Naisista kaksi asuu samaa taloa: ukrainalainen Elena Molchanova ja valkovenäläinen Elena Smirnova. Joukon kolmas on noin viiden kilometrin päässä asuva suomalainen Laura Koskenmäki..Aluksi kun käytin hevosten kanssa klikkeriä, minua pidettiin hulluna, mutta sain hienoja tuloksia..Aiemmin muun muassa Lontoon olympialaisten pommikoiria kouluttanut Elena Smirnova.Kaikkien yhteinen intohimo on työskentely hevosten kanssa. Smirnova ja Molchanova ovat perustamassa yhteistä EquiSapience-yritystä, ja Koskenmäellä on jo pidempään toiminut muun muassa nettikursseja tarjoava Train My Ride, ja hän toimii kiertävänä kouluttajana maastaratsastuksessa ja klassisessa kouluratsastuksessa..Talon pihalla tarhailee hyvin sekalainen joukko hevosia: yksi appaloosa, musta friisiläinen, ruunikko PRE ja kaksi lusitanoa, toinen ruunivoikko ja toinen sinisilmäinen cremello. Lusitanoja lukuun ottamatta hevoset ovat peräisin Englannin kiertolaisilta..Koskenmäen ansiota on, että kaikki naiset ovat löytäneet samalle tilalle. Hän ja Smirnova tapasivat Englannissa, jossa molemmat asuivat vuosikymmenien ajan. Koskenmäen juuret vievät Alavudelle jo 500 vuoden taakse. Hän viihtyi Englannissa hyvin, mutta Brexitin myötä hänelle ja hänen miehelleen heräsi ajatus muuttamisesta Suomeen..”Halusin hevoset vihdoin omaan pihaan, mutta Lontoon läheltä yhtään paikkaa ei saa alle miljoonan. Ja jos sellaisen olisi hankkinut, minun olisi pitänyt mennä taas pankkialalle ja cityyn töihin, jolloin minulla ei olisi aikaa hevosille”, Koskenmäki selittää..Viiden hehtaarin perintötila Suomessa alkoi innostaa, mutta toteutuksen kanssa venyi ajateltua pidempään koronan takia. Lopulta Koskenmäki muutti Suomeen miehensä kanssa toissa vuoden kesäkuussa ja hevoset tulivat perässä heinäkuussa..Koskenmäki ja Smirnova tutustuivat, kun he osallistuivat samalle hevoskoulutusaiheiselle verkkokurssille. Smirnova oli perehtynyt muun muassa brittiläisen, hevosineen isoja show-esityksiä tekevän Benjamin Atkinsonin systeemiin. Koskenmäki katseli videoita Smirnovasta työskentelemässä hevostensa kanssa ja vaikuttui..”En ollut aiemmin nähnyt saman tason libertyä livenä, jossa hevonen tekee irti kaikki avot, sulut ja piruetit”, Koskenmäki ihastelee..Liberty on nimitys työskentelylle, jossa hevonen tai hevoset ovat irti, ilman riimuja, naruja tai ratsastajaa, mutta ne tekevät ihmisen pyytämiä asioita ja liikkuvat ja kommunikoivat hänen kanssaan..Kun Sydänmaantien tila Suomessa tuli myyntiin, Koskenmäki laittoi vähän vitsinä ilmoituksen nähtäväksi Smirnovalle. Oli talli, talo sekä lääniä, ja hinta oli maltillinen, niin kuin se pohjoisemman Suomen maaseudun kohteissa tapaa olla. Viiden minuutin päästä Smirnovalta tuli vastaus, että voitko ottaa yhteyttä kiinteistönvälittäjään..Smirnova kasvattaa ketunpunaisia labradorinnoutajia, joiden hän kertoo olevan Englannissa nimenomaan hevosihmisten koiria. Hän halusi tilaa niille ja hevosilleen, ja sitä Etelä-Pohjanmaalta löytyi. Hän jätti tarjouksen, osti paikan koronarajoitusten takia näkemättä ja matkusti