Ensimmäinen väriään

Mon beau, mon sublime, mon gentil Autere n’est plus. Mon dieu, qu’est-ce qu’il était beau.”Noilla sanoilla Reetta Rautio suri somesivuillaan hevosensa menetystä..Suomeksi: Minun komeaa, ylimaallista, kilttiä Auterettani ei enää ole. Hyvä jumala miten upea se oli..Suomenori Autere oli omien teittensä kulkija. Se oli monessa asiassa ensimmäinen. .Ja jos ei ensimmäinen ikinä, niin ainakin ensimmäinen hyvin pitkään aikaan..Se oli jo tapaus sinänsä, kun orivarsa Humeetista ja Halokeenista Anita Viitasen talliin Keuruulla vuonna 2006 syntyi. Viitanen oli haaveillut erikoisväristä, ja sellaisen hän sai. Se oli selvä heti, kun varsa maailmaan putkahti. Oli se sen verran hämmästyttävän värinen. Kuin jokin villipeura..Autereen omissa jälkeläisissä voikkojen kirjo sittemmin laajeni lukemiin, joissa niitä ei ollut vuosikymmeniin nähty. .Autere oli Autere Viitaselle jackpot, eikä se ollut talon ainoa sellainen. Autereen jälkeläinen on ensimmäinen mustanvoikko, vuonna 2009 verneriläisestä Venlasta syntynyt Matta. .Vuonna 2010 ori teki Viitaselle voikkotamma Auringon Säteestä myös ensimmäisen tuplavoikon, Lakeuden Valottaren. Väriä kutsutaan myös valkovoikoksi, englanniksi se on blue eyed cream, ”sinisilmäinen voikko”. Tämäkin väri todennäköisesti tunnetaan suomenhevosen historiassa entuudestaan ”valkosena, jolla on ruusunpunainen iho”. .”Kaikki ne perusvärit, mitä on mahdollista saada, ovat jo, mutta mitä kaikkia sekoituksia vielä tuleekaan”, Viitanen miettii. Hänellä on itsellään useampi auterelainen. .Ori jätti Suomeen 27 jälkeläistä, mikä on pienehkö määrä. Asiaan vaikutti varmasti, että Viitanen ei kantakirjannut sitä..Ei hänen tarvinnut, koska oriille ei suunniteltu raviuraa, ja koska omia tammoja sai joka tapauksessa astuttaa. .Ori oli kuitenkin käyttäytymiseltään sellainen, että sen pitäminen oli eräänlainen ongelma. .Autere oli omasta mielestään siitosori enemmän kuin mitään muuta. Se oli luonteeltaan ’laumanjohtajatyyppiä’, siinä mielessä, että se vahti mustasukkaisesti omia tammojaan, joiksi se luki kaikki tietämänsä ja havaitsemansa tammat. Tästä seurasi, että se ei sietänyt toista oritta lähimaillaan, vaan stressasi kilpakumppaneista valtavasti. Elettiin vuotta 2019. Suomenhevosia koti-ikävään.Samaan aikaan suomalainen, Pohjois-Ranskassa Belgian rajalla jo 25 vuotta asunut Reetta Rautio haeskeli suomenoritta Mirmar-talliinsa, jossa kasvatetaan Pohjola-nimellä suomenhevosia..Rautio oli hankkinut ensimmäisen jalostusoriin, nuoren orivarsan Waldemanin (Jämpti – Terisan-Tähti, Tähti Vokker) jo vuonna 2018, mutta ori jäi sen verran pieneksi, että suunnitelmat menivät uusiksi. Saatuaan tästä oriista ja Päivikin Sadusta kaksi jälkeläistä, Rautio ruunautti oriin ja myi sen ranskalaiselle junioriratsastajalle. Oli saatava uusi ori..Rautio kasvattaa myös lapinporokoiria. Syynä suomirotuihin on vieraalla maalla elävän haikeus, joka on vuosien mittaan lisääntynyt. .”Koti-ikävä Suomeen on kasvanut aika isoksi vuosien aikana, siitä tämä kaikki kertoo”, hän paljastaa pohjimmaiseksi syyksi. Suomenhevoset ja lapinporokoirat auttavat hieman, samoin omaan pihaan rakennettu sauna. .Jopa tallin nimi Mirmar kertoo mistä on kyse. Se tarkoittaa Raution mukaan