Helpompaahan se on hypätä, kun pääsee yli korkeammastakin esteestä. Linnea Haukilehdon omistama ja hänen perheensä kasvattama Aroha Pilotti pääsee..”Sen laukka on laajempi ja isompi kuin muilla suomenhevosilla. Sillä on helppo lähestyä 110–120 sentin okseria ilman, että yhtään pelottaa. Se pystyy hyppäämään isoja, ja se venyy myös isoista oksereista. Siinä on enemmän kykyä kuin normaalissa suomenhevosessa”, Haukilehto summaa..Ei hän ole ruunallaan ikinä korkeutta hypännyt, koska niin ei ole nykyään tapana tehdä..”Jonkun 130 esteen olen mennyt”, hän sanoo..Hevosen kyky antaa ratsastajalle luottamusta, ja suomenhevosten luokissa siitä on iso etu. Kun Haukilehto lähtee Aroha Pilotilla mestaruuksien viimeiselle 120-kierrokselle, hän pystyy ratsastamaan sen niin kuin edellisetkin, ilman tarvetta puristaa mailaa..Kulta kiinnostaaAroha Pilotti on 11-vuotias, ja se on hypännyt kolmet mestaruudet. Kaksista viime mestaruuksista on tullut hopeaa, joten kultaa ratsukko jo kaipaisi. Mutta ihan helppoa se ei ole..”Ei siinä isompaa puutetta ole, mutta kyllähän Pilotti saisi olla nopeampi ja varovaisempi. Ja selkäänsä sen pitäisi käyttää paremmin”, Haukilehto sanoo..Tämän kauden aikana tuli paljon yhden puomin ratoja. Haukilehto huomauttaa, että kauden alussa nollia tuli enemmän, kun ratsukko hyppäsi joitain 115-luokkia. Sitten kun loppukaudella Haukilehdon muut suomenhevoset jäivät eri syistä pois radoilta, ja hän hyppäsi Pilotilla pienempiä suomenhevosluokkia, ruuna ei vaikuttanut olevan yhtä tarkkaavainen..Ongelma on itse asiassa sama kuin aikanaan Pilotin isällä Ponuveikolla oli. Siihen aikaan kolmepäiväisissä mestaruuksissa hypättiin ensimmäisenä päivänä metrin rata, ja Maiju Mallatin 130-luokkia hypännyt tykki ei jaksanut olla siinä varovaisimmillaan..SalaostosHaukilehtojen suomenhevoskasvatus alkoi vuonna 1997, kun perheelle tuli Kirsti Palvalta 6-vuotias, 160-settinen suomenhevostamma Ritun Tähti (V.T. Ajatus – Aatu). Starttiin se ei ollut päässyt, ja ratsuna se oli ollut joitain kuukausia..”Äiti osti sen salaa joululahjaksi iskälle ja isoveljelleni, kun hän ajatteli, että ei olisi saanut muuten ostaa sitä”, Linnea Haukilehto paljastaa..Linnea alkoi kilpailla Ritun Tähdellä jo ala-asteikäisenä, ja ratsukko meni aluetasolla koulua ja esteitä..”Osallistuin aluemestaruuksiinkin 110 sentin tasolla, mutta enhän mä maaliin päässyt”, hän sanoo ja hymyilee muistolle..Kun tammalle tuli jalkavaivaa, sillä tehtiin kaksi varsaa: vuonna 2006 Aroha Kastanja ja 2007 myyntiin tehty Aroha Mysteeri, molemmat Karl-Hemmingistä (Kelmi – Hilu). Haukilehdot eivät nähneet oria livenä, mutta katsoivat kantakirjalausunnosta, että se oli saanut hyvät arviot..Aroha Mysteeri kilpaili nuorena uuden omistajansa kanssa vähän, mutta se oli luonteeltaan kuuma ja herkkä. Se stressasi kilpailupaikoilla niin paljon, että kilpailemisesta päätettiin luopua. Eritysluonteen takia tammaa ei myöskään yritetty astuttaa, ja nyt se on jo kuollut..Monipuolinen emäAroha Kastanjan ollessa kolmi- ja nelivuotias se oli Haukilehdon mukana Ypäjällä ratsastuksenohjaajakoulutuksessa, samaan aikaan hänen toisen huipputammansa