paikalle vasta kauppakirjaa allekirjoittamaan..”Rakastin tilaa heti täysin, sen rauhallisuutta ja avaruutta, sitä että ei ollut naapureita”, hän kertoo..Kesällä Smirnovan ja Koskenmäen hevoset tulivat Englannista Suomeen samalla rekalla..Myös Elenat tutustuivat keskenään ensin somen välityksellä. Molemmat tekivät hevosten kanssa samankaltaisia asioita ja jakoivat samat arvot. Kun sota alkoi, Smirnova oli jo Suomessa ja hän tarjosi Molchanovalle mahdollisuutta muuttaa luokseen. Muutto tapahtui vuosi sitten huhtikuussa, ja mukaan tuli myös Molchanovan äiti ja silloin alaikäinen poika..Äiti palasi myöhemmin Kiovaan, jossa hänellä on vaateliike, poika käy nyt Ilmajoella kansanopistoa. Omia hevosia Molchanovalla ei ole tällä hetkellä, sillä hän on toiminut etupäässä kiertävänä kouluttajana ja esiintyjänä..Smirnova on aikanaan opiskellut maatalouseläinten genetiikkaa. Hän lähti Valko-Venäjältä Englantiin 6 kuukauden pituiseen harjoitteluun, mutta aika venähti..”Sanoin äidilleni, että tulen pian takaisin”, hän naurahtaa..”Ja 25 vuotta myöhemmin muutit Suomeen”, Koskenmäki täydentää..Englannissa Smirnova työskenteli paljon koirien kanssa ja hän koulutti muun muassa huumekoiria ja jopa pommikoiria Lontoon olympialaisiin. Hän piti myös matkatoimistoa ja omaa koira-alan yritystä, kunnes alkoi kaivata työn suhteen vapaampaa elämää. Muutto hevosten ja koirien kanssa Suomeen tuntui hyvältä vaihtoehdolta..Smirnova oli aloittanut eläinten koulutuksen koirien kanssa työskennellen, ja kun siirtyi hevosiin, hän otti koirien kanssa käytetyt toimintatavat hevosten koulutukseen..”Aluksi kun käytin hevosten kanssa klikkeriä, minua pidettiin hulluna, mutta sain hienoja tuloksia”, hän kertoo..Hän oli tutustunut myös moniin eri ratsastuksen lajeihin, mutta hänestä tuntui, että jotain puuttui, eikä hän päässyt ratsastuksessa haluamaansa fiilikseen..Myöhemmin hän tajusi, että se, mikä puuttui, oli vapaus ja hevosten mahdollisuus valita. Puuttuvan osan hän löysi liberty-työskentelystä..Vaikka hän haluaa hevosilleen vapautta, hän painottaa rajojen tärkeyttä. Kun työskennellään irti olevan hevosen kanssa, ihmisen ja hevosen välisen suhteen tulee olla aina selvä..”Niin kuin lapsilla pitää olla rajat, myös hevosella pitää olla rajat, jotka ihminen määrittää. Hevoset ovat aika mustavalkoisia, eikä niiden maailmassa ole harmaan aluetta”, hän muistuttaa..”Eli vapaus valita ei tarkoita vaihtoehtoja puretko vai potkitko”, Koskenmäki täsmentää hymyillen..Liberty alkaa olla suomalaisillekin tuttua näytöksistä, ja sitä treenataan jonkin verran myös kotikentillä. Smirnova kertoo, että Eurooppaan se on vasta tulossa, Amerikassa se on jo iso juttu omine järjestöineen ja kilpailuineen..”Liberty sopii myös sellaisille ihmisille, jotka rakastavat hevosia, mutta eivät jostain syystä pysty ratsastamaan. Ja libertyssä voi olla iso hevonen, poni, nuori hevonen tai vanha hevonen. Tässä ei ole rajoja”, hän selittää..Libertyn ydin on yhteys, kyky saada hevonen pysymään ihmisen luona ja kontaktissa hänen kanssaan. Vasta kun se on