Syyskuun alussa Ainon Ratsastuskeskuksen ylätallissa aloittanut yrittäjä Jasmin Varsta esittelee tiloja, ja pahoittelee keskeneräisyyttä. Muutto on hieman vaiheessa, ja osa Varstan hevosista on vielä vanhassa tallissa Hyvinkäällä..Varstalla on opetuskäytössä 4 hevosta ja 3 ponia, jotka toimivat ratsuina Varstan pitämillä pienryhmätunneilla. Ainoon yrittäjän houkutteli ennen kaikkea puitteet: maneesi mahdollistaa laadukkaampien tuntien tarjoamisen vähemmällä vaivalla..Opettamisen lisäksi Varstan ajatuksena on keskittyä jatkossa entistä enemmän myös hevosten hoitamiseen ja kuntouttamiseen..Kuka?Jasmin Varsta on 39-vuotias hevosalan yrittäjäPitää pienryhmäkoulutunteja ja tekee faskiakäsittelyjä, kinesioteippausta ja laserhoitojaToimii Järvenpäässä Ratsastuskeskus Ainon ylätallissa.Käsittely ei tee kipeääVarsta on kouluttautunut muun muassa O.T.E.-hoitajaksi..Kyseessä on yhdenlainen faskia- eli lihaskalvokäsittelytekniikka..Faskioiden manipulointi mielletään usein kivuliaaksi, mutta O.T.E.-hoidon keskeinen ajatus on se, että käsittely ei tee kipeää. Varstan mukaan hoidolla saadaan kuitenkin aikaan vahvojakin reaktioita..”Hoito on hirveän monipuolinen. Jos hevosella on esimerkiksi isoja arpia, faskiakäsittelyllä arpikudoksia saadaan avattua. Arvet yleensä kiristävät ja hankaloittavat hevosen liikkumista.”.Hoitomuoto näyttää maallikon silmään hyvin vähäeleiseltä. Hoitaja painelee ihoa kevyesti sormenpäillään, kämmenet hevosta vasten..Varsta selittää, että kosketuksen täytyy olla tarpeeksi kevyt, jotta käsittely kohdistuu oikeaan kohtaan. ”Jos ote on liian voimakas, mennään jo faskian läpi lihakseen, eikä se ole tarkoitus.”.Käsiteltävällä hevoselle tehdään ensin yleensä kolme niin sanottua perushoitoa, ihannetilanteessa noin viikon välein, Varsta kertoo. ”Jotta kroppa saadaan käytyä kauttaaltaan läpi. Hevonen on iso eläin, jossa on paljon hoidettavia alueita.”.Ennen hoidon aloittamista monella hevosella faskiat ovat tiiviisti kiinni lihaksessa, mikä heikentää myös elimistön nestekiertoa, Varsta sanoo..Arvet yleensä kiristävät ja hankaloittavat hevosen liikkumista.".”Hevonen saattaa näyttää kuivalta. Se ei ole automaattisesti laiha tai lihakseton, vaan nimenomaan kuiva”, hän painottaa.”Monella hevosella kylkiluut alkavat peittymään, kun faskiat saadaan joustaviksi. Hevosilla, joille on tehty useita faskiahoitoja, ne ovat kuin kumia.”.Perushoidon jälkeen voidaan alkaa käsitellä mahdollisia ongelmakohtia, kuten arpikudosta..Varstan kokemuksen mukaan jotkut hevoset saattavat ensimmäisillä faskiakäsittelykerroilla osoittaa, että hoito tuntuu joistain kohdin kivuliaalta..”Hoidettaessa hevonen on tarkoitus pitää irti, ja ensimmäisillä kerroilla tuntemukset ovat monille niin omituisia, että ne saattavat lähteä tilanteesta nopeastikin pois. Kiinni ollessaan saattavat antaa hoitaa pidempään edes ilmoittamatta erikoisemmista tuntemuksista”, hän selittää..Varsta painottaa, että hevosta on osattava lukea..”Omistajat usein ajattelevat, että on huonoa käytöstä, kun hevonen käsitellessä kuopii. Sanon aina, että ei haittaa. On vain hyvä, että se näyttää tuntemuksiaan. Hevonen kyllä puhuu tavallansa, kun sitä kuuntelee.”