Kuukauden Suomessa kasvatettu: Belissin vuosi?

Belississä on kaksi eri puolta. Toinen on rohkea ja toinen täysin erilainen”, Maiju Mallat kuvaa hevostaan, joka saattaa jähmettyä kisapaikalla kuin betonimöhkäleeksi..Sama kaksijakoisuus koskee hoitamista. Beliss on aina ollut erittäin kiltti, mutta oudoista ihmisistä se ei välitä..”Meillä oman tallin väellä ei ole sen kanssa mitään haasteita. Mutta kun sitä esimerkiksi kengitetään, ja menen katsomaan, että sehän on täällä kiltisti, niin kengittäjä sanoo, että etkö näe tuota tiikerin katsetta”, hän kertoo..Ja naurahtaa, että kun samassa hevosessa on sekä isää Baloubetia että rautiasta tammaa, niin tottahan siinä on jo aika paljon erityisyyttä..Kolmen kovan naisen hevonen11-vuotias E Beliss on Marjatta Sutisen kasvattama, Päivi Martinmaa-Koiviston teettämä ja Maiju Mallatin ratsastama ja omistama. Siinä on kolmen kovan naisen joukko, joka suhtautuu hevoseen ylpeydellä, mutta ei meinaa lähteä hehkuttamaan. Kyllä – tamma otti maailmancupin osakilpailussa Helsingissä 24 virhepistettä, mutta sillä on myös useita kansainvälisiä 140-sijoituksia..”On se kiva, että hevonen on esillä. Niinhän se on muiden urheilijoidenkin kanssa, Kiva, että maailmalla kilpailuissa on urheilijoita, vaikka he eivät pärjäisikään. Välillä menee hyvin ja välillä huonosti”, Päivi Martinmaa-Koivisto sanoo..”Mutta vaikka Beliss ei world cupissa voittaisikaan, ei joka heppa mene noin pitkälle. Sillä voi mennä sinne 160-radalle edes kokeilemaan”, hän lisää..Beliss edustaa komeaa holsteiner-sukua, ja Holsteiniin se on rekisteröitykin, kuten myös sen emä, Timo Schultzin kasvattama Coronis (Coronado – Carpaccio). Coronis tuli Sutiselle ja hänen tyttärellään Marjolle vieroituksesta omakasvattivarsan kaveriksi..Tina Ek koulutti Coroniksen, ja hänelle meni myös sen ensimmäinen varsa, ruuna Heart of Fire isästä Hopalong Cassidy..Sutinen kertoo, että Coronis oli vahvaluonteinen tamma, madame, mutta samalla myös erittäin kiltti. Se jäi lopulta kotiin ensin harrasteratsuksi, sitten oloneuvokseksi. Itsestään se oli tarkka: ratsastajan ei sopinut jäädä vetämään tai puristamaan pohkeilla. Arka se ei koskaan ollut..”Mutta kyllä sen parhain saavutus on tämä sen viimeinen jälkeläinen”, Sutinen sanoo..Hän itse kasvatti viidellä tammalla, ja hän miettii, että ihan poissuljettua ei ole sekään, että vielä tulisi jokin varsa. Hän kuitenkin näkee, että nykyinen kuluttajansuojalaki tekee kasvattajan olon epävarmaksi. Ja tietysti omaa ikääkin on..”Kyllähän sitä voisi jatkaa, jos oma ikä jossain vaiheessa alkaisi putoamaan takaisin kohti kahtakymppiä”, hän hymähtää..Hevoskasvatusvuosiaan hän muistaa hyvällä. Suomessa oli tiivis joukko holsteinereihin keskittyviä kasvattajia, jotka kävivät yhdessä Saksassa ja saivat aikaa hienoja hevosia. Sutinen kertoo, että oli sattumaa, että hän ajautui niihin piireihin..”Olimme tyttäreni kanssa Gammelgårdissa, kun juttelimme Melita Ehrnroothin kanssa, ja rakkaus holsteinereihin syttyi. Sieltä minut johdateltiin Virkkusten luo, ja sieltä ostin ensimmäisen tammani. Tosi hauska harrastus tämä on ollut”, Sutinen sanoo..Belissin ainoa sisar on ruuna Heart of Fire, jonka Sini Johansson osti sen ollessa kolme. Heart of Firen viimeinen omistaja Saara Paronen kertoo, että Johansson oli kenttäratsastaja, joka oli innostunut puoliksi täysiverisestä hevosesta. Hän piti ruunaa nelisen vuotta, mutta ei siitä kenttäratsua tullut..”Se kasvoi, se kasvoi ja se kasvoi. Ja siitä tuli iso, hidas ja varovainen”, Paronen kertoo..Heart of Firen ollessa 7-vuotias Johansson päätyi myymään ratsunsa. Se oli hyvin koulutettu hevonen ja kilpaillut 110-sentin tasolla, mutta se oli myös järeä ja säältään 180-senttinen..”Eli sellainen, joka sopi hyvin aikuisella harrastajalle”, Paronen myhäilee..Hän osti hevosen all-rounder-meininkiin, ja