kunnossa, voi treenata myös kouluratsastuksen asioita ja hienoja temppuja..Elena Molchanova on opiskellut hevosalaa Ukrainassa yliopistossa ja suorittanut Equine Science -tutkinnon. Hän kertoo etsineensä jo pienestä pitäen hevosten kanssa nimenomaan yhteyttä ja ymmärrystä niiden kognitiivisesta, älyllisestä puolesta. Neuvostoliiton ajan jäljiltä maassa ei kuitenkaan ollut hevosten kanssa muuta vaihtoehtoa kuin urheilu: piti kuulua seuraan ja harrastaa joko esteitä tai koulua. Niissä Molchanova ei onnistunut löytämään yhteyttä hevoseen, eikä hän saanut vastauksia kysymyksiinsä myöskään alan yliopisto-opinnoista..”Olin ansassa tekemässä hevosurheilua. Mutta ainakin opin, mitä en halua tehdä. Kun on urheilussa, on melkein mahdotonta saada yhteyttä hevoseen”, hän sanoo..Sitten hän sai lopulta oman hevosen, 5-vuotiaan esteratsun, jolla oli paljon ongelmia terveyden, erityisesti toisiaan hankaavien selkänikamien eli kissing spinesien kanssa..”Eläinlääketiede ei voinut auttaa sitä, joten aloin etsiä epäkonventionaalisia metodeja ja käyttää klassisen koulun liikkeitä sen kanssa. Siitä ei puhuta niin paljoa, mutta niiden avulla hevosta saadaan autettua paljon myös niiden terveyden suhteen”, Molchanova sanoo..Tämä toimii erityisen hyvin vapaana työskennellessä, koska silloin hevosta ei voi pakottaa, eikä se tee asioita, joihin se ei aidosti pysty..Molchanova edistyi hyvin jalon rautiaan ruunansa kanssa. Ajan kanssa hevonen, jonka lopettamista oli suositeltu, alkoi tehdä piaffit, passaget ja piruetit, mutta myös levadet ja kävelyn ja tasajalkahypyt takajaloilla sekä courbeten, jonka se nähtävästi osasi ainoana maailmassa vapaana..Koskenmäki huomauttaa, että samantyyppisesti kävi hänen sädeluuontumahevoselleen. Kouluratsastuksen ideaaleja noudattavalla systeemillä hevoset saavat paljon terveitä vuosia, kun ne treenaavat oikeita lihaksia ja kantavat itsensä oikein..Nyt Molchanovan hevonen on 24-vuotias, ja se on uudessa perheessä..”Ja se on selvinnyt sodasta”, hän hymyilee vähän haikeasti..Hevosensa ansiosta Molchanova pääsi työskentelemään hevosten kanssa juuri haluamallaan tavalla. Hän alkoi saada omia oppilaita, ja hän lähti Kazakstaniin, jossa hän esiintyi hevosten kanssa monenlaisissa esityksissä. Sieltä hän lähti sodan myötä ensin Ukrainaan, sitten Suomeen..Mutta mitä seuraavaksi? Molchanova uskoo, että hän tulee jäämään Suomeen. Smirnovan ja Molchanovan ajatus on kehittää yhdessä hevosten ympärille erilaista kurssitoimintaa ja myydä myös esityksiä hevosten kanssa erilaisiin tilaisuuksiin..Smirnova puhuu loistavaa englantia, Molchanova venäjää..”Tästä paikasta saisi hevosihmisten matkailukohteen”, Koskenmäki suunnittelee..”Me haluamme näyttää, että hevonen voi olla ystävä”, Smirnova painottaa. Juttuun vaihdettu toinen juoksemiskuva pystyynhyppäämiskuvaksi..Tästä on kyseElena Molchanovan ja Elena Smirnovan työskentelyä vapaana olevien hevosten kanssa löytyy perustettavan yrityksen nimellä hakusanalla EquisapienceTallin viidestä hevosesta vain yksi on ratsukoulutettu.Taianomainen yhteys