Hermionen kanssa. Kastanja kasvoi isoksi, eikä Haukilehto aluksi ajatellut, että se olisi jotenkin erityinen..”En aluksi nähnyt sen laatua, mutta Susu Lindfors (nyk. Frey) sanoi, että tämä on hyvä, tämä tulee pärjäämään. Ja 5-vuotiaana alkoi tuntua, että se on tosi hieno hevonen”, Haukilehto kertoo..Kastanja oli kiltti, mutta reaktiivinen. Se kasvoi hitaasti ja vaati ratsastajaltaan taitoa. .Viisivuotiaana tamma päätettiin astuttaa, että se sai lisäaikaa valmistautua kasvattajakilpailuun. Orivalinta oli aika helppo: Maiju Mallatin upea Ponuveikko..”Se oli silloin paljon esillä, ja se oli jäänyt mieleeni. Sillä oli hyvä laukka ja olin nähnyt jonkun sen 130-radoista, joita eivät siihenkään aikaan kovin monet suomenhevoset hypänneet. Se oli helppo valinta”, Haukilehto kertoo..7-vuotiaana oltiin Kasvattajakilpailussa. Jonna Aaltonen kilpaili koulussa ja oli kuudentena, juuri rahasojojen ulkopuolella. Haukilehto hyppäsi esteet ja ylsi uusintaan Hanna Mäkisen ratsastaman Niisun Nestorin kanssa. Aroha Kastanja voitti, ja kuten hyvin tiedetään, sittemmin Niisun Nestori on ehtinyt kerätä 3 mestaruuskultaa ja kopallisen muita mitaleita..Kastanja kilpaili esteitä 7- ja 8-vuotiskaudet. Sitten se sai pienen jännevamman ja Haukilehto myi sen Laura Kajannolle, joka kilpaili sen kanssa kouluratsastuksessa nousten useamman kerran mestaruusfinaaliin ja startaten myös vaativan b:n. Tiinehtyminen on ollut tammalle harmittavan vaikeaa, ja se on onnistunut saamaan Aroha Pilotin lisäksi vain vuonna 2021 syntyneen oriin Hasselpähkinä Hessin Leevistä. Nyt se on tiineenä Pörnä-Pojasta..NivustyräAroha Pilotti kärsi maitovarsana nivustyrästä, ja sen takia se ruunattiin 4 kuukautta vanhana. Vaiva huomattiin jo päivän–parin ikäisenä, ja kesän ajan tyrästä piti aina työntää suolenpätkää takaisin vatsaonteloon. Reikä olisi voinut kuroutua umpeen, mutta se ei sitä tehnyt, joten varhainen ruunaaminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi..”Olen kuullut, että Ponuveikon jälkeläisistä muillakin on ollut tätä ongelmaa”, Haukilehto kertoo..Aroha Pilotti lähti vieroituksesta Haukilehdon parhaan lapsuudenkaverin Heidi Porolan hoiviin, ja Porola omisti sen 4-vuotiaaksi asti..3-vuotiaana Pilotti voitti Laatuarvostelukarsinnan ja oli finaalissa 8. Se opetettiin ohjasajolle, mutta kärryjä ei koskaan laitettu perään. Sisäänratsastus sujui hyvin, mutta tarkkana oltiin..”Se oli toisaalta hyvinkin rauhallinen, toisaalta tosi reaktiivinen. Kun ikää ja voimaa tuli, välillä piti ihan miettiä, että mitä tehdään. Mutta oikein ihana hevonen se oli. Olenkin Lintsulle sanonut, että kun se ei enää voi kilpailla, ostan sen itselleni takaisin mammaratsuksi ja puskaharrastehepaksi. Kyllä se on ollut minullekin once-in-a-lifetime-hevonen”, Porola kertoo..Hän luopui Pilotista alkaessaan odottaa esikoistaan. Ruuna meni ensin ylläpitoon Porolan ystävälle. Hän vei ruunan 4-vuotiskeväällä Laatuarvostelukarsintoihin, mutta ehkä kasvuvaiheen takia se ei päässyt finaaliin..Takaisin kotiinSen vuoden syyskuun alussa Ritva Haukilehto ajeli tyttärensä Linnean kanssa Ypäjälle Suomenratsujen kuninkaallisiin, kun