."Katsoin, että ihme lääppimistä"Varsta innostui faskiakäsittelystä aikoinaan oman hevosensa takia. Hevonen oli vino ja hankala, eikä se vastannut hoitoihin, joita sille tehtiin..Varsta kokeili lopulta myös faskiakäsittelyä, vaikka myöntää suhtautuneensa siihen ensin epäillen. ”Katsoin, että ihme lääppimistä. Että onkohan tuosta hyötyä?” .Muutoksen huomasi hevosessa kuitenkin jo ensimmäisen käsittelyn jälkeen, Varsta sanoo. ”Se oli ihan toinen hevonen.”.Varsta halusi opetella käsittelemään hevosia myös itse..”Minua on aina harmittanut, jos olen ratsastanut hevosta ja sillä on selkeästi ollut jotain vaivoja, mutta en ole voinut tehdä mitään.”.Faskiakäsittelyn lisäksi Varsta käyttää hevosten hoidossa kinesioteippausta, lääkinnällistä laseria ja schockwawe-hoitoja..Hevosilla käytettävä kinesioteippi on ominaisuuksiltaan samanlaista kuin ihmisillä käytetty, mutta hieman leveämpää. Sillä pyritään ennen kaikkea korjaamaan hevosen liikettä, Varsta painottaa. Korjataan liikettä ja hoidetaan turvotuksia sekä kipua..”Jos hevonen esimerkiksi käyttää lannettaan huonosti, lanneselkään laitetut teipit voivat saada sen nostamaan lannettaan paremmin. Lapoihin ja etusääriin laitettujen teippien avulla monet saadaan nostamaan etupäätään.”.Teippi siis ikään kuin muistuttaa hevosta käyttämään kehoaan kokonaisvaltaisemmin..”Hevonen on aika hyvä siinä, että kun sitä huomauttaa, että sinulla on tämäkin ruumiinosa, niin se alkaa monesti käyttämään sitä”, Varsta toteaa..Kinesioteippiä voidaan käyttää myös kipukohdissa. Teipin sanotaan kiihdyttävän verenkiertoa ja siten edistävän parantumista..Vähemmän on kinesioteippauksessa enemmän, Varsta huomauttaa. Hevosta ei siis ole tarkoituksenmukaista teipata kauttaaltaan, ikään kuin varmuuden vuoksi. ”Ensin täytyy löytää ongelman aiheuttaja, jota korjata.”.Kinesioteippauksella voidaan hyvin myös täydentää faskiahoitoa, Varsta sanoo. Kaikista mieluiten hän tekisi niin, että etsisi teipattavat kohdat faskiakäsittelyn perusteella..Teipin pysyminen hevosessa epäilyttää hieman. Kuinka hyvin teippi liimautuu karvaan?.”Karvanlähtöaikana se pysyy tietenkin tosi huonosti”, Varsta myöntää..Kesäkarvassa tai klipatulla hevosella teippi voi pysyä paikoillaan useamman päivän, jopa lähemmäs viikon. Varstan mukaan teipin on hyvä antaa liimautua vähintään muutaman tunnin ennen liikutusta..Varstan mukaan hevoset reagoivat kinesioteippeihin jopa selkeämmin kuin ihmiset. Aihe on kuitenkin hevospiireissä ainakin vielä varsin vieras, hän epäilee. ”Itsekin pitäisi ehkä markkinoida vähän enemmän.”.Laser poistaa kipua ja edistää paranemistaJos kinesioteippi on vielä joillekin vieras, laser alkaa sen sijaan olla tuttuakin tutumpi. Varstan mukaan se on tehokas apu esimerkiksi turvotukseen ja kipukohtiin..”Laseria ei pidä käyttää lääkinnällisen hoidon korvikkeena, mutta kipua se poistaa tehokkaasti ja edistää paranemista. Myös ennaltaehkäisevänä hoitomuotona, etenkin kroonisissa vaivoissa, laser on erinomainen apu”, hän huomauttaa. ”Ihmisillä on saatu esimerkiksi leikkausten aiheuttama turvotus laskemaan juuri laserin avulla.”