Unohtakaa se hikiviila!

Hikiviila on tarpeeton. Kylmä vesi on se, mitä ylikuumentuneen hevosen viilentämisessä tarvitaan. Tuulenvire, varjoisa paikka, lepo ja juotava parantavat asiaa.”Kun tulet suihkusta märkänä aurinkoon, onko olosi viileämpi vai kuumempi?”, heittää kysymyksen urheiluhevosten lämmönsäätelyyn erikoistunut fysiologi, FEI:n erikoisasiantuntija, brittiläinen tohtori David Marlin.”Jokainen voi itse tehdä kokeen tulemalla suihkusta hetkeksi pois kuivatakseen itsensä pyyhkeellä. Viilentääkö kuivaaminen, vai olisiko ollut parempi jäädä siksikin aikaa sinne suihkuun?”, Marlin heittää.Ja vastaa. ”Viileämpihän se olo märkänä on.”Tästä seuraa myös, että kylmän veden valuttaminen hevosen päälle keskeytyksettä on tehokkainta jäähdyttämistä, jos teoreettinen upottaminen jääveteen jätetään pois laskuista. Hikiviilan käyttäminen vain hidastaa jäähtymisprosessia”, hän toteaa. . Tämä on puhdasta biokemiaa ja termodynamiikkaa. Termodynamiikan lain mukaan lämpö siirtyy aina kuumemmasta kylmempään. Lämpö voi siirtyä yhdestä kappaleesta toiseen kappaleeseen kolmella tavalla: johtumalla eli siirtymällä kosketuksissa olevista kappaleista toisiinsa, säteilemällä eli sähkömagneettisina aaltoina kuten auringonsäteet ja konvektiona eli kuljettumisena esimerkiksi nesteessä eli vedessä.FysiikkaKun hevonen kastellaan, siinä oleva lämpö ensin johtuu ihon pinnalle kaadettuun kylmään veteen ja siirtyy sen jälkeen hevosesta valuvan veden mukana (konvektio). Ja kun hevonen lopulta jätetään märäksi, vesi lisäksi vielä haihtuu ihon pinnalta höyrynä, mikä sitoo lämpöä vielä tälläkin tavalla. Veden lämmönjohtokyky on ilmaan verrattuna 20-kertainen.”Niin kauan kun pinta on märkä, niin kauan hevonen jäähtyy. Jos joku luulee jotakin muuta, se sattuu fyysikon sieluun”, hevosia harrastava fyysikko Virpi Tunninen kertoo.”Sillä ei ole termodynamiikan laille mitään merkitystä, onko jäähdytettävä kappale olutpullo, villasukka vai hevonen, sillä kaikki maailmankaikkeudessa tottelee samoja fysiikan lakeja”, hän sanoo. Vesipisara hevosen iholla ei varsinkaan ole ”kuumentava suurennuslasi” eikä ”eriste”. Vesi ei eristä, vaan tasan päinvastoin se johtaa. Vesi hevosen iholla toki lämpenee, mutta niinkin tehdessään viilentää, sillä se ei lämpene yhtä paljon kuin hevosen karvapeite samaan aikaan.Tunninen vääntää vielä rautalangasta, sillä hän on turhautunut epä-älylliseen keskusteluun, johon on sosiaalisessa mediassa törmännyt. ”Jos menet itse helteeseen istumaan pipo päässä, otatko mieluummin märän tai kuivan pipon?”Mahdollisimman lyhyt karva auttaa jäähtymisessä. Toisin kuin vesi iholla, karvapeite on eriste ja se hidastaa lämpöenergian siirtymistä. Sen sijaan väite, että karva eristäisi ja jollakin lailla suojaisi hevosen auringonlämmöltä ei toimi, sillä tässä ajatuskuviossa unohdetaan se, että hevosen aineenvaihdunta tuottaa karvapeitteen sisäpuolella jo yllin kyllin lämpöä. Lisäksi pitkä karvapeite estää veden pääsyä iholle, eli hidastaa jäähtymistä sitäkin kautta. . BiologiaNisäkkäänä hevonen on tasalämpöinen olento. Sen ruumiinlämpö pyrkii pysymään samana, noin 37–38 asteessa.Hevonen on myös äärimmäisten ilmasto-olosuhteiden eläin. Se sietää hyvin sekä kylmää että kuumaa. Hevosen hapenkäyttökyvyn mahdollistamat äärimmäiset urheilusuoritukset kilparadoilla nostavat sen kehon tehot ja aineenvaihdunnan sellaiseen luokkaan, että viilennyssysteemi on oltava olemassa. Hevosella viilennyssysteemi onkin luonnostaan, sillä se on superhikoilija. Hikoilu on osa elimistön lämmönsäätelyä. Elimistö tasaa lämpötilaansa haihduttamalla pintalämpöä veden avulla.Mutta liika on liikaa. Tarpeeksi rankka suoritus tarpeeksi kuumana päivänä voi olla liikaa jopa superhikoilijalle. Jos samanaikaisesti kehon ulkopuolellakin on hyvin kuuma, lämmöllä ei ole minne tehokkaasti siirtyä, sillä kuten muistetaan, se siirtyy vain kohti viileämpää.Aivan erityisen vaarallinen tilanne on se, jolloin helteen lisäksi ilman kosteus on niin suurta, että hiki ei sen takia pääse