se yhteinen ajatus sanottiin ääneen. Että ostetaan Pilotti takaisin..”Ajattelimme, että hitsi vieköön, se on niin hieno hevonen. Ostetaanko se takaisin? Se oli sitten äidin 60-vuotislahja”, Linnea muistelee..Pilotti oli silloin iso poika, yli 170-senttinen..”Hyvin ratsastettu ja tehty, mutta hyvin keskeneräinen”, Haukilehto kuvaa..Selästä oli hypätty vasta maltillisesti, koska ruuna oli niin iso. Koosta ja ulottuvuudesta huolimatta Pilotti laukkasi hyvin, eikä se ollut mikään kömpelys..”Se kasvoi, kehittyi ja tuli hyväksi”, Haukilehto kertoo..Laukanvaihdotkin sille pystyttiin opettamaan heti hyvissä ajoin..Ensimmäisiin kilpailuihin mentiin 5-vuotiskaudella, ja sitten satsattiin tietenkin 5-vuotiaiden Laatuarvosteluun. Haukilehto meni esteet ja Jonna Aaltonen koulun. Kokonaissijoitus oli viides. .Villi nuoruusHaukilehto näkee Pilotissa paljon sen emää ja emänemää. Se on ahkera ja kiltti hevonen, jolla on hyvä luonne ja työmoraali. Mutta nuorena se oli villi, ja pahimmillaan se oli kilpailuiden verryttelyssä..”Se pukitteli hirveästi ja oli vaarallisen riehakas muiden ihmisten ja hevosten kannalta. Joskus se riepotteli minua radallakin, kun se oli niin innoissaan”, Haukilehto kertoo..Hän kertoo, että Pilotti ei hermostunut kilpailuiden olosuhteista, eikä se ollut missään tapauksessa tuhma, mutta iloinen ja raisu se oli..”Kotona se oli aina tosi kiltti, mutta kisaverryttelyssä kun alettiin laukata tai hypätä, se vinkaisi ja lähti. Sen kanssa on pitänyt keskittyä ja saanut ihan jännittää, että pysynkö kyydissä.”.6-vuotiskaudelle treenattiin jo enemmän, ja tähtäin oli tietenkin Kasvattajakilpailussa. Ensimmäinen päivä siellä oli hyvä, ja Pilotti oli sijoilla sekä koulussa että esteillä. Toinen päivä meni sitten molemmissa lajeissa vähän metsään..”Ennen esteitä annoimme sille energiaboosteripatukan. Sitten se pukitti joka esteen välissä, eikä ollut missään hallinnassa. Juuri ennen sarjaa se pukitti niin isosti, että seurauksena se hyppäsi sarjan a-osan sekaan, ja minun piti kääntää se pois b-osalta. Koulussa taas Jonna unohti radan. Joskus näin”, Haukilehto hymähtää..7-vuotiaana otettiin sitten takaisin. Aaltonen meni helppoa A:ta ja oli Prestige-cupissa kokonaistuloksissa 3. sijoittuen kaikissa osakilpailuissa mihin osallistui. Haukilehto taas hyppäsi jo Hippos-luokkia..Koulu-ura on jäänyt siihen, mutta Aaltonen muistaa Pilotin pelkästään hyvällä..”Pilotti on ihan paras! Sillä olisi kykyä kilpailla koulussakin kärkisijoista mestaruuksissa, ja kokoamiskyky riittäisi pidemmällekin. Se on äärimmäisen kevyt ja miellyttävä ratsastaa!” hän kehuu..8-vuotiskevät taas alkoi kurjemmissa merkeissä. Pilotti oli kevään sairaslomalla, kun se oli huono takaa, eikä halunnut nostaa laukkaa. Se vietiin skintigrafiaankin, mutta se ei näyttänyt kuin pientä ärtyneisyyttä okahaarakkeissa. Skintigrafian vaatima pari päivää klinikalla kuitenkin toivat esiin ruunan vatsaongelmat..”Sen maha tuli tosi kipeäksi! Kotiin ajettaessa se tuli kopin etupuomin päälle, mitä se ei ole ikinä tehnyt”, Haukilehto muistelee..Tutkimukset paljastivat vatsassa isoja haavoja rauhasalueella..Pitkän