"Ei oripäiviä", linjaa Janni Martikainen KWPN-oriinsa tulevaisuuden - eikä edelleenkään muistele hyvällä ostoreissujaan Keski-Eurooppaan

Janni Martikaisella menee viikonloppuisin Ruskeasuon tallilla kauan. "Mä olen siellä 10-16, joten ei kiire", hän viestittää ennen tapaamista. Lauantaina ratsastajan ohjelmassa on ensin vanha hevonen Cornando vd Cadzandhoeve. Sen kanssa menee parikymmentä minuuttia - puolisen tuntia. Kaikki kolme askellajia molempiin suuntiin. Sen jälkeen Martikainen hoitaa sen, ja palaa tunnin päästä maneesiin toisen hevosensa kanssa.Tämä on talliarkea. Toinen arki on perheen hevostarvikeyrityksessä Hipposportissa, jossa Martikainen tekee 'kaikkea vessan pesusta kirjanpitoon'. Ratsastajan ammatti väikkyy 26-vuotiaan Martikaisen tulevaisuudessa, mutta myös Hipposportin jatkaminen on alkanut kiinnostaa. Cornando eli Korppu seisoo Kilpatallilla, Martikaisen uuden hevosen viereisessä karsinassa.Hän kertoo, että vanha ruuna saa kaikin mokomin odottaa lopullista eläköitymistään Ruskeasuolla, jossa myös hänen äitinsä Virve käy sillä pari kertaa viikossa ratsastamassa. Hyvin mahdollista on, että Ruskeasuolle ruuna jää eläköitymisensä jälkeenkin, sillä Martikainen ei usko, että koko elämänsä karsinatalleissa, maneeseissa ja kilpakentillä pyörinyt hevonen edes arvostaisi sitä, että se vietäisiin hevoslaumaan laitumelle. Ei ainakaan tämä hevonen. "Korppu ei jotenkaan ole sen tyylinen. Se ei hirveästi välitä muista hevosista", hän kertoo. "Se ei pidä ötököistä, eikä sateesta. Eikä suoraan sanoen hirveästi tarhoistakaan. Kun sen oma tarhavuoro on loppu, se on jo tulossa talliin takaisin. Mä luulen, että se on hevonen, joka tykkää kaupunkielämästä."Siltä kyllä näyttää. Ruuna on hyvällä mallilla. Se on sopivan pyöreä, sen karva kiiltää. Se on tyytyväisen ja hyväntuulisen oloinen 21-vuotias. "Ihan vaikka kisoihin menisi", Martikainen naurahtaa. Häntä on alkanut harmittaa vuodesta 2021 jatkunut oma kisaamattomuus. Kun Cornandon kilpaura Pohjolan pikkutourin jälkeen loppui, tarkoitus oli nopeasti löytää uusi vähintään samanveroinen. No, nyt tiedämme, että niin ei käynyt.Hevonen toki löytyi, mutta se oli niin erilainen, mitä etsittiin, että suunnitelmat menivät uusiksi.. Uudella hevosella on vähintään yhtä monimutkainen hollantilainen syntymänimi kuin vanhallakin - Mister Diamond van de Molenkouter."Vieläkin ihmettelen sitä, miten vaikeaa se hevosen ostaminen silloin oli", Martikainen puuskahtaa. "Ja minkälaisia hintoja silloin koronan aikaan pyydettiin ihan tavallisista hevosista..."Pelkästään noiden kauppareissujen muisteleminenkin näyttää olevan tuskallista. Mutta vaikka vanhempi ruuna olikin hakusessa, nyt Martikainen on onnellinen, että nuori ori sinä eräänä kauniina, vaikkakin silloin melko toivottomalta tuntuneena päivänä löytyi. "Mä olin sinä iltana ihan loppu. Olin ajellut yksin Hollannissa satoja kilsoja turhaan sinne tänne."Mr Diamond oli kuin valo yössä. Ja sen kokeilun jälkeen valo sammui taas ja kokeiltavien taso romahti siihen, mihin Martikainen oli