Pohjantähteä..”Pohjantähti näyttää suunnan kotiin”, hän huokaa. .Viitanen ajatteli, että Autereen mahdollisuus parempaan elämään oli koittanut Ranskaan muuttamisen muodossa..”Kun kuulin, että se saisi olla omien tammojen kanssa kaikessa rauhassa, ajattelin, että nyt Autere saa lähteä. Pääsi luksusluokan oloihin”, Viitanen kertoo..Rautio taas kertoo, että kun tämä mahdollisuus tarjoutui, hän oli aivan äimänä..”En ollut koskaan ajatellutkaan, että minulle voisi tulla tuollainen, selvästi tavallista hienompi ori”, hän muistelee nyt. ”Eikä se värikään todellakaan ollut ainakaan miinus. Ranskassa erikoisvärit ovat tosi suosittuja. Ja hieno hevonen se oli muutenkin, rakenteeltaan ja noin.”.Autere ehti olla hänellä Pohjois-Ranskassa nelisen vuotta. Jalostusoriiksi se tuli, mutta sen kanssa ei pidetty kiirettä, sillä aikaa tuntui riittävän. Talvisin ori toimi omistajansa harrasteratsuna. Kesät se vietti tammalaumassa laitumella. .Jälkeläisiä ei ehtinyt tulla montaa, kaikkiaan neljä, joista vain yksi suomenhevonen, vuonna 2021 syntynyt voikkotamma Pohjolan Timara. .Sen Rautio myi ranskalaiselle Yanna Joulinesille, joka myös aloittelee pienimuotoista suomenhevoskasvatusta. .”Oli puhe, että Autere olisi astunut jonkun Yannan tammoista.”.Raution kasvatteja on viisi, kaikki merkitty Hippoksen tietokantaan, koska Hippos pitää suomenhevosen kantakirjaa ja nämä hevoset ovat puhdasrotuisia suomenhevosia. .Hevoset ovat nimeltään Pohjolan Sintara, Pepita, Wadelma, Pipsa ja Timara. Näistä vain Timara on Autereesta. .Raution ensimmäinen suomentamma oli Päivikin Satu eli ’Vikki’, joka matkusti Nord-Pas-De-Calaisiin 7–8 vuotta sitten. Tamma sai kolme varsaa, joista yhden Autereesta, Pohjolan Timaran. Enempää Rautio ei halunnut tammaa varsottaa. Sen iho ei näyttänyt kestävän Ranskan ilmastoa, ja se rupesi hankaamaan. Viime vuonna tamma muutti takaisin Suomeen..Vikki ja Autere elivät yhdessä talvikaudet ja ne saivat yhden varsan, Pohjolan Timaran vuonna 2021. Ennen Päivikin Sadun kotimaahan palaamista ori ja tamma erotettiin aina kesäkaudeksi, jotta astumista ei tapahtunut. Autere lähti kesäksi pois kotoa, tammalaumaan, jossa oli muita kuin suomenhevosia. .”Se oli joko tamma tai Autere”, Rautio muistelee. ”Ja siinä se menikin pieleen. En voinut sitä Vikkiä enempää käyttää, enkä ehtinyt saada muita tammoja.” .Ranskalaiset halusivat tammoilleenAutere miellytti silmää Ranskassa. Missä vain Rautio oriinsa kanssa kulki, se herätti huomiota..”Ja heti kun paljastui, että se oli ori, yleensä joku kysyi sitä jo tammalleen, koska ajatteli, että se on vankka ja tukeva ja kiva perushevonen.”.Ei Rautio pyyntöihin yleensä suostunut. Ne kesät, jotka ori vietti tuttavan tammalaitumella, olivat tietysti asia erikseen. .”Täällä päin ollaan aika ennakkoluulottomia, eikä aina niinkään välitetä kantakirjoista ja vastaavista”, Rautio kertoo. .Niinpä Auteretta oli kysytty friisiläistammalle ja comtoistammalle ja kumpikin on saanut liitosta jälkeläisen. Comtoistamman jälkeläinen erityisesti ihmetyttää, siinä kun ilmiselvästi näkyy hopeanruunikosta emästä tulleen hopeageenin ja isästä tulleen voikkogeenin sekoitus. Rautio veikkaa hopeanmustanvoikkoa. .”Se tamma oli todellinen matroona. Autere oli sen seurassa hyvin