Millä valvoa varsomista? – "Vanhan ajatuksen siitä, että luonto hoitaa, joutaa jo unohtaa"

Tamma on loistava synnyttäjä. Suurin osa varsomisista sujuu ilman ongelmia, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä pitäisi valvoa. Myös eläinsuojelulain mukaan eläinten synnytyksiä on aina valvottava. Jos jotakin menee pieleen, on yleensä kiire, eikä tilanne voi odottaa aamuun..Hevonen ei silti tee valvontaa kovin helpoksi. Varsomista edeltävät merkit ovat parhaimmillaankin suuntaa antavia, ja joskus ne ilmestyvät niin myöhäisessä vaiheessa, että varsominen on jo käynnissä. Hevonen pyrkii myös varsomaan rauhassa, eikä se halua tapahtumalle yleisöä. Vanha tapa käydä katsomassa lopputiinettä tammaa parin tunnin välein tallissa ei olekaan kovin toimiva valvontakeino: tamma saattaa varsoa saman tien omistajan poistuttua paikalta, eikä mahdolliseen ongelmatilanteeseen pääse avuksi ajoissa. Myös vastasyntyneen varsan terveyden valvonnan takia todellinen syntymähetki on hyvä olla tiedossa: joskus ainoa merkki sairaasta varsasta on se, että se on ”hidas”, ei siis nouse ylös tai ime riittävän nopeasti varsomisen jälkeen. .Varsomisen valvontaan on olemassa erilaisia laitteita, jotka pikkuhiljaa ovat yleistyneet Suomessakin. Myynnissä on varsomisvöitä, jotka perustuvat tamman makuuasentoon tai hikoiluun. On olemassa myös häntään kiinnitettäviä sensoreita ja häpyyn ommeltavia magneetteja, jotka hälyttävät varsomisen käynnistyttyä..Pienellä avulla sekä varsa että tamma selviävät vähän helpommalla.Oskari Mäenpää avustaa varsan syntymää jopa puolessa varsomisia.Saharan ravitallilla asentoon perustuvat Birth Alarm -varsomisvyöt ovat olleet käytössä parikymmentä vuotta. Oskari Mäenpää on myös viimeiset kymmenen vuotta ollut niiden maahantuoja. Hän kertoo, että tänä vuonna Saharassa varsoo 16 tammaa. ”Pahimmillaan niitä on ollut 28.”.Varsomisvöitä tuolle tammamäärälle on käytössä kolme, joskus neljä. Illalla päätetään, mille tammoille vyöt laitetaan..”Se riippuu vähän tammasta ja tilanteesta. Joskus vöitä ei ole tarpeeksi, ja silloin illalla päätetään, kenelle laitetaan vyö. Mutta mieluummin pikkuisen etukäteen kuin liian myöhään tietysti.”.Lisäksi varsovia tammoja valvotaan siirrettävillä kameroilla..Birth Alarmin toiminta perustuu tamman asentoon. Se hälyttää, kun tamma on tietyn aikaa ollut kokonaan kyljellään varsomisasennossa. Vyössä oleva sensori tekee hälytyksen keskusyksikköön, joka soittaa siihen ohjelmoituun puhelinnumeroon. .”Vyössä on kaksi eri asetusta: toinen on normaalisti nukkuville tammoille ja toinen on niin sanottu ’flat laying mares’ -asetus, eli täysin kyljellään nukkuville tammoille.”.Mäenpään mukaan vyö on hyvin varmatoiminen ilmoittamaan varsomisesta. Hän ei muista yhtään kertaa, että vyö ei olisi hälyttänyt varsan syntyessä..”Yksikään varsominen ei ole jäänyt sen takia valvomatta, että tekniikka olisi pettänyt.”.Miinuspuolena ovat virhehälytykset, joita tulee jonkin verran, etenkin jos tamma nukkuu kyljellään. .”Kyllähän niitä virhehälytyksiäkin tulee. Vallankin, jos laittaa vyön viikkoa ennen varsomista, yleensä silloin tulee paljon vikahälyjä. Jos mulla on yksi vyö kiinni, niin joka neljäs tamma hälyttää turhaan. Mutta jos mulla on neljä vyötä tammojen päällä, niin joudun ainakin kerran yössä heräämään”, Mäenpää laskeskelee..”Se on täysin yksilökohtaista. Toinen tamma on joka vuosi levoton ja herättelee, ja toinen tamma ei mene koskaan makaamaan kyljelleen vyön kanssa ennen kuin se varsoo.” .Varsomisen valvonta on Mäenpään mukaan erittäin tärkeää, vaikka hevosta pidetäänkin hyvänä synnyttäjänä..”Joku varmaan älähtää, kun sanon, että helpotan tamman varsomista ainakin puolessa tapauksista. Usein varsan toinen etujalka on hivenen takana, jolloin kyynärpää ottaa lantioaukkoon ja jarruttaa syntymää. Kyllähän se tamma varsoo sen, mutta se varsoo vartin myöhemmin”, Mäenpää havainnollistaa. ”Pienellä avulla sekä varsa että tamma selviävät vähän helpommalla.”