Luetuimmat 2022: Kyiden armoilla – jos käärme puree hevosta, ei omistajalla ole paljon tehtävissä

Suomessa elää ainoastaan yksi myrkyllinen käärme, kyy (Vipera berus) – matelija, jonka kaikki tietävät.Kyy ei tiettävästi tarkoituksella hyökkää muuten kuin ravintoa hankkiessaan, mutta tuntiessaan itsensä uhatuksi se voi purra.Kyyn puremassa on kaksi muutaman millimetrin erolla toisistaan olevaa pistoreikää, mutta nämä ovat niin pienet, ettei puremapaikkaa ole aina helppo havaita.Kevään koittaessa kyyt luikertelevat esiin talvehtimispaikoiltaan, ja niitä voi tavata loikoilemasta keväthangillakin.Kyyn ja hevosen kohtaaminen tapahtuu usein laitumella, jossa molemmat viihtyvät. Kyyn tapaa monenlaisista ympäristöissä, mutta kaikissa on yhtäläisyyksiä: ne tarjoavat sille lämpöä, viileyttä, kuivaa ja kosteaa. Yleisimmin kyy viihtyy kahden habitaatin rajamaastossa, eli metsän vieressä sijaitseva pelto tai niitty tarjoaa sille juuri tämän.Hevosia, joita kyy on puraissut, tavataan harvoin, mutta säännöllisesti. Helsingin Yliopistollisen eläinsairaalan apulaisprofessori, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Anna Mykkänen sanoo, että tapauksia tulee vuosittain, aivan kuten nautojenkin kohdalla.”Sitä, kuinka monta oikein diagnosoitua tapausta Suomessa on vuosittain, on vaikea arvioida. Ehkä niitä on kymmenestä kahteenkymmeneen, ja se on vain minun arvaukseni.”Viikin hevossairaalaan tuodaan joka kesä hoitoon hevosia, jotka ovat saaneet kyyn puremasta vakavampia oireita. .Tästä on kyseKyy puree kahdella myrkkyhampaallaanKyyn myrkky on hemotoksiinia eli verimyrkkyä ja se vaikuttaa monin eri tavoinMyrkyn koostumusta ei tunneta täysin, ja sen epäillään vaihtelevan eri yksilöiden välillä.Osumapaikka usein turvassa tai raajassaMykkänen sanoo, että todennäköisemmin kyy puree hevosta silloin, kun hevonen syö, tai kun se lepää laitumella. Syödessä osumapaikka on usein turvassa, makuulla kyy voi tuikkasta ennemmin raajojen alueelle tai mahaan.Tiedetään, että kolmasosa kyyn puremista on niin kutsuttuja kuivia, eli matelija ei eritä myrkkyä puolustautuessaan uhkaa vastaan. Kyy osaa myös säännöstellä myrkkyään, koska siltä ottaa aina oma aikansa valmistaa uutta myrkkyä.Kyyn myrkky on hemotoksiinia eli verimyrkkyä. Myrkky tuhoaa esimerkiksi punasoluja, vaurioittaa suonten seinämiä, aiheuttaa kudosvauriota, estää veren hyytymistä ja tämä kaikki yhdessä aiheuttaa uhrille esimerkiksi sisäistä verenvuotoa. Myrkky voi aiheuttaa paikallisesti kudosten kuolion ja turvotuksen, ja vakavia häiriöitä elimistössä, kuten munuaisten tuhoutumista.Hevosilla ja koirilla on raportoitu lukuisia sydänlihaksen kuolioitumistapauksia, ja hevosella on raportoitu myös kasvohermohalvaus kyyn pureman jälkeen..Diagnoosi perustuu todennäköisyyksiin ja akuuttioireisiin, jos niitä ei voi selittää mikään muu"Helsingin Yliopistollisen eläinsairaalan apulaisprofessori Anna Mykkänen.Sykkeet voivat nousta korkeiksiLievimmillään kyyn purema oireilee aluksi turvotuksella. Siksi sitä voi olla vaikea diagnosoida, koska se voisi olla yhtä hyvin kuin mikä tahansa allerginen reaktio tai imusuonentulehdus, eli imppari.Mykkänen sanoo, että jos matelija on erittänyt myrkkyä enemmän, myös oireet ovat isompia. ”Ensin tulee valtava turvotus ja sitten kova, todella kova kipu. Jos tietää, miten hevonen reagoi, jos sillä on kipeä imppari, niin tämä on siitä potenttiin