Omien ajatustensa herraksi – mentaalivalmennuksesta haetaan apua moniin eri tilanteisiin, ja se sopii myös hevosurheilijoille

Mentaalivalmennus ei ole uusi asia urheilussa, mutta edelleenkään siitä ei puhuta liikaa, varsinkaan hevospuolella. Sanna Ek on tehnyt töitä eri lajien urheilijoiden kanssa, myös ravi- ja ratsastuspuolella..Suomen valjakkomaajoukkueen kanssa hän on tehnyt yhteistyötä pidempään, ja hänellä on ollut asiakkaanaan niin kilparatsastajia kuin ravivalmentajiakin. Yhtään raviohjastajaa Ek ei ole ammattinsa puolesta tavannut..”Mentaalivalmennus liittyy ihmisen mieleen ja ajatukseen. Ja kun tiedämme, miten herkkiä hevoset ovat, ne parhaassa, ja pahimmassa, tapauksessa lukevat ihmisten ajatuksia eleiden, ilmeiden ja tunnetilojen kautta”, Ek sanoo. Hän on itsekin hevosihminen..Hevosurheilussa koetaan paineita siinä missä muissakin lajeissa. Ratsastaja odottaa itseltään tai tiimiltään täydellisyyttä, ja esimerkiksi ravipuolella menestyspaineita valmentajalle asettavat niin hevosenomistajat kuin pelaajatkin. Raviohjastajan kokemista paineista puhumattakaan..Sekä ulkoiset että omat odotukset voivat tuoda suoritukseen ylimääräistä puristusta, joka estää parhaan mahdollisen tuloksen..Se, että me itse lisäämme painetta itsellemme, ei paranna tulosta.".Mitä paineille voi tehdä?Mitä mentaalivalmennus oikein edes on? Ek selittää, että se on jokaiselle vähän eri asia. Aluksi asiakkaan kanssa keskustellaan ja selvitetään, mitkä ovat hänen tavoitteensa. .”Aina ajattelen, että ei meidän tarvitsisi keskittyä niin kamalasti siihen, miksi paineita tulee tai mistä ne johtuvat vaan siihen, mitä niille voi tehdä, jotta asiassa päästään eteenpäin. Keskitytään niiden taitojen ja konstien kehittämiseen, joilla pääsee eteenpäin.”.Ek harjoituttaa asiakkailla erilaisia tekniikoita. Oppiminen tapahtuu aina paineettomassa tilanteessa, ja myöhemmin tekniikoita voi ottaa käyttöön, kun paineet kasvavat. Kun tekniikat on saatu rutiiniksi, niiden aktivoiminen painetilanteessa tulee lähes luonnostaan..Tekniikoihin sisältyvät niin hengitys- kuin mielikuvaharjoittelut, mutta myös analyysit. Onnistuneita suorituksia on hyvä analysoida yhtä lailla epäonnistuneiden kanssa. Rentoutta harjoitellaan myös..”Omia ajatuksia kyseenalaistetaan. Kun meillä on vielä hevonen mukana, ja jos epäilemme sen kykyä, se epäilys kulkeutuu mikroilmeiden ja eleiden kautta hevoseen.”.Kun urheilija ottaa yhteyttä Ekiin, hänellä ei välttämättä ole varsinaista ongelmaa, johon hän hakee ratkaisua. Jollain voi toki olla pelkotilanne, josta haluaa päästä yli, mutta urheilija voi myös yksinkertaisesti haluta parantaa suoritustaan. .Ekin mukaan mentaalivalmennus on luonnollinen jatkumo muille harjoituksille. Urheilija tekee lajivalmennusta ja oheisharjoittelua, joten miksi hän ei kehittäisi omaa mentaalipuoltaan..Ihminen on ihmiselle todella kurja."."Ulkoiset paineet ovat todellisia"Paine on ihmisen perustunne, ja ihmiset kokevat paineita joskus hassuiltakin tuntuvista asioista. Paineet voivat liittyä siihen, miltä ihminen haluaa näyttää muiden silmissä tai siihen, mitä odotuksia itse asettaa itselleen..Sosiaalinen media tuo paineita, ja taloudelliset paineet ovat todella iso asia ammatikseen hevosalalla työskentelevälle. Ek sanoo, että taloudellinen puoli on tullut esille etenkin hänen ravivalmentaja-asiakkailtaan. Raviurheilussa raha näyttelee isoa roolia..”Ulkoiset paineet ovat todellisia, ja ne vaikuttavat paljon, mutta aina voi miettiä, määrittelevätkö ne sinua ihmisenä? Toisaalta onnistua pitää, koska se on työtä ja tuo elannon. Kun valmentaja tekee työnsä hyvin, hänen tallinsa on täynnä.”