lääkekuurin ja ruokinnan muutosten jälkeen ruuna on pysynyt taas kunnossa..LuottoratsuIän karttuessa Pilotista on tullut tasainen luottoratsu. Se ei ole vieläkään koskaan kieltänyt ja vanhemmiten riehuminenkin on jäänyt. Kotona sillä pystyy ratsastamaan kuka tahansa..”Se menisi vaikka ratsastuskoulussa”, Haukilehto kiittää..Esteillä ruuna on rohkea ja suoraviivainen, ja se on hypännyt niin pitkän veden kuin maastoesteitäkin. Kenttää ei silti ole aikomus startata..”Itselläni ei ole koskaan ollut hinkua maastoesteille, ja se laji vaatisi tietynlaista panostusta. Kyllä me on päätetty pysytellä esteillä”, Haukilehto kertoo..Mestaruuskullan lisäksi tavoitteena ovat avoimet 120-luokat..Ratsukon uran alun tärkein valmentaja oli Anna Granberg (ent. Rämö) ja viime aikoina on treenattu Tuisku Kivikoski-Vainion ja Mikko Mäentaustan kanssa..Mäentausta on Suomen estemaajoukkueen kapteeni, eivätkä suomenhevoset ole hänelle erityisen tuttuja. Aroha Pilotin laadun hän silti tietysti erottaa..”Lyhyesti sanottuna se on hieno hevonen. Se on isolaukkainen, eikä monillakaan suomenhevosilla ole samaa ulottuvuutta kuin sillä. Se kehittyy koko ajan hyvin, Linnea tekee sen kansa hyvää työtä ja hän on pedantti harjoittelija”, Mäentausta luettelee..Hän uskoo, että Pilotista on Ponuveikon kavionjäljille, 130-luokkiinkin..”Varmasti se on mahdollista. On liian varhaista sanoa milloin, mutta jossakin vaiheessa”, hän sanoo..Aroha PilottiRuuna, syntynyt 2012Ponuveikko – Aroha Kastanja, Karl-HemmingOmistaja ja kasvattaja Ritva HaukilehtoEstemestaruushopeaa 2021 ja 2022
Helpompaahan se on hypätä, kun pääsee yli korkeammastakin esteestä. Linnea Haukilehdon omistama ja hänen perheensä kasvattama Aroha Pilotti pääsee..”Sen laukka on laajempi ja isompi kuin muilla suomenhevosilla. Sillä on helppo lähestyä 110–120 sentin okseria ilman, että yhtään pelottaa. Se pystyy hyppäämään isoja, ja se venyy myös isoista oksereista. Siinä on enemmän kykyä kuin normaalissa suomenhevosessa”, Haukilehto summaa..Ei hän ole ruunallaan ikinä korkeutta hypännyt, koska niin ei ole nykyään tapana tehdä..”Jonkun 130 esteen olen mennyt”, hän sanoo..Hevosen kyky antaa ratsastajalle luottamusta, ja suomenhevosten luokissa siitä on iso etu. Kun Haukilehto lähtee Aroha Pilotilla mestaruuksien viimeiselle 120-kierrokselle, hän pystyy ratsastamaan sen niin kuin edellisetkin, ilman tarvetta puristaa mailaa..Kulta kiinnostaaAroha Pilotti on 11-vuotias, ja se on hypännyt kolmet mestaruudet. Kaksista viime mestaruuksista on tullut hopeaa, joten kultaa ratsukko jo kaipaisi. Mutta ihan helppoa se ei ole..”Ei siinä isompaa puutetta ole, mutta kyllähän Pilotti saisi olla nopeampi ja varovaisempi. Ja selkäänsä sen pitäisi käyttää paremmin”, Haukilehto sanoo..Tämän kauden aikana tuli paljon yhden puomin ratoja. Haukilehto huomauttaa, että kauden alussa nollia tuli enemmän, kun ratsukko hyppäsi joitain 115-luokkia. Sitten kun loppukaudella Haukilehdon muut suomenhevoset jäivät eri syistä pois radoilta, ja hän hyppäsi Pilotilla pienempiä suomenhevosluokkia, ruuna ei vaikuttanut olevan yhtä tarkkaavainen..Ongelma on itse asiassa sama kuin aikanaan Pilotin isällä Ponuveikolla oli. Siihen aikaan kolmepäiväisissä mestaruuksissa hypättiin ensimmäisenä päivänä metrin rata, ja Maiju Mallatin 130-luokkia hypännyt tykki ei jaksanut olla siinä varovaisimmillaan..SalaostosHaukilehtojen suomenhevoskasvatus alkoi vuonna 1997, kun perheelle tuli Kirsti Palvalta 6-vuotias, 160-settinen suomenhevostamma Ritun Tähti (V.T. Ajatus – Aatu). Starttiin se ei ollut päässyt, ja ratsuna se oli ollut joitain kuukausia..”