kymmenen. Superkipeä ja koko jalka voi olla turvonnut”, Mykkänen luonnehtii.Päähän osuessaan kyyn puremasta seuraa myös turvotusta. Se onkin ongelmallista, jos hevosen sieraimet turpoavat umpeen, koska se ei kykene hengittämään suunsa kautta.”Jalkaan osuneessa puremassa raaja on niin kipeä, ettei hevonen pysty siirtämään sitä välttämättä askeltakaan. Sen sykekin voi olla korkea.”Mykkänen kertoo, että kyyn myrkky on varsinainen cocktail, sillä siinä on noin 20 eri ainesosaa. Yksi aineista vaikuttaa suoraan sydänlihakseen, ja pahimmillaan kyyn puremassa sydän joutuu todella koville.”Sykkeet voivat huidella 60–80 nurkilla.”Mykkänen sanoo, että hevonen ja myös nauta ovat suuresta koostaan huolimatta eläimiä, jotka kestävät huonosti kyyn myrkkyä. Esimerkiksi aikuiselle ihmiselle kyyn purema ei yleensä tuota suuria ongelmia, mutta hevoset voivat olla kuolemanvaarassa..Myrkky vaurioittaa kudoksiaHevosen omistajalla ei ole montaa korttia käytettävänään, jos kyyn kanssa on käynyt huono tuuri. Turvotus ei laske niillä perinteisillä keinoilla, eli kylmäämällä, tukisiteellä tai kävelytyksellä.”Impparit vastaavat noihin, mutta kyyn myrkky tekee sen, että lymfasuonisto ei voi toimia viedäkseen nestettä pois. Myrkky vaurioittaa kudoksia, eivätkä ne siksi kunnolla vastaa normaaleihin turvotuksen pienennyshoitoihin.”Kyyn pureman diagnosointi onkin perin haastavaa, koska pienet puremajäljet jäävät usein huomaamatta. ”Diagnoosi perustuu todennäköisyyksiin ja akuuttioireisiin, jos niitä ei voi selittää mikään muu. Esimerkiksi pään turvotuksessa pitää aina miettiä, voiko sen aiheuttaa joku muu, vaikka ampiaisen pisto tai allerginen reaktio.”Jos massiivisen kipuilun ja tietyn paikan turvotuksen – joka ei laske normaalihoidoin – lisäksi hevosella on korkea syke, voidaan kyyn puremaa epäillä. Etenkin, jos hevosen oireilu on alkanut laitumella tai tarhassa,eikä selittävää syytä löydy muualta..Se on tuuripeliä, kuinka paljon kyy on antanut myrkkyä. Hevosia kuolee puremiin, ei ne aina selviä.".Antiseerumi käyttöönNykypäivänä hevosten kyynpuremia voidaan kokeilla hoitaa samalla aineella kuin vastaavassa tilanteessa olevia koiria: hevosista tehdyillä antiseerumilla, eli vastamyrkyllä.Antivenomia (vastamyrkky) valmistetaan Itä-Euroopassa, ja sitä kerätään hevosista, joihin on pistetty pieniä määriä kyyn lähisukulaisen (Vipera ammodytes) myrkkyä. Lopuksi hevosen verestä kerätään myrkyn vasta-aineet.Seerumia ei ole Mykkäsen mukaan rekisteröity hevoskäyttöön, eikä sen käytöstä tai tehosta ole tehty virallisia raporttejakaan, mutta kokemuksen perusteella hän arvioi, että siitä on apua.Seerumia ei suositella annettavaksi useampaa kertaa, ei hevosille eikä esimerkiksi koirillekaan, koska se voi kehittää allergiaa. Mykkänen toteaa, että hevosille tulee kyyn puremia sen verran harvoin, ettei hänelle ole ikinä tullut tietoon tilannetta, jossa hevonen olisi jo kerran saanut seerumia ja sitten sitä olisi purtu toiseen kertaan.”Riski on sama, jos varsalle annetaan kerran plasmaa, ja toisen kerran yritetään antaa saman luovuttajan plasmaa. Se on aina vierasta ainetta elimistössä, ja jos se kehittää allergian, se ilmenee toisen annoksen jälkeen.”Mykkänen sanoo, että seerumiannoksen koko on aivan sama riippumatta sitä, onko kyseessä hevonen vai koira. ”Vaikka se tuntuu hassulta. Ja jos pureman oireet vaikuttavat lieviltä, sitä ei anneta, kun ajatellaan, että eläin pärjää ilmankin.”Seerumin käytössä kyyn pureman hoitoon on tärkeää, että aine saadaan annettua mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen, viimeistään 24 tunnin sisällä. ”Monesti etenkin laitumella olevien hevosten kanssa voi viive olla usein tuntien pituinen ennen kuin oireet huomataan.”