Koulutus: Kuhmoisissa lukiolainen saa hevosvoimia ilmaisen ratsastuksen ja ajokortin muodossa
Pirkanmaan itäisellä laidalla, Päijänteen rantamailla sijaitsee kunta nimeltä Kuhmoinen.
Parintuhannen asukkaan kunta painiskelee eri haasteiden kanssa. Näistä yksi on väestön ikääntyminen ja toinen pienet ikäluokat.
Kuhmoisissa on oma lukio, josta on haluttu pitää kiinni kynsin ja hampain. Aina se ei ole ollut helppoa, ja uusia opiskelijoita on yritetty houkutella kuntaan eri tavoilla. On ollut juoksulinjaa ja elokuvalukiota, mutta vasta hevoset toivat pidempiaikaisen ratkaisun.
”Kuhmoisissa oli joskus aiemmin tarjolla ratsastuskursseja, mutta niin on monissa muissakin lukioissa ollut. Ratsastuslinjaa ideoitiin kymmenen vuotta sitten, ja ensimmäiset ratsastuslukiolaiset aloittivat syksyllä 2014”, Miila Pitkäranta kertoo.
Vanhempainvapaalla oleva Pitkäranta on Kuhmoisten lukion reaaliaineiden lehtori ja ratsastuslukion tutoropettaja.
Kymmenen vuotta sitten Kuhmoinen sai 9 uutta ratsastuslukiolaista. Heti alussa oli selvää, että koska omasta lukiosta ei haluttu luopua, hevoset olivat se juttu, jolla oppilasmäärää saatiin elvytettyä.
Esimerkiksi 2013 Kuhmoisten lukion aloitti ainoastaan kuusi poikaa, ja seuraavatkin vuodet näyttivät heikoilta.
”Nyt tässä on porskutettu eteenpäin, ja on tämä ollut kaiken kaikkiaan oikea ratkaisu. Aloittavien määrä on vaihdellut, mutta siitä huolimatta ratsastuslukiolaiset ovat iso lisä omaan porukkaan”, Pitkäranta toteaa.
Tällä hetkellä lukiossa opiskelee reilu 40 henkeä, ja heistä vajaa puolet ovat ratsastuslukiolaisia.
Jaksovaihdosta tuli pysyvä
Helsingistä kotoisin oleva Linnea Westerholm vaihtoi pääkaupungin ison lukion kuhmoislaiseen opinahjoon syksyllä. Hänen piti tulla vain jaksovaihtoon, mutta nyt vaikuttaa siltä, että Westerholm jää koko lukion ajaksi Kuhmoisiin.
”Googlettelin ratsastuslukioita ja totesin, että Kuhmoinen sijaitsee aika lähellä, tai ainakin täältä pääsee kulkemaan hyvin Helsinkiin”, Westerholm sanoo.
Isosta lukiosta hänellä ei ole ikävä kuin leveämpää kurssitarjotinta, mutta muuten Kuhmoisissa toimii monet asiat paremmin kuin Helsingissä.
”Täällä saa yksilöllisempää opetusta ja meno on yhteisöllisempää. Tallilla on mukavaa, ryhmät ovat pieniä ja on tilaa ratsastaa.”
Westerholm toteaa, että yksinasuminenkin on yllättävän helppoa. Kunnassa on muitakin, jotka asuvat ensimmäistä kertaa yksin, joten vertaistukea riittää.
Vilma Kangasaho mietti jo vuosia sitten, että ratsastuslukio olisi hänen juttunsa, mutta silloin yksin muuttaminen epäilytti. Vuoden lukio-opintojen jälkeen hän totesi, että nyt on aika. Kangasaho pakkasi tavaransa Lahdessa ja aloitti toisen vuosikurssin Kuhmoisissa.
”Hevoset ovat lähellä sydäntäni ja jotenkin tämä kolahti. Halusin kokea tämän, että voi harrastaa säännöllisesti lukion ohella ja on mahdollisuus kehittyä ratsastajana”, Kangasaho kertoo.
”Yksinasuminenkin on mennyt hyvin ja olen tykännyt asua täällä ja kokea maalaiselämää.”