kilttiä poikaa”, Rautio naurahtaa..Tälle vuodelle odotetaan kolmea risteytysvarsaa. .Ranskassa ei tietenkään tunneta suomenhevosta. Usein Auteretta pidettiin pyöreiden muotojensa takia jonkinlaisena ponina. .Kun Rautio otti ratsastustunteja valmentajaltaan, valmentaja ajatteli oriin olevan connemara. Hän kapusi itsekin selkään ja sai hevosen toimimaan todella hyvin..”Minähän olen ihan vain tällainen harrastelija-maastoratsastaja”, Rautio huomauttaa. .Hänen hevostoimintansa tapahtuu omassa pihassa. Hevosille ei ole varsinaista tallia, vaan ne elävät vuoden ympäri tarhassa, jossa on katos. Kesäisin niille vuokrataan laidun lähistöltä..Raution oli tarkoitus käyttää Auteretta uuden, Suomesta tiineenä ostetun suomentamman Kuukaisun (Viskaisu – Helmikuu, Joihuri) kanssa, mutta se ei ehtinut tapahtua..Kuukaisu varsoo tänä keväänä Ranskaan, mutta Ratsu Reimasta..Suunnitelmia oli paljon. Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut pistää tuulemaan, sillä toisin kävi. Aika loppui. Kuolema tuli äkkiä.Se tapahtui viime viikon lauantaina, täysin yllättäen ja hyvin äkillisesti. Autere oli edellisenä iltana täysin normaali. Aamulla se oli makuulla katoksessaan ja iltapäivällä se oli kuollut. Sitä pidettiin tiputuksessa, mutta mitään ei ollut tehtävissä..Syyksi epäillään ”atyyppistä myopatiaa”, joksi tämä tappava, munuaisiin iskevä lihassairaus on ristitty. Oireet kuulostavat hieman takavuosina uutisotsikoissa olleelta Hattulan taudilta..Epätyypillisen myopatian aiheuttaa eräs vaahteralajike, vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus). Tauti iskee tyypillisesti syksyisin ja keväisin. Pitkään Ranskassa ihmeteltiin, mikä oudot kuolemat aiheuttaa. Syyksi on paljastunut keväisin vaahteran sienikasvusto ja syksyisin vaahteran pudonneet siemenet. Vuorivaahtera ei ole erityisen levinnyt Suomeen. Puutarhayritys Mustilan sivuilta kuitenkin ilmenee, että vuorivaahtera on Suomessa julistettu silmällä pidettäväksi vieraslajiksi, sillä sen on todettu monin paikoin Skandinaviassa levinneen puutarhoista ympäröivään luontoon. Suomessa vuorivaahtera kuitenkin kasvaa kestävyytensä äärirajoilla, ja sen leviäminen on ollut vähäistä, sivusto kertoo..Rautio kertoo sairauden olevan hänen asuinalueellaan tiedossa..”Oireet ovat tyypillisesti hyvin nopeat ja hyvin vakavat. Virtsa värjäytyy aivan tummanpunaiseksi ja hevonen menehtyy ihan tunneissa. Jos tämä sattuu kohdalle, se yleensä vie. Vaikka olen kuullut, että joskus joku olisi selvinnytkin”, hän kertoo. .Raution tuttu boulognenhevoskasvattaja menetti kaksi vuotta sitten yhden päivän aikana kolme tammaansa. .Sairaus on hankala, sillä vaikka Rautionkaan tilalla ei tätä vaahteralajiketta kasva, voi riittää, että puu kasvaa jossakin lähettyvillä. .Rautio on murheen murtama. Ja ilman omaa oritta. Kaikki on nyt auki, sillä näin ei pitänyt käydä. .”En juuri nyt tiedä mitä tässä pitäisi tehdä”, hän sanoo. ”Kaikki meni enemmän tai vähemmän pieleen.”

Ensimmäinen väriään

Aiheeseen liittyvää

Jorma Uotila 70 vuotta – lajin nykytila huolettaa kengittäjää

50-vuotias Tuija Rosenqvist ei ole mielestään rämäpää – kenttäratsastaja ja valmentaja haluaa kehittää osaamistaan

Tiina Polso: "Kenen hiileen tässä pitäisi puhaltaa?"

Uusi elämä