.Pidä hevonen liikkumattaYleinen ohje koiran kanssa on, että pureman jälkeen se pitäisi pitää mahdollisimman liikkumattomana, ettei myrkky pääse leviämään imusuoniston kautta laajalle. Sama ohje pätee hevosiin. ”Koiran saa tosin hoitoon nopeammin, koska monesti hevonen voi olla niin kipeä, ettei se pysty liikkumaan talliin, ja toisaalta kukaan ei kanna millään hevosta pois laitumelta.”Hevosen omistajalle eläinlääkäri antaakin ohjeeksi, että soita eläinlääkäri. ”Jos joutuu odottamaan, aja laitumelle traileri ja kuskaa hevonen talliin. Mahdollisimman vähän liikettä ja rauhassa tallin odottamaan eläinlääkäriä.”Kyytabletteja ei nykyään enää suositella koirillekaan, ja hevosille niitä pitäisi antaa ’koko apteekillinen’, joten kotihoito ei senkään puolesta ole mahdollinen. ”Kortisonia annetaan, mutta se pitää antaa pistoksena.”Se, mitä omistaja voi tehdä, on yrittää saada hevonen juomaan.”Se on tuuripeliä, kuinka paljon kyy on antanut myrkkyä. Hevosia kuolee puremiin, ei ne aina selviä. Mitä nopeammin myrkytystä pääsee hoitamaan, sitä paremmat mahdollisuudet hevosella on selvitä.”Kiristyssiteet ja kylmähoito voivat edistää myrkyn leviämistä, joten niitä ei pitäisi käyttää..Toipuminen kestää pitkäänMykkänen sanoo, että hevosen toipuminen vakavasta kyyn puremasta kestää pitkään. Koska myrkky rasittaa sydäntä, voi sen palautuminen viedä kuukausia, vaikka hevonen vaikuttaisi muuten olevan normaali ja turvotuksetkin ovat kadonneet.”On haastavaa arvioida sairasloman pituutta, kun emme voi tietää, mikä on hevosen oma olo. Jos tiedämme, että myrkky on vaikuttanut sydämeen, sanon treenarille, että lepuuta puoli vuotta. Hevoselle pitää aidosti antaa aikaa palautua.”Mykkänen muistuttaa, että jos hevosta aletaan rasittaa jo silloin, kun toipuminen on vielä kesken, voi seuraukset olla vakavia. ”Eikä sitä välttämättä huomaa mistään, sykekin voi olla jo tasainen. Ehkä hevonen puhaltaa hieman enemmän, mutta ei sitäkään aina tapahdu. Silti se ei välttämättä kestä rasitusta”, hän muistuttaa.Joskus hevosille jää pysyviä oireita. Viikissä on hoidettu hevosta, jonka takajalka jäi pysyvästi paksuksi elefanttijalaksi, mutta hevonen käyttää raajaansa ja pärjää lemmikkinä..Yhdelle lievä voi olla toiselle kohtalokasKyyn puremien vaikutusta hevosiin ei ole tutkittu paljon.Ruotsin Strömsholman hevossairaalassa tutkittiin vuosina 2003–2006 seitsemää kyykäärmeen pureman saanutta hevosta Karin Anlénin johdolla.Viittä hevosta kyy oli purrut turpaan, kahdessa tapauksessa raajaan. Yhdellä hevosista oli lievät, kolmella kohtalaiset ja lopuilla vakavat oireet.Hevosten diagnoosi perustui niiden historiaan sekä kliinisiin oireisiin. Osalla puremajäljet löytyivät, osalla ei. Tutkimusraportista selviää, miten hankala purema voi olla diagnosoida, sillä oireet sopivat moneen muuhunkin ongelmaan.Tutkimusraportin mukaan kaksi kolmesta hevosesta oli aluksi arvioitu asteikolle lievä, mutta oireet kehittyivät lopulta henkeä uhkaaviksi, sillä hevoset saivat komplikaatioita ja vakavia ongelmia.Yhdelle hoidettavalle 11-vuotiaalle