.Asentoon perustuva vyö hälyttää yleensä siinä vaiheessa, kun varsominen on käynnissä ja tamma aloittaa ponnistamisen. Aikaa hälytyksestä varsan syntymään jää noin 10 minuuttia..”Meillä on tullut siihen rutiini: kun hälytin soittaa yöllä ja lähden tallille, menee siihen reilu viisi minuuttia, että olen karsinan vieressä. Silloin varsa joko on ulkona, tai me autetaan se ulos. Eikä jäädä odottelemaan”, Mäenpää sanoo..Seisaallaan varsovilla tammoilla asentovyö ei toimi, sillä se vaatii makuuasentoa hälyttääkseen..Stonecapes-hevosia miehensä Sakun kanssa kasvattavalla Maini Mikkolalla on myös kokemusta asentoperusteisista Birth Alarm -varsomisvöistä. Tänä vuonna heillä varsoo viisi tammaa, mutta aiemmin määrä on ollut kahdeksasta kymmeneen tammaan vuosittain..”Meillä on edelleen käytössä parikymmentä vuotta sitten Ranskasta Cyril Rocherin tuomat kaksi varsomisvyötä”, Mikkola kertoo. .Hän pitää hälytintä hyvin varmatoimisena. Vyön hän pukee tammalle hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa ennen odotettua varsomista. .”Siinä tulee virhehälytyksiä, jos tamma nukkuu pitkin pituuttaan, mutta ei se haittaa, kun se kuitenkin toimii myös sitten, kun varsominen tapahtuu. Ainoa ikävä puoli on, että virhehälytyksen tullessa pitää jäädä odottamaan, että hevonen nousee taas ylös ja hälyttimen saa takaisin päälle.”.Mikkola on kokeillut myös tamman hikoamiseen reagoivaa Safemate-varsomisvyötä..”En luota siihen täysin, kun ainakaan meillä ei kaikki tammat edes hikoa. Olen joskus pukenut tammalle molemmat, jos olen valvonut sellaista tammaa, joka herättelee jatkuvasti yöllä. Että jos nukahdan ennen kuin asentovyön saa takaisin päälle, reagoisi hikoiluvyö sitten, jos se varsoo. Mutta niin ei ole vielä käynyt.”.Kallelan oriasemalla on olleet neljä vuotta käytössä häpyhuuliin ommeltavat hälyttimet, kauppanimeltään Foal Alert. Hälytin koostuu lähettimestä sekä lähettävästä keskusyksiköstä, joka soittaa hälytyksen puhelimeen. .Tamman häpyyn ommeltavassa lähettimessä on pieni kolo, jossa on magneetti ja josta lähtee lankalenkki, joka taas ommellaan kiinni häpyhuulten toiseen reunaan. Kun tamman peräpää alkaa varsomisessa aueta, se nyppäisee magneetin pois kolostaan, mikä laukaisee hälytyksen noin 10 minuuttia ennen kuin varsa syntyy..”Se on varmatoiminen, mutta sen täytyy olla kunnolla kiinni”, Kaisa Nivola Kallelasta kertoo. ”Kestää hetken, että löytää oikean tatsin ompeluun, jotta lähetin on kunnolla kiinni, mutta ei kiristä liikaa. Ja joka ilta kannattaa tarkistaa, että se on hyvin. Siinä mielessä on tylsää, että jos ei itse ole eläinlääkäri, pitäisi aina pyytää joku ompelemaan se, jos se on irronnut.”.Nivola kertoo, että vääriä hälytyksiä ei ole vuosien aikana tullut..”Ainoastaan silloin, jos joku tamma oikein on hangannut takapuoltaan ja saanut magneetit irtoamaan. Mutta jos se on oikein laitettu, niin harvoin tulee vääriä hälytyksiä. Periaatteessa se voi jättää hälyttämättä sellaisessa tilanteessa, että jommankumman puolen ompeleet irtoavat, jolloin kanavan aukeaminen ei repäisekään magneettia kolostaan.”