Äiti osti sen salaa joululahjaksi iskälle ja isoveljelleni, kun hän ajatteli, että ei olisi saanut muuten ostaa sitä”, Linnea Haukilehto paljastaa..Linnea alkoi kilpailla Ritun Tähdellä jo ala-asteikäisenä, ja ratsukko meni aluetasolla koulua ja esteitä..”Osallistuin aluemestaruuksiinkin 110 sentin tasolla, mutta enhän mä maaliin päässyt”, hän sanoo ja hymyilee muistolle..Kun tammalle tuli jalkavaivaa, sillä tehtiin kaksi varsaa: vuonna 2006 Aroha Kastanja ja 2007 myyntiin tehty Aroha Mysteeri, molemmat Karl-Hemmingistä (Kelmi – Hilu). Haukilehdot eivät nähneet oria livenä, mutta katsoivat kantakirjalausunnosta, että se oli saanut hyvät arviot..Aroha Mysteeri kilpaili nuorena uuden omistajansa kanssa vähän, mutta se oli luonteeltaan kuuma ja herkkä. Se stressasi kilpailupaikoilla niin paljon, että kilpailemisesta päätettiin luopua. Eritysluonteen takia tammaa ei myöskään yritetty astuttaa, ja nyt se on jo kuollut..Monipuolinen emäAroha Kastanjan ollessa kolmi- ja nelivuotias se oli Haukilehdon mukana Ypäjällä ratsastuksenohjaajakoulutuksessa, samaan aikaan hänen toisen huipputammansa Hermionen kanssa. Kastanja kasvoi isoksi, eikä Haukilehto aluksi ajatellut, että se olisi jotenkin erityinen..”En aluksi nähnyt sen laatua, mutta Susu Lindfors (nyk. Frey) sanoi, että tämä on hyvä, tämä tulee pärjäämään. Ja 5-vuotiaana alkoi tuntua, että se on tosi hieno hevonen”, Haukilehto kertoo..Kastanja oli kiltti, mutta reaktiivinen. Se kasvoi hitaasti ja vaati ratsastajaltaan taitoa. .Viisivuotiaana tamma päätettiin astuttaa, että se sai lisäaikaa valmistautua kasvattajakilpailuun. Orivalinta oli aika helppo: Maiju Mallatin upea Ponuveikko..”Se oli silloin paljon esillä, ja se oli jäänyt mieleeni. Sillä oli hyvä laukka ja olin nähnyt jonkun sen 130-radoista, joita eivät siihenkään aikaan kovin monet suomenhevoset hypänneet. Se oli helppo valinta”, Haukilehto kertoo..7-vuotiaana oltiin Kasvattajakilpailussa. Jonna Aaltonen kilpaili koulussa ja oli kuudentena, juuri rahasojojen ulkopuolella. Haukilehto hyppäsi esteet ja ylsi uusintaan Hanna Mäkisen ratsastaman Niisun Nestorin kanssa. Aroha Kastanja voitti, ja kuten hyvin tiedetään, sittemmin Niisun Nestori on ehtinyt kerätä 3 mestaruuskultaa ja kopallisen muita mitaleita..Kastanja kilpaili esteitä 7- ja 8-vuotiskaudet. Sitten se sai pienen jännevamman ja Haukilehto myi sen Laura Kajannolle, joka kilpaili sen kanssa kouluratsastuksessa nousten useamman kerran mestaruusfinaaliin ja startaten myös vaativan b:n. Tiinehtyminen on ollut tammalle harmittavan vaikeaa, ja se on onnistunut saamaan Aroha Pilotin lisäksi vain vuonna 2021 syntyneen oriin Hasselpähkinä Hessin