Laura Koskenmäki peräänkuuluttaa raviurheiluun mallia laukkamaailmasta

Maailmalla on tehty todella paljon entisten laukkahevosten arvonnousun hyväksi, Laura Koskenmäki sanoo ja painottaa, että suomalainen raviala hyötyisi vastaavasta. .”Jos me emme pikkaisenkaan keskity ravihevosten uran jälkeiseen elämään, joku muu alkaa keskittyä. Meidän pitäisi toimia ajoissa, että yliotetta eivät saa eläinsuojelijoiden ultrat, jotka haluavat eroon kaikista hevoskilpailuista ja hevosten käytöstä ylipäätään”, hän sanoo..”Haluaisin ravialalle ideaa siitä, mitä voitaisiin tehdä, että vanhoja kilpahevosia arvostettaisiin enemmän ja niitä pystyttäisiin myymään rahalla hyviin koteihin.”.Hän painottaa, että kyse on nimenomaan arvostuksesta. Ravihevosissa on paljon hyvää niiden harrasteuran kannalta, mutta siirtymistä ammattilaisilta harrastehevoseksi pitäisi aktiivisesti helpottaa. Ratsastuksessa vastaavaa ongelmaa ei ole, koska vanhat kilpahevoset siirtyvät yleensä ilman ongelmia ensin helpompaan kilpailemiseen ja sitten harrasteratsuiksi..Koskenmäki kertoo, että vielä jokin aika sitten täysiverisillä entisillä laukkahevosilla oli esimerkiksi Englannissa hankala maine. Ne maksoivat muutamia satasia, ja ne menivät henkilöille, jotka eivät osanneet kouluttaa niitä, mikä sai ne näyttämään entistä hankalammilta. Aktiivisesti tehdyn työn myötä entisten laukkahevosten hinta on noussut useampiin tuhansiin euroihin ja ne ovat arvostettuja ratsuja..Eri puolilla maailmaa entisille laukkahevosille on rakennettu koulutusohjelmia, omia kilpailusarjoja ja toimintaa ohjaavia organisaatioita. Monessa maassa hevosten uudelleenkoulutusta tuetaan taloudellisesti, kunnes uusi omistaja löytyy. Toinen tapa on toimia kilpailuiden kautta..”Esimerkiksi Briteissä on oma kilpailusarja entisille laukkahevosille. Kyse ei ole isoista rahoista, mutta tämäkin nostaa ratsastajien kiinnostusta näyttää hevosten koulutustasoa. Pääpointti on saada niistä haluttuja ratsuja”, Koskenmäki selittää..Lämminveristen ravihevostenkohdalla laukka on usein ongelma, mutta Koskenmäki ei halua nostaa sitä liian isoksi kynnykseksi..”Jos kouluttaminen tehdään hyvin, niistä saa vähintäänkin haluttuja, turvallisia harrasteratsuja, mutta maailmalta ja Suomestakin löytyy lämminverisiä kaikenlaisissa hommissa”, hän painottaa..Tähän tekemiseen hän kaipaisi harkittua ja organisoitua tapaa..Hän toteaa, että ei pysty ymmärtämään terveen hevosen teurastamista, eikä Englannissa sellainen tulisi kuuloonkaan..”Mielestäni terve hevonen on liian arvokas makkaraksi”, hän sanoo..Vähän hymyillen hän kertoo, että ei täysin ymmärrä myöskään sitä, miksi suomenhevonen on niin eri asemassa ratsuihmisten ajatuksissa kuin lämminveriravurit..”Onhan suomenhevonen kansallisaarre, mutta kyllä sen kanssa pitää usein olla pitkä pinna. Lämminveriset ovat kevyempiä ja usein monella tavoin helpompia”, hän naurahtaa..Hänellä itsellään on yksi lämminveriprojekti, mutta myös hänen aiempi oma hevosensa Indianna oli irish draught -risteytys, joka oli tavallaan entinen kilpahevonen, koska sillä oli 7-vuotiaaksi ajettu laittomia yöllisiä kilpa-ajoja teillä..”Sen laukan kanssa tehtiin pitkä työ, ja siitä tuli oikeasti valtavan hieno hevonen”, hän kertoo.Lämminverisen kanssa pitää nauttia prosessista.Näkökulma: Arvonpalautus ex-ravureille

Laura Koskenmäki peräänkuuluttaa raviurheiluun mallia laukkamaailmasta

Aiheeseen liittyvää

40,2 astetta ja jalat paksuna – anaplasmoosi voi iskeä kovaa hevoseen, mutta antibiootti ei ole automaattinen ratkaisu

Kari Vepsä kysyi yleisöltään: ”Kumpi meidän täytyy saavuttaa ensin hevosen kanssa, kunnioitus vai luottamus?”

Olisiko järviruoko sopiva rehu laihdutettavalle hevoselle?

"Jos se on kuin susi ja liikkuu kuin susi?" – asiantuntijat avaavat tunnistamisen ongelmia