.Kallelassa varsoo tänä vuonna 45 tammaa. Nivolat pyrkivät laittamaan hälyttimet silloin, kun tamma alkaa näyttää siltä, että se voisi kohta varsoa..”Varsomisia täytyy valvoa, se on ihan eläinsuojeluasia. Ja hälyttimet helpottavat siinä mielessä, ettei tarvitse ihan niin paljon valvoa fyysisesti. Voi ainakin yhden kerran nukahtaa välissä ja sitten taas herätä katsomaan kameraa”, Nivola sanoo. ”Vanhan ajatuksen siitä, että luonto hoitaa, joutaa jo unohtaa. Vaikka yleensä tamma on hyvä varsoja, on sillä aika kamala tilanne, jos ongelmia tulee, eikä apua olekaan. Yleensä kumpaakaan ei sitten pystytä enää pelastamaan, jos paikalle tullaan myöhässä.”.KS-tallin Eeva-Liisa Penttilällä on käytössä Safemate-varsomisvyöt, jotka reagoivat tamman hikoiluun..”Tammoista varmaan 90 prosenttia alkaa hikoilla, kun supistukset alkavat”, Penttilä kertoo. ”Se on siitä kiva, että normaalitilanteessa vyö hälyttää 15–30 minuuttia ennen ponnistusvaiheen alkua, eli talliin ei tarvitse mennä kauhealla kiireellä huomatakseen, että varsasta näkyy jo etujalat ja pää. On tosi harvinaista, että varsominen olisi jo niin pitkällä.”.KS-tallilla varsoo 20–25 tammaa vuodessa ja hikoiluvyöt Penttilällä on ollut käytössä 8 vuotta. Hän on myös maahantuonut Safemate-vöitä, mutta niiden saatavuus on ollut heikko muutaman vuoden. Perusmalli hälyttää vain keskusyksikköön, lisävarusteena on saatavilla soittoyksikkö, mikä hälyttää matkapuhelimeen..Penttilän kokemukset hikoiluvyöstä ovat hyvät..”Yksikään varsa ei ole syntynyt ilman, että vyö on hälyttänyt. Virhehälytyksiä on tosin tullut, eli itsekin olen joskus ollut huolimaton ja säätänyt vyön liian herkälle”, Penttilä sanoo. Hänen mukaansa etenkin keskikesällä oikeita asetuksia voi joutua hakemaan, kun viimeisillään olevat tammat hikoilevat muutenkin herkästi..”Kesällä kun tammat tulevat talliin, hikoilevat ne usein hetken aikaa, jos on oikein hellettä. Ja jos silloin laittaa vyön tammalle, saattaa se hälyttää turhaan. Ja jos siinä kohtaa säädät vyön mahdollisimman ei-herkälle, ei se hälytäkään, jos tamma yöllä rupeaa varsomaan”, Penttilä varoittaa..”Kun tammat kuitenkin 90 prosenttisesti varsoo yöllä, kannattaa vyö pukea vasta illemmalla, kun lämpö on tasaantunut. Itse laitan ne vasta viimeisen tarkastuskäynnin yhteydessä.”.Vyössä on erikseen kesä- ja talviasetukset ja lisäksi herkkyysasteikko 1–10..”Se pitää säätää tamman mukaan. Se kannattaa laittaa niin herkälle, että se rupeaa hälyttämään, vaikka tamma vain on. Ja siitä säätää pykälän miedommalle. Silloin sen pitäisi toimia ideaalisti”, Penttilä sanoo..”Laitan vyön tammalle kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, koska haluan nukkua yöni rauhassa. Ei siitä ole sille mitään haittaakaan.”.Larva-Jussilassa on ollut noin viiden vuoden ajan käytössä kolme hikoiluun reagoivaa Safemate-vyötä, ja lisäksi heillä mitataan maidon pH-arvoja varsomisen ennakoimiseksi. Tammoja varsoo vuosittain noin 30..”Kesällä kun on oikein lämmintä, tuntuu että tammat hikoilevat pelkästä olemassaolostaan, mutta vyöt ovat kyllä olleet hyvin luotettavia”, Riikka Takaneva kertoo. ”Joskus joillakin tammoilla vyö reagoi varsan kääntymiseen tai ennakoiviin supistuksiin, jos ne hikoiluttavat tammaa, jolloin tulee virhehälytyksiä. Muuten ne ovat toimineet tosi hyvin.”