Leevistä. Nyt se on tiineenä Pörnä-Pojasta..NivustyräAroha Pilotti kärsi maitovarsana nivustyrästä, ja sen takia se ruunattiin 4 kuukautta vanhana. Vaiva huomattiin jo päivän–parin ikäisenä, ja kesän ajan tyrästä piti aina työntää suolenpätkää takaisin vatsaonteloon. Reikä olisi voinut kuroutua umpeen, mutta se ei sitä tehnyt, joten varhainen ruunaaminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi..”Olen kuullut, että Ponuveikon jälkeläisistä muillakin on ollut tätä ongelmaa”, Haukilehto kertoo..Aroha Pilotti lähti vieroituksesta Haukilehdon parhaan lapsuudenkaverin Heidi Porolan hoiviin, ja Porola omisti sen 4-vuotiaaksi asti..3-vuotiaana Pilotti voitti Laatuarvostelukarsinnan ja oli finaalissa 8. Se opetettiin ohjasajolle, mutta kärryjä ei koskaan laitettu perään. Sisäänratsastus sujui hyvin, mutta tarkkana oltiin..”Se oli toisaalta hyvinkin rauhallinen, toisaalta tosi reaktiivinen. Kun ikää ja voimaa tuli, välillä piti ihan miettiä, että mitä tehdään. Mutta oikein ihana hevonen se oli. Olenkin Lintsulle sanonut, että kun se ei enää voi kilpailla, ostan sen itselleni takaisin mammaratsuksi ja puskaharrastehepaksi. Kyllä se on ollut minullekin once-in-a-lifetime-hevonen”, Porola kertoo..Hän luopui Pilotista alkaessaan odottaa esikoistaan. Ruuna meni ensin ylläpitoon Porolan ystävälle. Hän vei ruunan 4-vuotiskeväällä Laatuarvostelukarsintoihin, mutta ehkä kasvuvaiheen takia se ei päässyt finaaliin..Takaisin kotiinSen vuoden syyskuun alussa Ritva Haukilehto ajeli tyttärensä Linnean kanssa Ypäjälle Suomenratsujen kuninkaallisiin, kun se yhteinen ajatus sanottiin ääneen. Että ostetaan Pilotti takaisin..”Ajattelimme, että hitsi vieköön, se on niin hieno hevonen. Ostetaanko se takaisin? Se oli sitten äidin 60-vuotislahja”, Linnea muistelee..Pilotti oli silloin iso poika, yli 170-senttinen..”Hyvin ratsastettu ja tehty, mutta hyvin keskeneräinen”, Haukilehto kuvaa..Selästä oli hypätty vasta maltillisesti, koska ruuna oli niin iso. Koosta ja ulottuvuudesta huolimatta Pilotti laukkasi hyvin, eikä se ollut mikään kömpelys..”Se kasvoi, kehittyi ja tuli hyväksi”, Haukilehto kertoo..Laukanvaihdotkin sille pystyttiin opettamaan heti hyvissä ajoin..Ensimmäisiin kilpailuihin mentiin 5-vuotiskaudella, ja sitten satsattiin tietenkin 5-vuotiaiden Laatuarvosteluun. Haukilehto meni esteet ja Jonna Aaltonen koulun. Kokonaissijoitus oli viides. .Villi nuoruusHaukilehto näkee Pilotissa paljon sen emää ja emänemää. Se on ahkera ja kiltti hevonen, jolla on hyvä luonne ja työmoraali. Mutta nuorena se oli villi, ja pahimmillaan se oli kilpailuiden verryttelyssä..”Se pukitteli hirveästi ja oli vaarallisen riehakas muiden ihmisten ja hevosten kannalta. Joskus se riepotteli minua radallakin, kun se oli niin innoissaan”, Haukilehto kertoo..Hän kertoo, että Pilotti ei hermostunut kilpailuiden olosuhteista, eikä se ollut missään tapauksessa tuhma, mutta iloinen ja raisu se oli..”Kotona se oli aina tosi kiltti, mutta kisaverryttelyssä kun alettiin laukata tai hypätä, se vinkaisi ja lähti. Sen kanssa on pitänyt keskittyä ja saanut ihan jännittää, että pysynkö kyydissä.”