.Varsta toteaa, että myös laserointiin hevoset vastaavat usein ihmistä paremmin. Siinä missä ihminen ei välttämättä tunne mitään, hevonen saattaa reagoida hyvinkin selvästi. ”Jos hevosella on esimerkiksi jokin akuutti kipukohta, ensimmäisellä kerralla voi joutua hoitamaan sitä kaikista miedoimmalla säädöllä.”.Hoitajaksi opiskellut Varsta tekee kinesioteippauksia ja laserhoitoja säännöllisesti myös ihmisille. Faskiakäsittelyäkin hän on harkinnut laajentavansa ihmisasiakkaisiin..”Ihmiset ovat usein vähän laiskoja hoidattamaan itseään. Ratsastuksessa monilla on istunnan kanssa sellaisia ongelmia, joita ei saada korjattua, koska ratsastajalla on omassa kropassaan vinouksia”, Varsta huomauttaa. ”Faskiakäsittelystä voisi olla apua.”.Mikään hoito ei silti yksinään ole vastaus kaikkeen, Varsta huomauttaa..Hän haluaa painottaa, että oli kyse mistä tahansa hoitomuodosta, avain on yleensä säännöllisyys, niin hevosilla kuin ihmisilläkin. ”Hoitosarja täytyisi malttaa käydä loppuun asti, eikä pomppia jatkuvasti hoidosta toiseen. Tämä on joillekin vähän vaikeaa.”.Kuntoutustoimintaa aloitteleva Varsta myöntää haaveilevansa myös omasta vesikävelymatosta, vaikka suhtautuukin laitteeseen hieman kaksijakoisesti..”Kuntoutustoiminta on hirveän helppo rakentaa vesimaton ympärille, koska se on lyönyt Suomessa niin hyvin läpi”, hän toteaa. ”Vaikka olenkin toisaalta sitä mieltä, että on myös paljon muita tapoja kuntouttaa hevosta.”.Oikeanlainen liikkuminen on kaiken perusta, ja vesikävely voi tukea sitä. Ratsastajan täytyisi kuitenkin pystyä menemään myös itseensä, eikä ulkoistaa ongelman korjausta laitteelle, Varsta muotoilee..”Se että hevonen liikkuu oikein ratsastettuna on kuntoutuksen kannalta tärkein asia. Tehokkain kuntoutusmuoto on ennaltaehkäisy ja ratsuhevosen kantilta tärkeintä ennaltaehkäisyä on oikeinpäin liikkuminen, liikutuksen ja levon oikea suhde sekä oikea ruokinta ja palauttavat hoidot. Kun ne on kunnossa, klinikallakin tarvitsee käydä harvemmin.”.Monipuolinen tarjontaLasten alkeiskursseille olisi paljon kysyntää.Jasmin Varsta, 39 on koulutukseltaan tallimestari, ratsastuksen ohjaaja ja I-tason ratsastusvalmentaja. Hevosalalla hän on työskennellyt vuodesta 1999, yrittäjänä viimeiset 15 vuotta.Ratsastamisen hän aloitti 6-vuotiaana Tapiolassa.”Olen kasvanut hevosalalle”, Varsta tiivistää. ”Halusin kuitenkin myös toisen ammatin, ja opiskelin mielenterveys- ja päihdetyön perustutkinnon ja psykiatrisen hoidon erikoistutkinnon. Olin sillä alalla seitsemän vuotta, hevostöiden ohessa.”Hoitajatausta näkyy myös Varstan ratsastusopetuksessa. Tunneilla sivutaan usein ratsastajan psyykettä, ja käsitellään muun muassa erilaisia pelkotiloja. ”Itsesuojeluvaiston aiheuttamat pelot ovat normaaleja ja luonnollisia, mutta niitä