Ruotsalainen unelma – Jens Fredricson on muutakin kuin olympiaratsastajan veli

Pronssisen EM-mitalin Jens Fredricson voitti Ruotsin esteratsastusjoukkueen jäsenenä toki jo vuonna 2013. Kuluvana vuonna hän on napannut pronssia kevään maailmancup-finaalista sekä joukkuekultaa Herningin MM-kilpailuista..Helsingissä hän ratsastaa maailmancupissa ja grand prix’ssä..Jens FredricsonRuotsalainen esteratsastaja, syntynyt 14.12.1967Tallimestari ja opettaja Flyingen ja Strömsholmin hevoskeskuksissaVoittanut 2022 MM-joukkuekultaa ja maailmancup-finaalipronssiaYkköshevonen 11-vuotias Markan CosmopolitPerhe: vaimo Isabelle ja lapset Filippa ja Georg.Odotettua parempi hevonenRuotsalainen Sydsvenskan-sanomalehti julkaisi hiljattain jutun, jonka otsikossa hehkutettiin MM-kultaa voittanutta ratsastuskouluhevosta. Otsikko viittasi Jens Fredricsonin tämän hetken ykköshevoseen, 11-vuotiaaseen SWB-ruuna Markan Cosmopolitiin..Markan Cosmopolit (Cohiba) ei tosin ole ratsastuskouluhevonen, mutta aikoinaan siitä kyllä kaavailtiin ratsastusopettajaopiskelijoiden opetushevosta Strömsholmin hevoskeskukseen, jossa Fredricson työskentelee..Melko nopeasti kävi kuitenkin selvästi, ettei se istu opetushevosen rooliin..”Se oli aivan liian herkkä siihen”, Fredricson sanoo. ”Opetushevosten ratsastajat vaihtuvat aika usein, ja kovin herkät hevoset eivät pidä siitä. Ne tarvitsevat tutun ratsastajan ja tutun hoitajan.”.Fredricson kokeili ruunaa itse ensimmäisen kerran sen ollessa viisivuotias. ”Ratsastin sitä breedersissä Flyingessä ja mietin, että ehkä tästä voisi saada mukavan estehevosen.”.Paino sanalla mukavan. Minkään sortin huippulahjakkuutena ratsastaja ei Markan Cosmopolitia pitänyt. ”En ollenkaan, se ei tuntunut sellaiselta. Ajattelin, että treenaan hevosta vähän ja sitten omistajat voivat vaikka myydä sen, tai jotain”, Fredricson kertoo..Ratsastajan saama ensivaikutelma kuitenkin petti..”Cosmosta tulikin superstar.”.Fredricson sanoo, että Markan Cosmopolit jaksaa yllättää hänet yhä uudelleen ja uudelleen. ”Tänä vuonna olen oikeastaan ehkä vasta ymmärtänyt, millainen huippuhevonen se on.”.Hevosen tärkeimpiä meriittejä ovat MM-joukkuekulta ja maailmancup-finaalin kolmossija. Näiden kilpailuiden lisäksi hevonen on ollut tänä vuonna kolmen parhaan joukossa kolmesti 145–160-tasolla..Helsinkiin Fredricson tuo kaksi hevosta. Markan Cosmopolitilla hän hyppää maailmancup-osakilpailussa, ja grand prix’tä varten on Diarado’s Rose Elith..9-vuotias SWB-tamma Diarado’s Rose Elith (Diarado) on ollut Fredricsonin ratsastettavana nyt puolisen vuotta. Häntä ennen se oli ruotsalaisella Magnus Jacobsonilla..”Rose on äärimmäisen kaunis hevonen, jolla on iso hyppy”, Fredricson kuvailee..”Se on kuitenkin vielä hieman kokematon. Onkin tosi hyvä, että pystyn ottamaan sen nyt Helsinkiin kartuttamaan kokemusta.”."Olemme molemmat oppineet toisiltamme paljon"Jens Fredricsonista ei ehkä voi kirjoittaa mainitsematta edes lyhyesti hänen pikkuveljeään. Peder Fredricson kuuluu ruotsalaisen esteratsastuksen kestomenestyjiin..Viime vuonna Tokion olympialaisissa Peder Fredricson oli mukana kultaa voittaneessa joukkueessa, ja vuodelta 2004 hänellä joukkuehopeaa Ateenan olympialaisista. Henkilökohtaista olympiahopeaa mies voitti vuonna 2016 Riossa..Molemmat veljekset olivat mukana tämän vuoden MM-kultajoukkueessa. Heidän lisäkseen joukkueessa ratsastivat Malin Baryard-Johnsson ja Henrik von Eckermann..Jens Fredricson haluaa painottaa, miten kiitollinen on siitä, että on saanut mahdollisuuden olla osa kyseistä joukkuetta. Ratsastajat ovat keskenään vanhoja tuttuja, ja porukan kesken vallitsee hyvä henki, hän kehuu..”Ihan fantastinen tiimi, en voi muuta sanoa.”.Myös veljekset tulevat keskenään hyvin toimeen. Ikäeroa heillä on viisi vuotta..”Olemme molemmat oppineet toisiltamme paljon, ja vaikuttaneet puolin ja toisin toistemme kehittymiseen ratsastajana”, Jens Fredricson sanoo..Hän kertoo, että pikkuveli innostui aikoinaan ensin kenttäratsastuksesta. ”Sain hänet kuitenkin lopulta houkuteltua esteratsastuksen pariin.”.Aikaa tästä on kolmisenkymmentä vuotta, Fredricson laskeskelee. ”Olemme auttaneet toisiamme paljon.”