oli siihen tyytyväinen..”Se oli äärimmäisen kiltti ja kiva treenihevonen”, hän kehuu..Ruuna ei ollut varsinaisesti ollut spooky, mutta ei rohkeakaan. Kun se näki jotain uutta ja pelottavaa, se ei ollut dramaattinen, mutta jähmettyi tuijottamaan..Yhteinen matka päättyi kuitenkin turhan nopeasti. Ruunan kavioiden kantoja ei saatu kasvamaan millään ilveellä, etuosa rasittui ja hevonen alkoi liikkua huonosti. Viimeisen vuotensa aikana se oli ehkä kuukauden tai kaksi työkuntoinen, ja Paronen päätyi lopetuttamaan sen..Kokeilun tulosBeliss syntyi vähän sattumasta. Sutinen ja Martinmaa asuivat lähekkäin, ja he olivat molemmat kiinnostuneita hevoskasvatuksesta. 9-vuotiaana Coronis oli Martinmaalla laitumella, kun Martinmaa siementeli omia tammojaan. Kesä ei ollut otollinen, ja omat tammat eivät meinanneet tulla kantaviksi. Niinpä hän soitti Sutiselle ja kysyi, että laitettaisiinko sinun tammasi. Sutiselle se kävi, mutta hän ei edes tullut kysyneeksi, että millä oriilla..Martinmaa ajatteli, että holsteineriin tarvitaan verta ja keveyttä ja valitsi ranskalais-holsteinilaisen superoriin Baloubet du Rouetin. Coronis oli kertaalleen välissä jäänyt tyhjäksi Hopalong Cassidysta, joten odotukset pakasteen kanssa eivät olleet suuret. Ilo olikin iso, kun tamma ultrattiin kantavaksi. Vuonna 2012 syntyi suurlinjainen, erittäin hieno varsa..”Toiveet olivat korkealla, niin kuin varsan kanssa aina. Sen nimeksi suunniteltiin Magnificaa tai Fantasticaa”, Martinmaa hymyilee..Varsa syntyi Sutiselle, ja kuukauden vanhana se muutti Martinmaalle, josta se aikanaan lähti maailmalle..”Se oli tosi suoraviivainen ja simppeli, eikä kytännyt tai ihmetellyt mitään koskaan”, hän kertoo..Varsaa ratsasti Suomessa Mari Levänen, joka tykkäsi tammasta kovasti..”Se oli siellä Päivillä jo jonkin verran ratsastettu, ja se imi esteelle, niin kuin Päivillä kaikki opetetaan siihen, että estettä kohden liikutaan reippaasti. En muista, että se olisi koskaan mihinkään pysähtynyt tai jäänyt mitään ihmettelemään, vaan se meni kolmoissarjat ja muut hienoudet jo neljäveenä noin vaan. En ole yhtään yllättynyt, että siitä on tullut noin hyvä. Kyllä siitä huomasi sen laadun jo silloin nuorena”, Levänen kertoo..Tamman kääntyessä viisi Mallat kokeili sitä Suomessa. Mukavalta se tuntui, ja Martinmaan kanssa päästiin hyvään sopimukseen: Mallat ei oikeastaan maksanut hevosesta mitään, ja se siirtyi hänen omistukseensa..”Siinä oli kaksi asiaa. Ensinnäkin Maiju on tosi ihana, jalat maassa -tyyppi, jonka muistan jo siitä, kun hän nuorena meni niin hienosti. Ja toinen oli se, että hevonen tarvitsi taitavan ratsastajan”, Martinmaa selittää..”Ei meillä kirjallisia sopimuksia ole, kun mitä vain voi sattua. Ehkä se joskus myydään tai se tekee varsoja. On ollut kiva päästä seuraamaan heidän kilpailemistaan”, hän sanoo..Haastava alkuMallat kertoo, että koeratsastuksessa Beliss oli vielä aivan vihreä, mutta siinä tuntui voima. Se polki takajaloillaan vahvasti, vaikka laukka olikin isoa ja pitkää. Se riitti. Kun raha ei oikeastaan vaihtanut omistajaa, Mallat lähti hommaan miettimättä..”Ajattelin, että jos se ei tunnu kauhean ihmeelliseltä, niin myydään sitten sukkelaan”, hän summaa..Alku ei ollut erityinen menestys. 5-vuotiskaudella hevonen ontuili ehkä kaviota, tai sitten vasta myöhemmin löytynyttä irtopalaa. 6-vuotiskaudella Mallat oli itse elämäntilanteessa, jossa hänellä ei ollut rahaa käyttää omaa hevosta kilpailuissa. 