pitää vain oppia hallitsemaan.”Varstan pitämät ratsastustunnit ovat istuntapainotteisia koulutunteja. Opetettavia on kerralla yleensä maksimissaan kaksi.Toiminta siirtyi Hyvinkäältä Järvenpään Ratsastuskeskus Ainoon syyskuussa. Ainoon Varstaa veti ennen kaikkea maneesi, joka tekee ympärivuotisesta tuntienpidosta huomattavasti helpompaa. Samalla hän uskoo maneesin houkuttelevan tunneille kokeneempia ratsastajia.”Alun perin ajatuksenani oli, että otan asiakkaiksi jo hieman enemmän ratsastaneita. Heitä on ollutkin paljon kesän kursseilla, mutta talvisin tilanne on ollut toinen.”Kenties eniten kysyntää olisi lasten alkeiskursseille. Hevosten lisäksi Varstalla on yksi noin 120-senttiä korkea poni, ja aivan pienimpiä ratsastajia varten tallissa on kaksi miniponia.Ponit muistuttavat minikokoisia shetlanninponeja, mutta Varstan mukaan ne eivät ole niitä. ”Nämä ovat paljon kiltimpiä kuin shetlanninponit!”Palkattuja työntekijöitä Varstalla ei tällä hetkellä ole, mutta hän toivoo löytävänsä kaksi tai kolme apulaista hoitamaan tallia ja mahdollisesti pitämään myös tunteja.Osaavien tekijöiden löytäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. ”Työntekijöistä on tällä hetkellä huutava pula. Se on monelle hevosalan yrittäjälle ongelma. Tallin pyörittämiseen jää helposti jumiin tallitöihin ilman työntekijöitä.”.Pidä se yksinkertaisena - yksinkertainen ruokinta on myös lajityypillistä.Nykyhevosten sanotaan kävelevän liian vähän – olisiko pitkistä käyntilenkeistä oikeasti hyötyä?
Syyskuun alussa Ainon Ratsastuskeskuksen ylätallissa aloittanut yrittäjä Jasmin Varsta esittelee tiloja, ja pahoittelee keskeneräisyyttä. Muutto on hieman vaiheessa, ja osa Varstan hevosista on vielä vanhassa tallissa Hyvinkäällä..Varstalla on opetuskäytössä 4 hevosta ja 3 ponia, jotka toimivat ratsuina Varstan pitämillä pienryhmätunneilla. Ainoon yrittäjän houkutteli ennen kaikkea puitteet: maneesi mahdollistaa laadukkaampien tuntien tarjoamisen vähemmällä vaivalla..Opettamisen lisäksi Varstan ajatuksena on keskittyä jatkossa entistä enemmän myös hevosten hoitamiseen ja kuntouttamiseen..Kuka?Jasmin Varsta on 39-vuotias hevosalan yrittäjäPitää pienryhmäkoulutunteja ja tekee faskiakäsittelyjä, kinesioteippausta ja laserhoitojaToimii Järvenpäässä Ratsastuskeskus Ainon ylätallissa.Käsittely ei tee kipeääVarsta on kouluttautunut muun muassa O.T.E.-hoitajaksi..Kyseessä on yhdenlainen faskia- eli lihaskalvokäsittelytekniikka..Faskioiden manipulointi mielletään usein kivuliaaksi, mutta O.T.E.-hoidon keskeinen ajatus on se, että käsittely ei tee kipeää. Varstan mukaan hoidolla saadaan kuitenkin aikaan vahvojakin reaktioita..”Hoito on hirveän monipuolinen. Jos hevosella on esimerkiksi isoja arpia, faskiakäsittelyllä arpikudoksia saadaan avattua. Arvet yleensä kiristävät ja hankaloittavat hevosen liikkumista.”.Hoitomuoto näyttää maallikon silmään hyvin vähäeleiseltä. Hoitaja painelee ihoa kevyesti sormenpäillään, kämmenet hevosta vasten..Varsta selittää, että kosketuksen täytyy olla tarpeeksi kevyt, jotta käsittely kohdistuu oikeaan kohtaan. ”Jos ote on liian voimakas, mennään jo faskian läpi lihakseen, eikä se ole tarkoitus.”