.Somessa arvostelua voi olla vaikea sietää, mutta Ek muistuttaa, että jos arvostelija ei ole ihminen, jolta normaalisti pyytäisit neuvoa tai apua, ei neuvoja kannata kuunnella..”Ihminen on ihmiselle todella kurja. Siihen kannattaa aina varautua, että tällaisia ihmisiä on, mutta me emme voi vaikuttaa siihen, mitä muut meistä ajattelee. Eikä maailma, jossa olisi vain ihania ja ystävällisiä ihmisiä, ole mahdollinen. Ikävä kyllä.”.Tuore ravivalmentaja Etta Pakkanen puhuu Hevosurheilun verkkosivuilla perjantaina julkaistussa podcast-jaksossa paineista, joita hän kokee ravivalmentajana. Pakkanen kertoo, että hänen paineensa ovat kasvaneet jopa niin suuriksi, että hän on saanut paniikkikohtauksen..Ek toteaa, että ainoita tapoja päästä käsiksi paineen tunteeseen on miettiä, miksi tekee ja mitä tekee. Sekin kannattaa tiedostaa, että mitä tapahtuu, jos voittokulku jatkuu ja mitä sitten, jos hevonen floppaa..”Parasta olisi, jos ihminen voisi aina keskittyä ydintekemiseen. Se, että me itse lisäämme painetta itsellemme, ei paranna tulosta. Päinvastoin. Kun rentous häviää, tuloskin heikkenee”, Ek uskoo..Ek huomauttaa, että ihmisen olisi hyvä ottaa oppia hevosista monella tavalla. Eläimet eivät murehdi tai ahdistu tulevaisuudesta, eivätkä ne sure menneisyyttä. Ne keskittyvät tähän hetkeen..Ekin mukaan ajatus tuottaa tunteita. Negatiivinen ajattelu, epävarmuus ja ärtyneisyys nousevat tunteeksi, mikä näkyy väistämättä käytöksessä..”En sano, että me hallitsemme kaikkia ajatuksia, mutta kyllä me osataan ohjailla niitä. Kaikki voivat oppia ohjaamaan ajatuksiaan, kunhan ajatuskuvion oppii tunnistamaan ja ymmärtää mekaniikan sen takana.”.Zen-mielentilaan ei tarvitse pyrkiä koko ajan, koska tietty määrä stressiä ja kisajännitystä tarvitaan parhaaseen suoritukseen..”Mentaalivalmennuksen idea on, että me emme pelkää ikäviä tunteita. Kaikki tunteet menevät ohi, koska ne vaihtuvat. Meidän pitää löytää omat keinot ohjailemaan omia ajatuksiamme ja tunnetilojamme.”.”Ei siellä tapahdu mitään merkillistä”Valjakkoajon kokenut konkari Ben Simonsén sai ensimmäisen kosketuksen mentaali-valmennukseen jo 90-luvulla, kun valjakkoajon tiimi alkoi tehdä yhteistyötä urheilupsykologi Seppo Heinon kanssa.Simonsén teki yhteistyötä Heinon kanssa yli vuosikymmenen, ja hän on vakuuttunut, että vuoden 2004 MM-pronssimitali tuli osittain heidän yhteistyönsä ansiosta.”Eihän mentaalivalmentaja auta mua maailmanmestariksi, koska siihen tarvitaan myös hyvä hevonen ja toimiva tiimi, mutta että tuo puoli on edes kohtuullisesti hoidossa, auttaa paljon.”Mentaalivalmennuksessa Simonsénin heikkouksista työstettiin hänen vahvuuksiaan. Yksi ääriesimerkki, jonka Simonsén mainitsee, on hänen muuttunut tapansa treenata sateella.Esteratsastustakin harrastaneelle valjakkokuskille koulukokeeseen treenaaminen ei ollut sitä parasta herkkua, varsinkaan sadekelillä. Usein hän sateella jätti treenit väliin tai siirtyi maneesiin juoksuttamaan hevosta.Heinon kanssa sovittiin, että Simonsén ajoittaa treeninsä aina sadekelille, jos sellaista oli treenipäivänä luvassa. ”Aloin tehdä duunia sateessa, tavallaan haastaakseni tilannetta, josta en tykännyt.”Lopulta, kun Simonsénin viimeinen osakoe MM-kisoissa koitti, kisapaikalla satoi niin paljon, että kilpailun keskeyttämistä harkittiin. ”Mä pystyin ajamaan nollan siinä tilanteessa. Ilman sitä treeniä, mitä me sateessa tehtiin, nollaa ei olisi tehty.” Simonsén huomauttaa, että edellä oli vain yksi esimerkki kaikesta. Hän toteaa, että Heino sai monen kuskin heikkouksia muutettua heidän vahvuudekseen.”Hänen ansiotaan oli varmasti se menestys, mitä meillä oli joukkueena 2000-luvulla.”Tänä päivänä Simonsén ja Suomen valjakkomaajoukkue tekee yhteistyötä Sanna Ekin kanssa. Viime tapaamisesta on aikaa, mutta nyt sellainen on edessä. Simonsénille on käynyt kaksi onnettomuutta, joita hän ei ole käsitellyt.”Tanskassa maratonilla kaadoin vaunun, ja kaksi kuukautta