.6-vuotiskaudelle treenattiin jo enemmän, ja tähtäin oli tietenkin Kasvattajakilpailussa. Ensimmäinen päivä siellä oli hyvä, ja Pilotti oli sijoilla sekä koulussa että esteillä. Toinen päivä meni sitten molemmissa lajeissa vähän metsään..”Ennen esteitä annoimme sille energiaboosteripatukan. Sitten se pukitti joka esteen välissä, eikä ollut missään hallinnassa. Juuri ennen sarjaa se pukitti niin isosti, että seurauksena se hyppäsi sarjan a-osan sekaan, ja minun piti kääntää se pois b-osalta. Koulussa taas Jonna unohti radan. Joskus näin”, Haukilehto hymähtää..7-vuotiaana otettiin sitten takaisin. Aaltonen meni helppoa A:ta ja oli Prestige-cupissa kokonaistuloksissa 3. sijoittuen kaikissa osakilpailuissa mihin osallistui. Haukilehto taas hyppäsi jo Hippos-luokkia..Koulu-ura on jäänyt siihen, mutta Aaltonen muistaa Pilotin pelkästään hyvällä..”Pilotti on ihan paras! Sillä olisi kykyä kilpailla koulussakin kärkisijoista mestaruuksissa, ja kokoamiskyky riittäisi pidemmällekin. Se on äärimmäisen kevyt ja miellyttävä ratsastaa!” hän kehuu..8-vuotiskevät taas alkoi kurjemmissa merkeissä. Pilotti oli kevään sairaslomalla, kun se oli huono takaa, eikä halunnut nostaa laukkaa. Se vietiin skintigrafiaankin, mutta se ei näyttänyt kuin pientä ärtyneisyyttä okahaarakkeissa. Skintigrafian vaatima pari päivää klinikalla kuitenkin toivat esiin ruunan vatsaongelmat..”Sen maha tuli tosi kipeäksi! Kotiin ajettaessa se tuli kopin etupuomin päälle, mitä se ei ole ikinä tehnyt”, Haukilehto muistelee..Tutkimukset paljastivat vatsassa isoja haavoja rauhasalueella..Pitkän lääkekuurin ja ruokinnan muutosten jälkeen ruuna on pysynyt taas kunnossa..LuottoratsuIän karttuessa Pilotista on tullut tasainen luottoratsu. Se ei ole vieläkään koskaan kieltänyt ja vanhemmiten riehuminenkin on jäänyt. Kotona sillä pystyy ratsastamaan kuka tahansa..”Se menisi vaikka ratsastuskoulussa”, Haukilehto kiittää..Esteillä ruuna on rohkea ja suoraviivainen, ja se on hypännyt niin pitkän veden kuin maastoesteitäkin. Kenttää ei silti ole aikomus startata..”Itselläni ei ole koskaan ollut hinkua maastoesteille, ja se laji vaatisi tietynlaista panostusta. Kyllä me on päätetty pysytellä esteillä”, Haukilehto kertoo..Mestaruuskullan lisäksi tavoitteena ovat avoimet 120-luokat..Ratsukon uran alun tärkein valmentaja oli Anna Granberg (ent. Rämö) ja viime aikoina on treenattu Tuisku Kivikoski-Vainion ja Mikko Mäentaustan kanssa..Mäentausta on Suomen estemaajoukkueen kapteeni, eivätkä suomenhevoset ole hänelle erityisen tuttuja. Aroha Pilotin laadun hän silti tietysti erottaa..”Lyhyesti sanottuna se on hieno hevonen. Se on isolaukkainen, eikä monillakaan suomenhevosilla ole samaa ulottuvuutta kuin sillä. Se kehittyy koko ajan hyvin, Linnea tekee sen kansa hyvää työtä ja hän on pedantti harjoittelija”, Mäentausta luettelee..Hän uskoo, että Pilotista on Ponuveikon kavionjäljille, 130-luokkiinkin..”Varmasti se on mahdollista. On liian varhaista sanoa milloin, mutta jossakin vaiheessa”, hän sanoo..Aroha PilottiRuuna, syntynyt 2012Ponuveikko – Aroha Kastanja, Karl-HemmingOmistaja ja kasvattaja Ritva HaukilehtoEstemestaruushopeaa 2021 ja 2022