saanut jo tottua. "Seuraavan hevosen selkään en edes viitsinyt mennä, kun se oli niin villi ja kiukkuinen", Martikainen muistelee.Tämä nuori hevonen oli poikkeus. Se oli juuri niin hieno, kuin miltä videolla näytti. Tai oikeastaan, livenä se oli vielä hienompi. Ja kun Martikaine myöhemmin lensi vielä toisen kerran Suomesta kokeilemaan, että 'josko kuitenkin sitten se nuori ori', ensivaikutelma pysyi."No, onhan se mun näköinen hevonen. Elegantti. Kaunis. Hyväntahtoinen, ei protestoi mitään. Joskus sillä lailla vähän orimainen, eli saattaa olla vähän laiska munkkipossu, mutta ei orimainen muuten. Ja kun sille sanoo, että hei camoon nyt, se heti tekee mitä pyytää."Kyra Kyrklundin klinikalta piti tosin kaksi viikkoa sitten lähteä kesken pois, sillä siellä hevonen meni hieman pois tolaltaan. Se oli yllättävä ja outo juttu, johon ei ole löytynyt ihan pitävää selitystä. Ypäjää se ei tietenkään tuntenut entuudestaan, mutta sen ei olisi pitänyt olla mikään ongelma."Hevonen jotenkin spuukkasi ihan totaalisti, mikä oli outoa, sillä se on hyvin rohkea hevonen muuten. Ja onhan se nyt kisannutkin, mä olen käynyt sen kanssa Kusaksessa treenaamassa ja se on ollut tosi jees.""Mietittiin, että olisiko sille tullut jotain flashbackeja ja takaumia joistain hollantilaisista orishoweista, joissa niitä kuitenkin ihan reippaasti huidotaan menemään. Jokin laukaisi siinä sen käytöksen. Mutta ei me sitä sen enempää jääny murehtimaan. Näiden kanssa sattuu ja tapahtuu." 6-vuotiscupit, ei oripäiviäMister Diamondin ohjelmassa ovat tällä kaudella 6-vuotiscupit. Sen jälkeen katsellaan. Pariisi on unohdettu. Nyt katsotaan Los Angelesiin ja vielä sielläkin hevonen on vielä nuori kansainväliseen GP:hen, vasta 11-vuotias.Martikaisten ja kimppatalli FIve Rings Stablen, lyhyesti FRS:n, omistama Mr Diamond on KWPN-hyväksytty ori, jolle löytyy hollantilaisesta Horsetelex-tietokannasta 44 jälkeläistä. Suomessa olisi varmasti käyttöä Sir Donnerhallin KWPN-hyväksytylle pojalle First Final -emästä. Ja Martikainen tietää kertoa, että keväällä sille saattaa syntyä jälkeläinen myös Suomeen. Mutta ei. Tämän enempää Mister Diamondia ei kuitenkaan jalostukseen käytetä, ainakaan toistaiseksi. "Se ei ole mun maailma ollenkaan. En ole yhtään miettinyt mitään jalostusjuttuja tai oripäiviä." Osa-aikaeläkkeellä KilpatallillaMartikainen kertoo, että Cornandosta tuli melko paljon kyselyjä. Olisi joku halunnut sen ostaakin. Myynti tai leasaaminen ei kuitenkaan tullut kysymykseen siksi, että ei raaskittu ja siksi, että hevonen on melko delikaatti pitää."Krempula", sanoo Martikainen. Ruunalla on kilometrien mukanaantuomia kremppoja, jotka saattavat välillä nousta pintaan."Me tiedetään miten sitä pitää hoitaa", Martikainen kuittaa."Se saa nyt olla tossa. Katsotaan sitten, kun tilanne muuttuu. Kiva tehdä sen kanssa välillä vähän temppuja kotona, kun tämä toinen on vasta kuusi."

"Ei oripäiviä", linjaa Janni Martikainen KWPN-oriinsa tulevaisuuden - eikä edelleenkään muistele hyvällä ostoreissujaan Keski-Eurooppaan

Aiheeseen liittyvää