sitten sattui paha onnettomuus, kun hevoseni pelästyi harjoituksissa ja kaaduin juhlavaunun kanssa ojaan. Olin hetken tajuttomana ja sain aivotärähdyksen.”Itse onnettomuudesta sekä Simonsén että hevonen ovat toipuneet, mutta muistijälki on jäänyt. Simonsén toteaa, että hän pystyy ongelmitta työstämään muiden hevosia ja valmentamaan, mutta oman hevosensa kanssa hän reagoi jäätymällä kaikkeen ulkopuolelta tulevaan räpsähdykseen, vaikka hevonen ei ole tehnyt mitään.”Tämän haluan keskustella Sannan kanssa läpi. Koen, että pystyn tällä hetkellä valmentamaan paremmin kuin mitä itse pystyn ajamaan omaa hevostani. Sanna kuuntelee ja kertoo ja hakee niitä juttuja minussa, jotka ovat epätasapainossa.” Simonsén kuvailee, miten yhdellä tapaamisella Ek sai hänet mielikuvissaan nousemaan pois omasta vaunustaan katsomaan, kun hän itse ajaa. Simonsén alkoi puhua itselleen, kuten hän osaa puhua valmennettavalleen.”Monesti valmentajana näet, mitä pitäisi tehdä, mutta itse et tee niin kuin sanot”, hän toteaa.”Meitä on niin moneksi. Varmasti on heitä, jotka ovat täydellisiä, eivätkä tarvitse mitään apua ulkopuolelta, mutta ne, jotka näin sanoo, niin heille suosittelen, että käykää kuuntelemassa, mitä mentaalivalmentaja sanoo”, Simonsén jatkaa.”Ei siellä tapahdu mitään merkillistä, mutta sun aivoihin laitetaan kuin pieniä siemeniä. Jotkut itää nopeasti, jotkut hitaammin. Jotkut itää ja kituu ja jotkut eivät kasva ollenkaan. Mutta tärkeintä on, että jotain tapahtuu, ja toiminnalle saadaan lannoitetta.”.Oma isä suurin tukijaRaviohjastaja Hannu Torvisella ei ole kokemusta mentaalivalmennuksesta, mutta hän ei ole kokenut tarvitsevansa sellaista.Torvinen sanoo, että hänellä on ympärillään paljon ihmisiä, joiden kanssa hän keskustelee. Kaikki eivät ole perhettä, mutta oma isä, Heikki Torvinen, on yksi, jonka kanssa asioita käydään läpi.”Jos vuodessa on 270 kisapäivää, ainakin 265 päivänä soitamme isän kanssa puhelun, jossa käydään päivä läpi.”Torvinen sanoo kehittyneensä mentaalipuolella paljon, ja kehitystä tapahtuu koko ajan joka osa-alueella. Hän valmistautuu jokaisen työpäiväänsä hyvin, eikä koe, että paineet vaikuttaisivat hänen suorituksiinsa.”Olen yrittänyt ajatella sen niin, että elämässä on muutakin, mutta on se rehellisesti sanottava, että epäonnistuminen seuraa joskus kotiinkin, vaikka olen yrittänyt erottaa raviohjastaja-Hannun siviili-Hannusta.”Torvinen toteaa, että kuski tarvitsee itseluottamusta. Hänen pitää uskoa, että ratkaisut, joita tehdään nopeasti, ovat oikeita. Toisaalta välillä on hetkiä, että vaikka tuntee tekevänsä oikeita ratkaisuja, lopputulos ei ole hyvä.”Kuski yrittää aina parhaansa, mutta virheitä tulee. Joskus joku aina unohtaa sen ja ajattelee, että kuljettaja ei yrittänyt voittaa. Itselläni on pyrkimys saada hevonen terveenä maaliin, ja aina yritän ajaa parhaasta mahdollisesta sijoituksesta.” Joskus tulee tilanteita, joihin kuskilla ei ole osaa eikä arpaa.Viisi vuotta sitten Torvinen oli pahassa kolarissa, kun hänen ohjastamansa Creation Primero kaatui täydestä vauhdista loppusuoralla ja aiheutti vaaratilanteen. Onnettomuus ei jättänyt Torviseen jälkiä, ja hän pystyi käsittelemään asian mielestään hyvin. Hänelle ei ehdotettu mentaalivalmentajaa.Saman hevosen kärryille hän ei enää istunut. ”Olisi varmasti vaikuttanut ajosuoritukseen, jos olisin ajanut hevosta vielä. Sama asia on, jos hevonen potkii pois kyydistä, eikä sille löydy mitään järkevää selitystä. On aika vaikea lähteä ajamaan sellaista hevosta enää ikinä.”.Podcast: Ravivalmentajan elämä on tunnetta laidasta laitaan ja joskus paineetkin kärjistyvät: "Ajattelin, että mä kuolen"

Omien ajatustensa herraksi – mentaalivalmennuksesta haetaan apua moniin eri tilanteisiin, ja se sopii myös hevosurheilijoille

Aiheeseen liittyvää