Naisista kaksi asuu samaa taloa: ukrainalainen Elena Molchanova ja valkovenäläinen Elena Smirnova. Joukon kolmas on noin viiden kilometrin päässä asuva suomalainen Laura Koskenmäki..Aluksi kun käytin hevosten kanssa klikkeriä, minua pidettiin hulluna, mutta sain hienoja tuloksia..Aiemmin muun muassa Lontoon olympialaisten pommikoiria kouluttanut Elena Smirnova.Kaikkien yhteinen intohimo on työskentely hevosten kanssa. Smirnova ja Molchanova ovat perustamassa yhteistä EquiSapience-yritystä, ja Koskenmäellä on jo pidempään toiminut muun muassa nettikursseja tarjoava Train My Ride, ja hän toimii kiertävänä kouluttajana maastaratsastuksessa ja klassisessa kouluratsastuksessa..Talon pihalla tarhailee hyvin sekalainen joukko hevosia: yksi appaloosa, musta friisiläinen, ruunikko PRE ja kaksi lusitanoa, toinen ruunivoikko ja toinen sinisilmäinen cremello. Lusitanoja lukuun ottamatta hevoset ovat peräisin Englannin kiertolaisilta..Koskenmäen ansiota on, että kaikki naiset ovat löytäneet samalle tilalle. Hän ja Smirnova tapasivat Englannissa, jossa molemmat asuivat vuosikymmenien ajan. Koskenmäen juuret vievät Alavudelle jo 500 vuoden taakse. Hän viihtyi Englannissa hyvin, mutta Brexitin myötä hänelle ja hänen miehelleen heräsi ajatus muuttamisesta Suomeen..”Halusin hevoset vihdoin omaan pihaan, mutta Lontoon läheltä yhtään paikkaa ei saa alle miljoonan. Ja jos sellaisen olisi hankkinut, minun olisi pitänyt mennä taas pankkialalle ja cityyn töihin, jolloin minulla ei olisi aikaa hevosille”, Koskenmäki selittää..Viiden hehtaarin perintötila Suomessa alkoi innostaa, mutta toteutuksen kanssa venyi ajateltua pidempään koronan takia. Lopulta Koskenmäki muutti Suomeen miehensä kanssa toissa vuoden kesäkuussa ja hevoset tulivat perässä heinäkuussa..Koskenmäki ja Smirnova tutustuivat, kun he osallistuivat samalle hevoskoulutusaiheiselle verkkokurssille. Smirnova oli perehtynyt muun muassa brittiläisen, hevosineen isoja show-esityksiä tekevän Benjamin Atkinsonin systeemiin. Koskenmäki katseli videoita Smirnovasta työskentelemässä hevostensa kanssa ja vaikuttui..”En ollut aiemmin nähnyt saman tason libertyä livenä, jossa hevonen tekee irti kaikki avot, sulut ja piruetit”, Koskenmäki ihastelee..Liberty on nimitys työskentelylle, jossa hevonen tai hevoset ovat irti, ilman riimuja, naruja tai ratsastajaa, mutta ne tekevät ihmisen pyytämiä asioita ja liikkuvat ja kommunikoivat hänen kanssaan..Kun Sydänmaantien tila Suomessa tuli myyntiin, Koskenmäki laittoi vähän vitsinä ilmoituksen nähtäväksi Smirnovalle. Oli talli, talo sekä lääniä, ja hinta oli maltillinen, niin kuin se pohjoisemman Suomen maaseudun kohteissa tapaa olla. Viiden minuutin päästä Smirnovalta tuli vastaus, että voitko ottaa yhteyttä kiinteistönvälittäjään..Smirnova kasvattaa ketunpunaisia labradorinnoutajia, joiden hän kertoo olevan Englannissa nimenomaan hevosihmisten koiria. Hän halusi tilaa niille ja hevosilleen, ja sitä Etelä-Pohjanmaalta löytyi. Hän jätti tarjouksen, osti paikan koronarajoitusten takia näkemättä ja matkusti