.Käsiteltävällä hevoselle tehdään ensin yleensä kolme niin sanottua perushoitoa, ihannetilanteessa noin viikon välein, Varsta kertoo. ”Jotta kroppa saadaan käytyä kauttaaltaan läpi. Hevonen on iso eläin, jossa on paljon hoidettavia alueita.”.Ennen hoidon aloittamista monella hevosella faskiat ovat tiiviisti kiinni lihaksessa, mikä heikentää myös elimistön nestekiertoa, Varsta sanoo..Arvet yleensä kiristävät ja hankaloittavat hevosen liikkumista.".”Hevonen saattaa näyttää kuivalta. Se ei ole automaattisesti laiha tai lihakseton, vaan nimenomaan kuiva”, hän painottaa.”Monella hevosella kylkiluut alkavat peittymään, kun faskiat saadaan joustaviksi. Hevosilla, joille on tehty useita faskiahoitoja, ne ovat kuin kumia.”.Perushoidon jälkeen voidaan alkaa käsitellä mahdollisia ongelmakohtia, kuten arpikudosta..Varstan kokemuksen mukaan jotkut hevoset saattavat ensimmäisillä faskiakäsittelykerroilla osoittaa, että hoito tuntuu joistain kohdin kivuliaalta..”Hoidettaessa hevonen on tarkoitus pitää irti, ja ensimmäisillä kerroilla tuntemukset ovat monille niin omituisia, että ne saattavat lähteä tilanteesta nopeastikin pois. Kiinni ollessaan saattavat antaa hoitaa pidempään edes ilmoittamatta erikoisemmista tuntemuksista”, hän selittää..Varsta painottaa, että hevosta on osattava lukea..”Omistajat usein ajattelevat, että on huonoa käytöstä, kun hevonen käsitellessä kuopii. Sanon aina, että ei haittaa. On vain hyvä, että se näyttää tuntemuksiaan. Hevonen kyllä puhuu tavallansa, kun sitä kuuntelee.”."Katsoin, että ihme lääppimistä"Varsta innostui faskiakäsittelystä aikoinaan oman hevosensa takia. Hevonen oli vino ja hankala, eikä se vastannut hoitoihin, joita sille tehtiin..Varsta kokeili lopulta myös faskiakäsittelyä, vaikka myöntää suhtautuneensa siihen ensin epäillen. ”Katsoin, että ihme lääppimistä. Että onkohan tuosta hyötyä?” .Muutoksen huomasi hevosessa kuitenkin jo ensimmäisen käsittelyn jälkeen, Varsta sanoo. ”Se oli ihan toinen hevonen.”.Varsta halusi opetella käsittelemään hevosia myös itse..”Minua on aina harmittanut, jos olen ratsastanut hevosta ja sillä on selkeästi ollut jotain vaivoja, mutta en ole voinut tehdä mitään.”.Faskiakäsittelyn lisäksi Varsta käyttää hevosten hoidossa kinesioteippausta, lääkinnällistä laseria ja schockwawe-hoitoja..Hevosilla käytettävä kinesioteippi on ominaisuuksiltaan samanlaista kuin ihmisillä käytetty, mutta hieman leveämpää. Sillä pyritään ennen kaikkea korjaamaan hevosen liikettä, Varsta painottaa. Korjataan liikettä ja hoidetaan turvotuksia sekä kipua..”Jos hevonen esimerkiksi käyttää lannettaan huonosti, lanneselkään laitetut teipit voivat saada sen nostamaan lannettaan paremmin. Lapoihin ja etusääriin laitettujen teippien avulla monet saadaan nostamaan etupäätään.”