.Takaneva kertoo, että vuosien aikana vain yksi varsa on syntynyt niin, että tamma ei hikoillut yhtään eikä vyö hälyttänyt..Qvidjan kartanon 16 siitostammalla on toista kevättä käytössään Easy Foal -hälytin. Se koostuu häntään pintelillä kiinnitettävästä anturista ja keskusyksiköstä, joka soittaa hälytyksen noin 20 minuuttia ennen varsan syntymää..Tallimestari Petra Kiuru kertoo, ettei Easy Foal ole antanut ainuttakaan virhehälytystä, eikä jättänyt yhtään varsomista hälyttämättä. Toistaiseksi Qvidjassa on käytössä vain yksi anturi, joten Kiuru päättää varsomisen merkkien perusteella, mille tammalle anturi kiinnitetään. Kokemukset ovat kuitenkin niin hyviä, että antureita aiotaan hankkia lisää..”Anturi on pari päivää hännässä, minkä jälkeen otan sen päiväksi pois ja laitan yöksi takaisin. Ohjeessa taisi olla, että kolme päivää sitä voi pitää yötä päivää. Mutta arvaukseni ovat osuneet sen verran hyvin, että ei ole tarvinnut pitää kuin päivä, ja tammat ovat varsoneet vuorokauden sisään”, Kiuru naurahtaa. .Aiemmin Qvidjassa oli käytössä hikoiluun perustuva varsomisvyö, ja se antoi Kirun mukaan paljon virhehälytyksiä, vaikka säätöjä yritettiin korjata..Easy Foal -hälyttimen toiminta perustuu hännän liikkeisiin..”Yksikin tamma teki varsomista ihan jonkin aikaa. Mutta vaikka tamma oli levoton ja piehtaroi, niin hälytin hälytti vasta, kun tamma viimeisen kerran meni maate ja alkoi varsomaan. Edelleenkään en tiedä, mihin hälytys perustuu, mutta hyvin se on toiminut”, Kiuru kehuu..Myös pelkkä valvontakameran käyttö parantaa kasvattajan elämänlaatua huomattavasti. Vaikka sitä seuratakseen on herättävä useita kertoja yössä, on varsomiskarsinan tilanne nykytekniikan avulla helppo tarkistaa kännykän ruudulta, ilman että edes nousee sängystä. Erityisen toimiva yhdistelmä on varsomishälytin ja kamera, jolloin hälytyksen tullessa voi heti vilkaista kamerasta, onko tosi kyseessä. Tällainen yhdistelmä oli käytössä kaikilla haastatelluilla kasvattajilla..VarsomishälyttimiäBirth Alarm -vyöHälyttää tamman maatessa kylkiasennossa, noin 10 minuuttia ennen varsomista Hälyttää puhelimeenVirhehälytyksiä tulee, jos tamma nukkuu kyljellään Asetuksista mahdollistavalita vaihtoehto, joka hälyt-tää vasta liikehdinnän alka--essa tamman maatessa kyljellään Ei hälytä, jos tamma varsoo seisaallaanOlemassa myös riimuun kiinnitettävä versioTilattavissa Suomessa Saharan ravitallin kauttaHinnat 850 – 1 100 euroahttps://birthalarm.com Safemate-vyöReagoi tamman hikoiluun supistusten alkaessaHälyttää vastaanottoyksikköön tai puhelimitse 15–30 minuuttia ennen varsinaisen synnytyksen käynnistymistäVirhehälytyksiä tulee, mikäli tamma hikoilee tai anturit kastuvat muista syistäEi hälytä, mikäli tamma ei hikoileLisätietoja saatavissa KS-tallin kauttaHinta peruspaketille 899 euroa, saatavilla myös kännykkään soittava puhelinyksikköhttps://safematefoalalarm.com Ommeltavat hälyttimetEläinlääkäri ompelee tamman ulkosynnyttimiin magneettihälyttimenMagneetti irtoaa synny-tyskanavan auetessa ja ai-heuttaa hälytyksen, hälyttää puhelimeenHälytys noin 10 minuuttia ennen varsan tuloaVain vähän virhehälytyksiäEi hälytä, jos esim. om-peleet irtoavat magneetin sijastaKäytössä lähinnä isoissa siittoloissaHinta noin 2 000 euroaTuotemerkkejä esim. Foalert tai Sigloo Foaling Alarmhttps://foalert.com/, http://foaling-alarm.eu/, https://www.foalingalarm.net Easy Foal -hälytinKiinnitetään pintelillä häntäänHälytys perustuu tamman liikkeisiin ennen varsomistaHälyttää puhelimeen noin 20 minuuttia ennen varsomistaErittäin varmatoiminenTilattavissa Suomessa Hevari Oy:n kauttaHinta keskusyksikölle ja yhdelle anturille 1 999 euroa, lisäanturit 599 euroahttps://www.hevari.fi/easyfoal-indoor-kit-varsomishalytin.html

Millä valvoa varsomista? – "Vanhan ajatuksen siitä, että luonto hoitaa, joutaa jo unohtaa"

Aiheeseen liittyvää