haihtumaan. ”Ilmassa oleva kosteus on vesihöyryä ja kohteen kanssa kosketuksessa oleva veden massa on kuitenkin pieni, jolloin lämpöenergian siirtyminen ei ole tehokasta”, kiteyttää fyysikko. Tällainen tilanne Suomessa on onneksi äärimmäisen harvoin. . FysiologiaLihakset ovat kehonosa, joka voi ottaa vastaan eniten lämpökuormitusta. Jos urheilurasitus on kova ja ilma kuuma, hevosen elimistössä lämpö voi nousta lihaksissa jopa 47 asteeseen.Jos lämpö vielä tuosta noin 47 asteesta nousee, kehon proteiinit alkavat denaturoitua. Kudoksissa alkaa tapahtua suoranaista kypsymistä, kuin olisi kinkku uunissa.Peräsuolesta mitattava ruumiinlämpö voi hevosella olla korkeintaan 42 asteessa. Tässä se eroaa merkittävästi ihmisestä, sillä 42 asteen kuumeessa ihminen on jo tajunnan rajamailla. Hevosella on enemmän niin kutsuttuja lämpösokkiproteiineja, joten sen elimistö kestää kuumuutta moniin muihin eläimiin verrattuna hyvin. Mutta jos ruumiinlämpö pääsee vielä tästä nousemaan, hevonenkin on vaaravyöhykkeessä.Hevosella lämpöhalvaus uhkaa ruumiinlämmön lähestyessä 43–44 astetta. Jos lämpöä ei saada huippulukemista laskemaan, kehon mekanismit lakkaavat toimimasta. Teknisesti kuoleman voi tällöin aiheuttaa joko shokkitila, veren hyytymishäiriöt, niin kutsuttu mof eli keskeisten elintoimintojen samanaikainen häiriintyminen (multi organ failure), sydän- tai aivohalvaus tai muu aivojen toimintahäiriö.NesteytysJuominen sen sijaan alentaa ruumiinlämpöä vain vähän. Erittäin kylmän veden tarjoaminen hevoselle ei ole perusteltua, sillä viilentävän tehon ero miellyttävämmän tuntuiseen viileään veteen on häviävän pieni, mutta sen sijaan on tunnettu tosiasia, että vaikka kylmä vesi sammuttaa janon tehokkaammin, elimistön kuivumisen estämiseksi vähempi määrä vettä on huonompi vaihtoehto kuin isompi määrä vettä.Nesteytys on tärkeässä osassa, sillä kuiva elimistö ei hikoile tehokkaasti, ja hikoilu on tärkein yksittäinen lämpöä tasaava toiminto. Runsas hikoileminen johtaa tiettyihin seurauksiin. Hien mukana kehosta poistuu suoloja, joten kaikki hevoset tarvitsevat vähintään 50 gramman päivittäisen suolalisän rehustukseensa. Suolakivi on parempi kuin ei mitään, mutta se ei riitä.Marlin toteaa olevan yleinen harhaluulo kuvitella, että hevonen tietäisi miten paljon suolaa se tarvitsee. ”Ei se tiedä, ja kasvipohjainen ruokavalio sisältää luonnostaan suolaa hyvin vähän”, Marlin toteaa.Urheiluhevoset tarvitsevat hikoilemansa elektrolyytit takaisin elimistöönsä. Ruokasuola eli natriumkloridi (natrium ja kloori) on itsessään elektrolyytti, lisäksi elektrolyytteihin kuuluvat kalium, kalsium ja magnesium.Elektrolyyttien aliannostus on yleisempää ja haitallisempaa kuin lievä yliannostus, sillä hevonen poistaa ylimäärän virtsan mukana. Selvä oire yliannostuksesta on hevosen lisääntynyt jano ja ylenmääräinen virtsaaminen. EnergiaLämpö on energiaa. Energia siirtyy olomuodosta toiseen. Taas esimerkki. ”Jos autossa menee jarrut jumiin päälle ja ajat silti, käy niin, että jarrupalat kuumenevat aivan tulikuumiksi. Siinä kävi niin, että polttoaineen kemiallinen energia muuttui auton liike-energiaksi, joka muuttui kitkan kautta jarrupalan lämpöenergiaksi”, Tunninen havainnollistaa.Järkeenkäyvän yksinkertaista!”Maailma on, loppujen lopuksi!” Tunninen hymyilee.Haastattelupäivänä lämpötila lähentelee 30 astetta ja kesän lämpöennätykset ovat vaarassa. Tunninen menee kastelemaan kaikki hevosensa läpimäriksi ihan muuten vain, jotta niillä olisi mukavampi olla..Heitä haastateltiinTohtori David Marlin, fysiologi, biokemisti, 15 vuotta Animal Health Trustin johtotehtävissä, FEI:n virallinen asiantuntija urheiluhevosten lämpökysymyksissä, työskennellyt New Marketissa Luca Cumanin laukkatallilla samaan aikaan jockey Frankie Dettorin kanssa, FEI koulutuomariTohtori Virpi Tunninen, fyysikko, tekniikan lisensiaatti, lääketieteellisen fysiikan tohtori, toimii Satakunnan keskussairaalan ylifyysikkona, hevosharrastaja

Unohtakaa se hikiviila!

Leena Alerini

Aiheeseen liittyvää