7-vuotiskaudella tamma hyppäsi nihkeästi 130..”Mutta en silti epäillyt, etteikö se suorittaisi. En oikein edes tiedä, miksi. Se oli aika rasittava kyylä”, Mallat luonnehtii..Hän ajatteli, että kyllä Beliss menee vähintään 140-aikaluokkia, ja sellaisen hevosen voi jo myydä kohtuullisen hyvään hintaan..Ratsastaa tamma oli hyvin erikoinen..”Se tuijottaa tosi monia esteitä, on aivan jäätynyt, ja se tuntuu betonilta tai puupötkylältä. Silti se ei ainakaan mun kanssa aiokaan pysähtyä. Moni hevonen alkaa tässä tilanteessa tehdä virheitä, mutta Beliss pystyy nostamaan jalkojaan ja jatkamaan. Ratsastajan pitää kuitenkin uskoa kahden edestä, itsensä ja hevosen”, Mallat kuvaa..Nyt hän on jo tottunut Belissin tyyliin. Hän tietää, että se menee. Jos tamma jossain vaiheessa myydään, tyyli voi toki olla ongelma..”Jos ratsastaisin itse oudolla hevosella, joka tuntuisi tuolta, luulisin itsekin, että ei tällä pääse mihinkään”, Mallat naurahtaa..Hän kertoo, että nuorena hevonen oli vielä jäätyneempi, ja se vaikutti koko ratsastettavuuteen, kun vauhti hidastui, mutta askelpituus ei. Silloin ei auttanut kuin ratsastaa hevonen suoraksi ja estettä kohti..Mallat kertoo, että myynti ei kuitenkaan ole kovin todennäköinen, koska tammassa on monta asiaa, minkä perusteella asiakas voisi tingata hintaa..”On sitä tänä vuonna pari kertaa kyselty, ja olen vastannut, että se on myytävänä hyvästä summasta rahaa, mutta sen kohdalla on turha vänkyröidä”, hän kertoo..Jos hinta ei tule sopivaksi, on kannattavampaa pitää hyvä hevonen itsellä, sillä kuten sanottua, kovin monella hevosella ei voi lähteä 160-tasolle edes yrittämään. Lisäksi Mallat haluaisi tammasta varsoja, ja niitä toivoo myös Martinmaa. Alkionsiirtoa on yritetty, mutta kokeilu tuli kalliiksi, kun mikään alkioista ei tarttunut kantajatammoihin..”Mutta kyllä tässä on toiveissa saada jollain keinolla siitä itselle varsa”, Mallat pohtii..Hän ei tunne tammansa emää, mutta isä on tuttu, Rodrigo Pessoan olympiakultamitalisti ja kolminkertainen maailmancup-sarjan voittajaori Baloubet du Rouet..”Se näyttää Baloubet’lta ja sillä on samanlainen tekniikka, ei ihan parhaat etujalat”, Mallat sanoo..Ajan kanssa isolle tasolle8-vuotiskaudella Belissillä hyppäsi Mallatin mies Hillaire Paillaard. Pari meni 130- ja 135-luokkia sekä yhden 140. Tamma palasi Mallatille alkukaudesta 2022. Kilpaileminen aloitettiin Sunshine Tourilla, ja hevonen nousi heti ylös luokissa. Se hyppäsi helmi-maaliskuussa kourallisen 145-luokkia nollalla ja neljällä ja nousi hyppäämään kesän mittaan myös 150-tasoa. Ensimmäinen kansainvälinen 150 nolla tuli Helsingissä viime syksynä..Helsingin lisäksi Beliss hyppäsi hallikaudella viittä tähteä Lyonissa ja Mechelenissä. Se lopetti kautensa Hollannissa kahden tähden kansainvälisissä tammikuussa, jonka jälkeen se jäi talvitauolle. Tänä keväänä Mallat toivoo pääsevänsä hyppäämään sen kanssa Suomen Nations cup -joukkueessa..Kahdesta Suomessa kasvatetusta hevosestaan Mallat sanoo, että ne ovat aika lailla samaa tasoa. Quazar L ei tuijota mitään – paitsi kerran Ainossa vesimattoa..”Valitsen niistä ihan päivän kunnon mukaan. Jos Quazar tuntuu jäykemmältä kropastaan, otan Belissin ja jos Beliss tuijottaa kilpailupaikalla paljon, otan Quazarin”, Mallat kertoo..Hän toteaa, että suureksi kasvanut Beliss on vain tarvinnut aikaa..”On hyvä, että tässä on ollut kaikenlaista, niin se on saanut sen ajan. Jos itsellä olisi ollut kiire ja paine tehdä sitä, olisi varmaan jo luovuttanut”, hän sanoo, onnellisena siitä, että hevonen on yhä hänellä..”Sehän on mahtavan ihana ja kiltti hevonen, josta tykkään tosi paljon. Sillä on se voima hypätä isoja esteitä. Ja se todella haluaa olla varovainen, vaikka se ei vielä aina kykene, enkä itsekään vielä aina pysty auttamaan sitä tarpeeksi. Sitä on haastettu isoilla radoilla, ja nyt 140 menee kuin vettä vaan. Olen varma, että sama tulee 150-tasolle, kun saamme rutiinin olla yhdessä rennosti niillä radoilla”, Mallat päättää..t. Beliss (E Beliss)s. 2012, holsteiner Baloubet du Rouet – Coronis, CoronadoKasvattaja Marjatta SutinenOmistaja ja ratsastaja Maiju Mallat

Kuukauden Suomessa kasvatettu: Belissin vuosi?

Aiheeseen liittyvää