lämminveriravurille kehittyi viisi päivää pureman jälkeen lievä ähky. Hevonen oli vaisu tutkimuksissa ja sillä oli verestävät limakalvot ja sydämen lyöntitiheys vaihteli 80–100 välillä. Hevosen turpa oli turvonnut puremasta ja se hengitti kiivaasti.Vuotias puoliverinen löydettiin laitumelta ontuvana, ja sen oikea etuvuohinen oli turvonnut. Varsa oli kuumeinen.Tutkimuksessa varsa ei pannut painoa etujalalleen ja sen syke oli 80. Varsalle annettiin aluksi jäykkäkouristusrokote ja penisilliiniä sekä flunixinia, koska sillä epäiltiin olevan niveltulehdus.Kyykäärmeen puremajäljet havaittiin vasta klippauksen jälkeen.Kaikkia tutkimukseen osallistuneita hevosia hoidettiin antibiooteilla ja prednisolonilla. Prednisoloni on steroidityyppinen hormonilääke, jota käytetään monien allergisten tilojen sekä myös esimerkiksi munuaistautien hoitoon.Kaksi hevosta sai antiseerumia, ja neljää nesteytettiin suonensisäisesti.Yksi lievästi oireillut hevonen ja kaksi antiseerumia saanutta paranivat. Lievästi oireillut kotiutettiin hevossairaalasta toisena päivänä, antiseerumia saaneet kolmen ja seitsemän päivän kuluttua.Yksi kohtalaisia oireista saanut palasi normaaliin työhön yli kolmen kuukauden levon jälkeen. Loput neljä saivat komplikaatiota, ja kolme jouduttiin lopettamaan..Erilaisia kohtaamisiaVaikka kyyn ja hevosen kohtaamiset näkyvät eläinsairaalassa suhteellisen harvoin, niitä ilmiselvästi tapahtuu.Hevosurheilu kysyi Hevosyrittäjille suunnatussa Facebook-ryhmässä kokemuksia aiheesta, ja niitä tulikin paljon. Puremat ovat kohdistuneet päähän ja jalkoihin, ja kaikissa tapauksessa osumapaikka on turvonnut. Suurin osa kokemuksensa kertoneista sanoo, että hevonen toipui entiselleen, mutta löytyi myös heitä, joiden hevosille jäi vaurioita. Eräs kommenttikenttään kokemuksensa kirjoittanut tietää kertoa, että hänen kaverinsa hevonen jouduttiin lopulta lopettamaan.Jämijärvellä asuvalla Katja Hyttisellä oli kymmenisen vuotta sitten hoidossa vanha lämminverinen, joka laidunsi siitostamman kanssa.Kun tammaa tultiin ultraamaan, otettiin lv-ruunakin talliin. Hyttinen kertoo ihmetelleensä, miksi hevonen on niin vaisu ja haluton liikkumaan.Eläinlääkäri tutki ruunaa ultrauksen yhteydessä ja otti siitä verikokeet. Jalka turposi tukiksi ja seuraavana päivänä verikokeiden tuloksista selvisi, että hevosen maksa-arvot olivat pilvissä.”Sen syke oli korkea ja eläinlääkäri arveli alussa, että voisi olla myös vatsakalvon tulehdus. Se oli ensimmäinen, mitä epäiltiin, mutta kaikki oli arvailua alussa. Myrkytystä mietittiin ja sitä, onko se voinut syödä alsikeapilaa.”Kun hevosella aloitettiin lääkitys, alkoi etujalasta puskea ulos nestettä kahdesta pienestä reijästä.”Etujalkaan tuli valtava kraateri, ja mietittiin, voiko hevonen selvitä hengissä. Selvisi, mutta oli kovalla lääkekuurilla pitkään”, Hyttinen kertoo. Kemiössä asuvan Katja Viklundin hevosella oli myös huono tuuri. Perheen raviuralta eläköitynyt hevonen sai kesän ensimmäiset niittoheinät karsinaan, ja aterian mukana on ilmeisesti kulkeutunut kyy.”Heitin heinät illalla hevosille ja kun aamulla lähdin viemään hevosia talvitarhaan, hevosen takajalka oli pois alta. Mietin, onko siihen mennyt joku naula tai muu, mutta mitään ei näkynyt.”Jalka turposi ja tuli kosketusaraksi. ”Kuume nousi liki 41 asteeseen ja sitten jalasta alkoi valumaan visvaa. Kun aloin sitomaan jalkaa, huomasin kaksi selvää