”Pitää olla hauskaa” – Kia Orhanen oli jo lopettaa ratsastamisen, kunnes äiti puuttui peliin

Kia Orhasella on takanaan kilpailuidentäyteinen kesä. Tavoitteena oli hieman nostaa estekorkeutta viime vuodesta, sillä muutettuaan vuodenvaihteessa Etelä-Suomeen Orhanen on päässyt jälleen harjoittelemaan ja kilpailemaan tavoitteellisemmin. Tänä vuonna hän onkin startannut jo useamman kerran myös 140-tasolla.Kesän tärkeimpänä saavutuksena voi pitää senioreiden SM-debyyttiä, joka sujui ratsastajan mukaan paremmin kuin hän uskalsi edes haaveilla.Oikeastaan jo osallistuminen oli haaveiden täyttymys..Kia Orhanen29-vuotias esteratsastaja, asuu HämeenlinnassaEdustaa Tuusulan RatsastajiaAmmatiltaan hammaslääkäriHevonen 13-vuotias Jarco van de Rundsvoort.Orhasen hevonen on 13-vuotias Jarco van de Rundsvoort. Belgialaisruuna on ollut ratsastajallaan nyt jo yli seitsemän vuotta.On ihan perusteltua sanoa, että Jarco van de Rundsvoort tavallaan pelasti Orhasen ratsastusuran. Orhanen oli nimittäin jo päättänyt, että lopettaa ratsastamisen kokonaan.Ennen Jarco van de Rundsvoortia Orhasella oli ratsastettavanaan nuori hevonen, joka ei kuitenkaan tuntunut ollenkaan omalta. Motivaatio oli kadoksissa eikä harrastaminen ollut enää tarpeeksi hauskaa.”Silloin äiti säikähti, että lopetanko mä nyt ihan oikeasti”, Orhanen sanoo.”Hän laittoi äkkiä Stanislav Tederille viestiä.”Belgiassa hevoskauppaa tekevä Teder välitti Orhasille kuusivuotiaasta Jarco van de Rundsvoortista muutaman kilpailuvideon, ja parin päivän päästä hevosesta tehtiin kaupat.Videokaupoista kuulee paljon kauhutarinoita, mutta sitten on onneksi myös tällaisia: hevonen osoittautui kuin ratsastajallaan tehdyksi, ja on ylittänyt kaikki odotukset.”Sen piti olla kiltti ja nopea aikaluokkahevonen korkeintaan 130-tasolle. Se onkin once in a lifetime -hevonen.”.Ei ammattilaiseksi29-vuotiaan Orhasen tarina on varsin tavallinen: hän aloitti 6-vuotiaana ratsastustunnit Pikkupihlajan ratsastuskoulussa, osallistui 8-vuotiaana ensimmäisille estetunneilleen, ja sai 10-vuotiaana ensimmäisen oman hevosensa yhdessä äitinsä kanssa. Äiti Kati Orhanen on ratsastanut myös aktiivisesti, mutta viihtyy nykyään pääasiassa hevosenhoitajan roolissa.Orhanen laskeskelee, että omia ja liisattuja hevosia hänellä on ollut vuosien varrella yhteensä kymmenkunta.Yleensä hevosia on kuitenkin aina ollut vain yksi kerrallaan, mikä on asettanut rajoitteita edistymiselle. Monta tärkeää kilpailua on jäänyt väliin sen takia, että hevonen ei ole ollutkaan oikealla hetkellä kilpailukuntoinen.Ammatiltaan Orhanen on hammaslääkäri. Lapsena hän muistaa haaveilleensa urasta ammattiratsastajana, mutta haave kariutui kuitenkin jo melko varhaisessa vaiheessa.”Olin 13-vuotiaana ensimmäistä kertaa kesätöissä tallilla, ja totesin, etten halua tehdä pelkkiä hevoshommia. Se vaatii niin paljon ja on aika kallista lystiä.”Orhanen asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa, mutta tekee nyt toiminimellä töitä myös Keravalla. Jarco van de Rundsvoort asuu Hämeenlinnassa Petri Korhosen ja Aija Pullisen pyörittämällä MP Riding Centerillä.Orhanen on aikoinaan käynyt paljon Sanna Backlundin ja Piia Pantsun valmennuksissa, ja saanut omien sanojensa mukaan näiltä hyvän pohjan. Muutettuaan opiskeluaikoina Kuopioon valmentautuminen jäi, ja yhä edelleen Orhanen ratsastaa paljon itsekseen, viidestä kuuteen kertaan viikossa. Backlundin opissa hän käy toisinaan.Tavoitteellinen harjoittelu onnistuu hänen mukaansa hyvin myös yksin, kunhan ratsastuskerroille miettii selkeät raamit ja tavoitteet etukäteen..SM-verkassa ihmiset ihmettelivät ja kauhistelivat, että laita se hevonen nyt liikkumaan..Jarco van de Rundsvoort on kotioloissa melko laiska ratsastettava, Orhanen kertoo. Niin laiska, ettei sillä oikeastaan edes voi hypätä siellä isoja esteitä.”Se saattaa kisaverkassakin olla vielä sellainen, että metrikympin okserilla tuntuu, ettei se pääse takapuomin toiselle puolelle”, Orhanen hymähtää.”SM-verkassa ihmiset ihmettelivät ja kauhistelivat, että laita se hevonen nyt liikkumaan. Mun piti selittää, että ei kun tämmöinen se on, radalla se on sitten ihan eri hevonen. Se vain kerää voimia.”.SM-tulos iloinen yllätysEtukäteen Orhasen ajatuksena oli, että hän hyppää SM-kilpailuissa yhden luokan ja tunnustelee, miten hevonen siihen reagoi. Lopulta hän päätyi hyppäämään kaikki kolme luokkaa ja sijoittui kokonaiskilpailussa kuudenneksi.Viimeisen SM-luokan toinen kierros ratsastettiin 150-tasolla. Orhanen myöntää, että rataa kävellessä vatsasta väänsi. Esteet näyttivät isoilta.”Järjellä kun ajattelee, niin eihän se ole kuin pykälä tai kaksi lisää. Mutta silti. Olo oli kauhea.”Yleisesti Orhanen ei pidä itseään kovana jännittäjänä, sillä luottaa siihen, että kokenut hevonen pystyy kyllä hoitamaan homman kunnialla.Nytkään estekorkeus ei ollut Orhasen mukaan ruunalle mikään ongelma. ”Itse kun vain uskaltaisin mennä paremmassa rytmissä, niin ei olisi mitään hätää.”.Mennään sen mukaan, miltä tuntuu. Tämän pitää olla kivaa ja hauskaa..Tämän vuoden kilpailukalenterissa Orhasella on jäljellä todennäköisesti enää tulevan viikonlopun kilpailut Ypäjällä sekä HIHS. Ensi vuoden haaveena on ainakin SM-revanssi, joskin Orhanen suhtautuu tulevaan hyvin rennosti eikä ota kilpailusta sen suurempia paineita, ainakaan vielä.”Mennään sen mukaan, miltä tuntuu. Tämän pitää olla kivaa ja hauskaa”, ratsastaja painottaa.

”Pitää olla hauskaa” – Kia Orhanen oli jo lopettaa ratsastamisen, kunnes äiti puuttui peliin

Emilia Lehtonen

Aiheeseen liittyvää