"Meillä on käynyt hyvä tuuri"
Kuhmoinen hankkii ratsastuspalvelut koulun lähellä sijaitsevalta Kirjonurmen tallilta. Tämä on Pitkärannan mielestä yksi selkeä syy siihen, miksi homma toimii myös koulun näkökannasta.
”Pieni kunta ei voi tehdä isoja investointeja erityislinjojen tarpeisiin, eli ostaa tallia, hevosia tai maneesia. Meillä on käynyt hyvä tuuri, koska kunnassa on ratsastuksen opetuksen puolesta osaamista, ja näin toiminnan järjestäminen on kunnalle edullisempaa.”
Ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat tuovat kuntaan elon, ilon ja uusien näkemysten lisäksi myös enemmän valtionapua, eli käytännössä rahaa, jolla opintojaksoja järjestetään.
Ratsastuslukioon päästäkseen opiskelijalta toivotaan jonkinlaista harrastuneisuutta, mutta taitava ratsastaja ei tarvitse olla. Lukion keskiarvoraja on seitsemän pintaan.
”Ratsastuksessa kehittyy aivan varmasti, jos ratsastaa kaksi kertaa viikossa pienryhmässä. Ratsastuslukio on hyvä vaihtoehto myös heille, joilla ei muuten olisi varaa ratsastaa näin paljon”, Kirjonurmen tallin ratsastuksenopettaja Meija Lahtinen toteaa.
Lahtinen kertoo, että tallista löytyy eritasoisia ratsuja, joten jokaisen taitotasolle löytyy sopiva opetushevonen.
Ratsastuslukio on solahtanut mukavasti tallin muun toiminnan kylkeen. Lomakausien ulkopuolella pienessä kunnassa on yleisesti hiljaisempaa, mutta kesällä kun opiskelijat lomailevat, Kuhmoisiin tulee liuta ratsastavia mökkiläisiä ja kesäleiriläisiä.
Ratsastustunnit järjestetään pääsääntöisesti iltaisin opiskelijoiden toiveiden mukaan, ja ryhmät ovat pieniä. Jos 7 lukiolaista on tulossa tunnille, porukka jaetaan kahteen.
Teoriaopintoja tarjotaan pari kolme per lukuvuosi, ja aiheet pyörivät tietenkin hevosten ympärillä.
Ajokorttiopetus opiskelijoille
Kuhmoisissa opiskelijaa kohdellaan hyvin. Aiemmin kunta tarjosi opiskelijalle ilmaisen oppimateriaalin ja kannettavan tietokoneen, mutta opiskelun muututtua maksuttomaksi, sen tekevät nykyään kaikki. Nyt lukioon valittu opiskelija saa ajokorttikoulutuksen.
Ratsastuslukiolainen voi ratsastaa ilmaiseksi kaksi tuntia viikossa, mutta koulu myös kustantaa säännöllisesti tunneilla käyvälle ulkopuolisen valmentajan pitämän valmennuksen joka toinen kuukausi ja ratsastusseuran jäsenyyden. Esimerkiksi kansainvälinen kenttäratsastustuomari Seppo Laine pitää Kirjonurmella säännöllisesti valmennuksia, ja näille tunneille opiskelijat ovat tervetulleita.
”Yksi keskeinen valttimme on uusi koulu. Meillä on modernit tilat ja puhdas sisäilma”, Pitkäranta toteaa.
Kuhmoisiin rakennettu noin 6 miljoonaa euroa maksanut puukoulu valmistui vuosi sitten. Kuhmoisissa välimatkat ovat lyhyet, ja kunta on Pitkärannan mukaan turvallinen kasvualusta. Pieni lukio on myös siitä hyvä, että ryhmäkoko ei kasva suureksi, ja opiskelija sekä henkilökunta tuntevat aidosti toisensa.
”Kukaan ei huku isoihin ryhmiin. Opiskelijoiden tarpeista välitetään aidosti”, Pitkäranta vakuuttaa.
Pitkärantaa sijaistava Katja Visanen toimii lukiotunneilla toisena opettajana.
”Tämä mahdollistaa hyvinkin yksilöllisen tuen, tukiopetuksen ja pienryhmät. Meidän opiskelijoillamme on hyvä pääsy opon luo, terveydenhuollon ja oppilashuollon pariin”, Visanen toteaa.
