessa. .”Raviurheilussa kasvattajakilpailut ovat merkittävässä osassa, ja siksi rekisteröinnillä on tässä niin merkittävä rooli. Ne maksetaan kasvattajien maksamilla ennakkomaksuilla, ja pelisääntöjen on oltava kaikille samat”, Lampinen perustelee tarkkaa rekisteröimiskäytäntöä. .Ruotsissa systeemi on samanlainen kuin Suomessa, mutta tällä hetkellä keskustelussa on muuttaa rekisteröintijärjestelmää mahdollisesti niin, että EU:n sisällä varsoja voisi rekisteröidä Ruotsiin käyttämättä niitä kotimaassa. Lampinen kertoo, että Suomessa tästä ei ole toistaiseksi keskusteltu. .”En näe, että lähiaikoina sitä käytäisiinkään, mutta tämä riippuu myös siitä, mitä Ruotsi päättää. Tässä on monta aspektia puolesta ja vastaan. Se olisi merkittävä muutos, ja puhutaan perustavaa laatua olevista asioista”, hän painottaa. .Passit kahdessa kuukaudessa .Suomenhevosta ei voi rekisteröidä Espanjasta eikä kylmäveristä ravuria Suomesta