.Teippi siis ikään kuin muistuttaa hevosta käyttämään kehoaan kokonaisvaltaisemmin..”Hevonen on aika hyvä siinä, että kun sitä huomauttaa, että sinulla on tämäkin ruumiinosa, niin se alkaa monesti käyttämään sitä”, Varsta toteaa..Kinesioteippiä voidaan käyttää myös kipukohdissa. Teipin sanotaan kiihdyttävän verenkiertoa ja siten edistävän parantumista..Vähemmän on kinesioteippauksessa enemmän, Varsta huomauttaa. Hevosta ei siis ole tarkoituksenmukaista teipata kauttaaltaan, ikään kuin varmuuden vuoksi. ”Ensin täytyy löytää ongelman aiheuttaja, jota korjata.”.Kinesioteippauksella voidaan hyvin myös täydentää faskiahoitoa, Varsta sanoo. Kaikista mieluiten hän tekisi niin, että etsisi teipattavat kohdat faskiakäsittelyn perusteella..Teipin pysyminen hevosessa epäilyttää hieman. Kuinka hyvin teippi liimautuu karvaan?.”Karvanlähtöaikana se pysyy tietenkin tosi huonosti”, Varsta myöntää..Kesäkarvassa tai klipatulla hevosella teippi voi pysyä paikoillaan useamman päivän, jopa lähemmäs viikon. Varstan mukaan teipin on hyvä antaa liimautua vähintään muutaman tunnin ennen liikutusta..Varstan mukaan hevoset reagoivat kinesioteippeihin jopa selkeämmin kuin ihmiset. Aihe on kuitenkin hevospiireissä ainakin vielä varsin vieras, hän epäilee. ”Itsekin pitäisi ehkä markkinoida vähän enemmän.”.Laser poistaa kipua ja edistää paranemistaJos kinesioteippi on vielä joillekin vieras, laser alkaa sen sijaan olla tuttuakin tutumpi. Varstan mukaan se on tehokas apu esimerkiksi turvotukseen ja kipukohtiin..”Laseria ei pidä käyttää lääkinnällisen hoidon korvikkeena, mutta kipua se poistaa tehokkaasti ja edistää paranemista. Myös ennaltaehkäisevänä hoitomuotona, etenkin kroonisissa vaivoissa, laser on erinomainen apu”, hän huomauttaa. ”Ihmisillä on saatu esimerkiksi leikkausten aiheuttama turvotus laskemaan juuri laserin avulla.”.Varsta toteaa, että myös laserointiin hevoset vastaavat usein ihmistä paremmin. Siinä missä ihminen ei välttämättä tunne mitään, hevonen saattaa reagoida hyvinkin selvästi. ”Jos hevosella on esimerkiksi jokin akuutti kipukohta, ensimmäisellä kerralla voi joutua hoitamaan sitä kaikista miedoimmalla säädöllä.”.Hoitajaksi opiskellut Varsta tekee kinesioteippauksia ja laserhoitoja säännöllisesti myös ihmisille. Faskiakäsittelyäkin hän on harkinnut laajentavansa ihmisasiakkaisiin..”Ihmiset ovat usein vähän laiskoja hoidattamaan itseään. Ratsastuksessa monilla on istunnan kanssa sellaisia ongelmia, joita ei saada korjattua, koska ratsastajalla on omassa kropassaan vinouksia”, Varsta huomauttaa. ”Faskiakäsittelystä voisi olla apua.”.Mikään hoito ei silti yksinään ole vastaus kaikkeen, Varsta huomauttaa..Hän haluaa painottaa, että oli kyse mistä tahansa hoitomuodosta, avain on yleensä säännöllisyys, niin hevosilla kuin ihmisilläkin. ”Hoitosarja täytyisi malttaa käydä loppuun asti, eikä pomppia jatkuvasti hoidosta toiseen. Tämä on joillekin vähän vaikeaa.”.Kuntoutustoimintaa aloitteleva Varsta myöntää haaveilevansa myös omasta vesikävelymatosta, vaikka suhtautuukin laitteeseen hieman kaksijakoisesti..”Kuntoutustoiminta on hirveän helppo rakentaa vesimaton ympärille, koska se on lyönyt Suomessa niin hyvin läpi”, hän toteaa. ”Vaikka olenkin toisaalta sitä mieltä, että on myös paljon muita tapoja kuntouttaa hevosta.”