paikalle vasta kauppakirjaa allekirjoittamaan..”Rakastin tilaa heti täysin, sen rauhallisuutta ja avaruutta, sitä että ei ollut naapureita”, hän kertoo..Kesällä Smirnovan ja Koskenmäen hevoset tulivat Englannista Suomeen samalla rekalla..Myös Elenat tutustuivat keskenään ensin somen välityksellä. Molemmat tekivät hevosten kanssa samankaltaisia asioita ja jakoivat samat arvot. Kun sota alkoi, Smirnova oli jo Suomessa ja hän tarjosi Molchanovalle mahdollisuutta muuttaa luokseen. Muutto tapahtui vuosi sitten huhtikuussa, ja mukaan tuli myös Molchanovan äiti ja silloin alaikäinen poika..Äiti palasi myöhemmin Kiovaan, jossa hänellä on vaateliike, poika käy nyt Ilmajoella kansanopistoa. Omia hevosia Molchanovalla ei ole tällä hetkellä, sillä hän on toiminut etupäässä kiertävänä kouluttajana ja esiintyjänä..Smirnova on aikanaan opiskellut maatalouseläinten genetiikkaa. Hän lähti Valko-Venäjältä Englantiin 6 kuukauden pituiseen harjoitteluun, mutta aika venähti..”Sanoin äidilleni, että tulen pian takaisin”, hän naurahtaa..”Ja 25 vuotta myöhemmin muutit Suomeen”, Koskenmäki täydentää..Englannissa Smirnova työskenteli paljon koirien kanssa ja hän koulutti muun muassa huumekoiria ja jopa pommikoiria Lontoon olympialaisiin. Hän piti myös matkatoimistoa ja omaa koira-alan yritystä, kunnes alkoi kaivata työn suhteen vapaampaa elämää. Muutto hevosten ja koirien kanssa Suomeen tuntui hyvältä vaihtoehdolta..Smirnova oli aloittanut eläinten koulutuksen koirien kanssa työskennellen, ja kun siirtyi hevosiin, hän otti koirien kanssa käytetyt toimintatavat hevosten koulutukseen..”Aluksi kun käytin hevosten kanssa klikkeriä, minua pidettiin hulluna, mutta sain hienoja tuloksia”, hän kertoo..Hän oli tutustunut myös moniin eri ratsastuksen lajeihin, mutta hänestä tuntui, että jotain puuttui, eikä hän päässyt ratsastuksessa haluamaansa fiilikseen..Myöhemmin hän tajusi, että se, mikä puuttui, oli vapaus ja hevosten mahdollisuus valita. Puuttuvan osan hän löysi liberty-työskentelystä..Vaikka hän haluaa hevosilleen vapautta, hän painottaa rajojen tärkeyttä. Kun työskennellään irti olevan hevosen kanssa, ihmisen ja hevosen välisen suhteen tulee olla aina selvä..”Niin kuin lapsilla pitää olla rajat, myös hevosella pitää olla rajat, jotka ihminen määrittää. Hevoset ovat aika mustavalkoisia, eikä niiden maailmassa ole harmaan aluetta”, hän muistuttaa..”Eli vapaus valita ei tarkoita vaihtoehtoja puretko vai potkitko”, Koskenmäki täsmentää hymyillen..Liberty alkaa olla suomalaisillekin tuttua näytöksistä, ja sitä treenataan jonkin verran myös kotikentillä. Smirnova kertoo, että Eurooppaan se on vasta tulossa, Amerikassa se on jo iso juttu omine järjestöineen ja kilpailuineen..”Liberty sopii myös sellaisille ihmisille, jotka rakastavat hevosia, mutta eivät jostain syystä pysty ratsastamaan. Ja libertyssä voi olla iso hevonen, poni, nuori hevonen tai vanha hevonen. Tässä ei ole rajoja”, hän selittää..Libertyn ydin on yhteys, kyky saada hevonen pysymään ihmisen luona ja kontaktissa hänen kanssaan. Vasta kun se on