jälkeä.”Hevonen oli niin kipeä, ettei se suostunut liikkumaan, ja turvotuskin levisi vatsaan saakka. ”Pidimme karsinan ovea auki, että hevonen saa itse päättää, haluaako lähteä tarhaan. Kolme kuukautta varmaan meni, että sen askeleen pituus oli normaali.”Hevosta lääkittiin kipulääkkeellä ja antibiootilla. Se selvisi, mutta jalka jäi nesteiseksi.Korpilahtelaisen Ylä-Tihtarin tilan Anniina Uusitalon lämminveriravuri pääsi vähällä. Sen jalan alanivelen kohta jäi käärmeen pureman jälkeen pöhömmäksi kuin muiden jalkojen.”Ei täällä ole näkynyt kyitä, mutta oli niin kuiva kesä, että niitä oli varmaan tullut tuonne rantaan, missä hevoset laidunsivat.”Uusitalo sanoo, että ensin hän kuvitteli hevonen saaneen joko kolhun tarhakaverilta tai sitten vanhan hankosidevaurion uusiutuneen. Hevoselle nousi kuume ja lopulta jalasta löytyi kaksi pientä reikää, joista valui nestettä. ”Meillä purema tuli etujalanjalan niveleen, jonka se tulehdutti todella pahasti”, tohmajärveläinen Katarina Sohlberg kertoo.”Hevosen tulehdustila oli vakava, sillä oli kolme päivää lähes 40 asteen kuume, ja hevonen taisteli hengestään. Tämä tapahtui kesällä kuumimpaan aikaan, ja hevonen seisoi suihkun alla lähes koko ajan.”Hän kertoo, että hevosta kipulääkittiin ja nesteytettiin. Viiden päivän jälkeen hevosen olo koheni, ja lopetuspäätöksestä vielä luovuttiin.”Jalka alkoi märkiä, ja siinä vaiheessa se näytti todella hurjalta, kun kaikki tuli ihon läpi. Ihmeen kaupalla tämä käsiin räjähtänyt jalka saatiin hoidettua ja hevonen voi tälläkin hetkellä hyvin ja liikkuu puhtaasti harrastehevosena. Jonkinnäköistä vauriota tulehdus on varmasti jättänyt, kilpahevosta ei varmasti tämän jälkeen hevosesta tulisi, mutta meidän käytön kestää hyvin.”Pännäisten raviradan tallilla asuvaa Meadow de Lux -nimistä hevosta puri käärme viime kesänä. Hevonen on Laura Biskopin mukaan kovan onnen soturiprinsessa, mutta tästä tapahtumasta se selvisi ehjin nahoin.”Käärmettä hätistäessä se oli potkaissut takajalalla etujalkaan pienen poikittaisin viirun jänteeseenkin. Jalka oli umpiturvoksissa.”Biskop sanoo, että tarha käytiin millimetri millimetriltä läpi, eikä löytynyt mitään, mikä selittäisi puremajäljet, jotka hevosen jalasta löytyivät.”Toipumisessa kesti noin kaksi kuukautta, ja nyt hevonen on startannutkin.” Turun seudulla asuvan Liisa Enkvistin 8-vuotiasta connemararuunaa puri käärme tarhassa viime vuoden toukokuussa.Hevonen oli normaali mennessään tarhaan, mutta puolen päivän aikoihin se oli totaalisesti kolmijalkainen, Enkvist kertoo.Toisen takajalan kinner oli todella kipeä, mutta vain vähän turvonnut. Hevonen ei kuitenkaan meinannut päästä kävelemään.Omistaja epäili murtumaa tai kaviopaisetta, mutta kengittäjä torppasi paiseen ja parin päivän kuluttua otetussa röntgenkuvassa ei näkynyt murtumaa.Klippauksen jälkeen huomattiin, että kipeän jalan iho oli sinipunainen.”Jalka paisui tukiksi parin päivän päästä, ja kuumettakin oli alussa. Ihan kuin olisi tuikattu nestettä kintereeseen. Sitten jalasta löytyi kaksi pientä naarmua.Enkvist sanoo, että poni oli niin kipeä, että kun jalkaa yritettiin aluksi kylmätä, se mainasi lyyhistyä siihen paikkaan. Kaikki meni kuitenkin ohi nopeasti..Päivitetty 9.1. kello 11: Lisätty otsikkoon sana Luetuimmat 2022:

Luetuimmat 2022: Kyiden armoilla – jos käärme puree hevosta, ei omistajalla ole paljon tehtävissä

Aiheeseen liittyvää