.Peder ei tyydy tekemään niin kuin on aina tehty, vaan hän uskaltaa kyseenalaistaa..Fredricson kuvailee Peder-veljeään eräänlaiseksi tienraivaajaksi. .”Hän on tehnyt paljon erilaista kehitystyötä esteratsastuksen parissa. Peder ei tyydy tekemään niin kuin on aina tehty, vaan hän uskaltaa kyseenalaistaa. Hän ajattelee, että kaiken voi aina tehdä paremmin.”.Uudistushaluinen veli on kohdannut ajatuksineen myös vastustusta, mutta se lienee väistämätöntä..Veli on myös hyvin pedantti, ainakin mitä tulee ratsastamiseen. Häneltä Fredricson kertoo ottaneensa oppia muun muassa siinä, miten rataan kannattaa tutustua ja miten tarkka ratsastussuunnitelma etukäteen kannattaa tehdä. .”Pederillä on radankävelyssä aina kynä ja paperia mukanaan. Hän perehtyy rataan hirveän tarkasti ja kirjoittaa kaikki huomionsa ylös. Se oli minulle aluksi ihan vieras ajatus.”.Fredricson toteaa ennen kävelleensä radan yleensä kerran, mahdollisesti kahdesti..Nyt hän on kuitenkin ottanut hieman mallia pikkutarkasta veljestään, ja kävelee radan aina kolme kertaa, mikäli se on mahdollista. ”Viimeksi kun kävelin radan, tein jo todella yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, miten ratsastan.”.Hevosia aamusta iltaanJens Fredricsonin arki kuulostaa varsin hengästyttävältä. Ratsastamisen ja kilpailemisen lisäksi hän työskentelee tallimestarina ja opettajana Strömsholmin ja Flyingen hevoskeskuksissa, ja toisinaan vuorokauden tunnit meinaavat käydä vähiin..”Kilpaileminen vie aikaa. Olen usein poissa torstaista sunnuntaihin”, Fredricson toteaa. ”Mutta kun sujuu, niin onhan se ihan mukavaa touhua.”.Tällä hetkellä hän kertoo työskentelevänsä hevoskeskuksissa hieman vähemmän kuin aiemmin, ja keskittyy operatiivisen työn sijasta enemmän suunnittelu- ja kehittämistyöhön..Miehen tavallinen työpäivä on jotakuinkin tällainen:.Aamulla hän aloittaa ratsastamisen, ja pyrkii saamaan kaikki hevoset ratsastettua ennen lounasta. Joskus aika riittää, joskus ei. Iltapäivät kuluvat hevoskeskusten töiden parissa..Illat Fredricson viettää satulassa. Hän ratsastaa kotona lastensa, Filippa-tyttären ja Georg-pojan, kanssa. Molemmilla lapsilla on oma poni. ”He ovat todella innostuneita ratsastajia”, isä kehuu. ”Käymme paljon maastoilemassa ja harjoittelemme kentällä.”.Perheen kotitila sijaitsee Löberödissä, kymmenen minuutin ajomatkan päässä Flyingestä. Kotitallissa on kymmenisen hevosta..Fredricson mainitsee, että pyrkii talviaikaan pitämään hevosiaan mahdollisimman paljon ilman kenkiä. Etelä-Ruotsin talvet ovat leutoja, joten hokeillekaan ei ole tarvetta. ”Helsingissä tai Tukholmassa tilanne on tietysti erilainen. Olemme aika onnekkaita täällä”, hän hymähtää..”Uskon, että jos kaviot ja pohjat ovat kunnossa, hevoselle tekee hyvää olla ilman kenkiä.”.Musiikista voimaaMyös ratsastajan täytyy voida hyvin, Jens Fredricson painottaa..Mies mainitsee haastattelun aikana useaan kertaan, miten tärkeää on, että hevosen lisäksi huomioidaan myös ihminen. Ratsukossa on aina kaksi osaa, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa..En voi esimerkiksi syyttää huonosta fiiliksestä vaimoani..Ennen kilpailuja Fredricson keskittyy itse erityisesti siihen, että nukkuu ja syö tarpeeksi ja hyvin. ”Itsensä motivoiminen on vaikeaa, jos on väsynyt tai nälkäinen, tai jos mieli on jossain muualla”, hän tietää..”Henkilökohtaisia murheita tai ongelmia ei pidä tuoda satulaan, vaan ne pitää selvittää sitä ennen. Ratsastajan on oltava hyvällä tuulella, koska hevonen on herkkä eläin.”.On ratsastajan itsensä vastuulla, että on satulaan noustessaan hyvällä tuulella, Fredricson huomauttaa. ”En voi esimerkiksi syyttää huonosta fiiliksestä vaimoani.”.Hän on huomannut selvän syy-seuraussuhteen: kun oma olo on hyvä, tuloskin yleensä on, ja toisinpäin..Virittäytyäkseen oikeaan tunnelmaan ennen suoritusta Fredricson kertoo kuuntelevansa usein musiikkia. Miehen lempibändi on Metallica..”Jos haluan tuntea oloni vahvaksi, kuuntelen aina hetken Metallicaa”, hän paljastaa.

Ruotsalainen unelma – Jens Fredricson on muutakin kuin olympiaratsastajan veli

Aiheeseen liittyvää