kunnossa, voi treenata myös kouluratsastuksen asioita ja hienoja temppuja..Elena Molchanova on opiskellut hevosalaa Ukrainassa yliopistossa ja suorittanut Equine Science -tutkinnon. Hän kertoo etsineensä jo pienestä pitäen hevosten kanssa nimenomaan yhteyttä ja ymmärrystä niiden kognitiivisesta, älyllisestä puolesta. Neuvostoliiton ajan jäljiltä maassa ei kuitenkaan ollut hevosten kanssa muuta vaihtoehtoa kuin urheilu: piti kuulua seuraan ja harrastaa joko esteitä tai koulua. Niissä Molchanova ei onnistunut löytämään yhteyttä hevoseen, eikä hän saanut vastauksia kysymyksiinsä myöskään alan yliopisto-opinnoista..”Olin ansassa tekemässä hevosurheilua. Mutta ainakin opin, mitä en halua tehdä. Kun on urheilussa, on melkein mahdotonta saada yhteyttä hevoseen”, hän sanoo..Sitten hän sai lopulta oman hevosen, 5-vuotiaan esteratsun, jolla oli paljon ongelmia terveyden, erityisesti toisiaan hankaavien selkänikamien eli kissing spinesien kanssa..”Eläinlääketiede ei voinut auttaa sitä, joten aloin etsiä epäkonventionaalisia metodeja ja käyttää klassisen koulun liikkeitä sen kanssa. Siitä ei puhuta niin paljoa, mutta niiden avulla hevosta saadaan autettua paljon myös niiden terveyden suhteen”, Molchanova sanoo..Tämä toimii erityisen hyvin vapaana työskennellessä, koska silloin hevosta ei voi pakottaa, eikä se tee asioita, joihin se ei aidosti pysty..Molchanova edistyi hyvin jalon rautiaan ruunansa kanssa. Ajan kanssa hevonen, jonka lopettamista oli suositeltu, alkoi tehdä piaffit, passaget ja piruetit, mutta myös levadet ja kävelyn ja tasajalkahypyt takajaloilla sekä courbeten, jonka se nähtävästi osasi ainoana maailmassa vapaana..Koskenmäki huomauttaa, että samantyyppisesti kävi hänen sädeluuontumahevoselleen. Kouluratsastuksen ideaaleja noudattavalla systeemillä hevoset saavat paljon terveitä vuosia, kun ne treenaavat oikeita lihaksia ja kantavat itsensä oikein..Nyt Molchanovan hevonen on 24-vuotias, ja se on uudessa perheessä..”Ja se on selvinnyt sodasta”, hän hymyilee vähän haikeasti..Hevosensa ansiosta Molchanova pääsi työskentelemään hevosten kanssa juuri haluamallaan tavalla. Hän alkoi saada omia oppilaita, ja hän lähti Kazakstaniin, jossa hän esiintyi hevosten kanssa monenlaisissa esityksissä. Sieltä hän lähti sodan myötä ensin Ukrainaan, sitten Suomeen..Mutta mitä seuraavaksi? Molchanova uskoo, että hän tulee jäämään Suomeen. Smirnovan ja Molchanovan ajatus on kehittää yhdessä hevosten ympärille erilaista kurssitoimintaa ja myydä myös esityksiä hevosten kanssa erilaisiin tilaisuuksiin..Smirnova puhuu loistavaa englantia, Molchanova venäjää..”Tästä paikasta saisi hevosihmisten matkailukohteen”, Koskenmäki suunnittelee..”Me haluamme näyttää, että hevonen voi olla ystävä”, Smirnova painottaa. Juttuun vaihdettu toinen juoksemiskuva pystyynhyppäämiskuvaksi..Tästä on kyseElena Molchanovan ja Elena Smirnovan työskentelyä vapaana olevien hevosten kanssa löytyy perustettavan yrityksen nimellä hakusanalla EquisapienceTallin viidestä hevosesta vain yksi on ratsukoulutettu.Taianomainen yhteys