.Oikeanlainen liikkuminen on kaiken perusta, ja vesikävely voi tukea sitä. Ratsastajan täytyisi kuitenkin pystyä menemään myös itseensä, eikä ulkoistaa ongelman korjausta laitteelle, Varsta muotoilee..”Se että hevonen liikkuu oikein ratsastettuna on kuntoutuksen kannalta tärkein asia. Tehokkain kuntoutusmuoto on ennaltaehkäisy ja ratsuhevosen kantilta tärkeintä ennaltaehkäisyä on oikeinpäin liikkuminen, liikutuksen ja levon oikea suhde sekä oikea ruokinta ja palauttavat hoidot. Kun ne on kunnossa, klinikallakin tarvitsee käydä harvemmin.”.Monipuolinen tarjontaLasten alkeiskursseille olisi paljon kysyntää.Jasmin Varsta, 39 on koulutukseltaan tallimestari, ratsastuksen ohjaaja ja I-tason ratsastusvalmentaja. Hevosalalla hän on työskennellyt vuodesta 1999, yrittäjänä viimeiset 15 vuotta.Ratsastamisen hän aloitti 6-vuotiaana Tapiolassa.”Olen kasvanut hevosalalle”, Varsta tiivistää. ”Halusin kuitenkin myös toisen ammatin, ja opiskelin mielenterveys- ja päihdetyön perustutkinnon ja psykiatrisen hoidon erikoistutkinnon. Olin sillä alalla seitsemän vuotta, hevostöiden ohessa.”Hoitajatausta näkyy myös Varstan ratsastusopetuksessa. Tunneilla sivutaan usein ratsastajan psyykettä, ja käsitellään muun muassa erilaisia pelkotiloja. ”Itsesuojeluvaiston aiheuttamat pelot ovat normaaleja ja luonnollisia, mutta niitä pitää vain oppia hallitsemaan.”Varstan pitämät ratsastustunnit ovat istuntapainotteisia koulutunteja. Opetettavia on kerralla yleensä maksimissaan kaksi.Toiminta siirtyi Hyvinkäältä Järvenpään Ratsastuskeskus Ainoon syyskuussa. Ainoon Varstaa veti ennen kaikkea maneesi, joka tekee ympärivuotisesta tuntienpidosta huomattavasti helpompaa. Samalla hän uskoo maneesin houkuttelevan tunneille kokeneempia ratsastajia.”Alun perin ajatuksenani oli, että otan asiakkaiksi jo hieman enemmän ratsastaneita. Heitä on ollutkin paljon kesän kursseilla, mutta talvisin tilanne on ollut toinen.”Kenties eniten kysyntää olisi lasten alkeiskursseille. Hevosten lisäksi Varstalla on yksi noin 120-senttiä korkea poni, ja aivan pienimpiä ratsastajia varten tallissa on kaksi miniponia.Ponit muistuttavat minikokoisia shetlanninponeja, mutta Varstan mukaan ne eivät ole niitä. ”Nämä ovat paljon kiltimpiä kuin shetlanninponit!”Palkattuja työntekijöitä Varstalla ei tällä hetkellä ole, mutta hän toivoo löytävänsä kaksi tai kolme apulaista hoitamaan tallia ja mahdollisesti pitämään myös tunteja.Osaavien tekijöiden löytäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. ”Työntekijöistä on tällä hetkellä huutava pula. Se on monelle hevosalan yrittäjälle ongelma. Tallin pyörittämiseen jää helposti jumiin tallitöihin ilman työntekijöitä.”.Pidä se yksinkertaisena - yksinkertainen ruokinta on myös lajityypillistä.Nykyhevosten sanotaan kävelevän liian vähän – olisiko pitkistä käyntilenkeistä oikeasti hyötyä?