Tee tehtävät hengittäen, hätäilemättä

Ratsastajan on työskenneltävä tinkimättömästi löytääkseen istuntaansa rauhan ja vahvuuden, jolloin hevonen pääsee hoitamaan oman työnsä..Ihmiset treenaavat liikaa ja väärällä tavalla, ja siksi hevoset antavat periksi ja alkavat ottaa puomeja.Nina Fagerström nuorista hevosista.”Älkää pelätkö virheitä, sillä ne eivät ole virheitä, vaan osa oppimista. Jos esteratsastus olisi helppoa, teidän kenenkään ei tarvitsisi olla täällä, mutta haasteet houkuttelevat meidät lajiin”, Fagerström muistutti..Lahdessa aloitettiin nuorten hevosten ryhmällä, ja kaikki kolme hevosta tulivat sisään talutuksessa. Fagerström halusi, että ne saavat tutustua rauhassa paikkoihin ja kävellä puominkin yli maasta. Hän korosti, että kaikkiaan maasta käsin tehtävä työskentely on tärkeää, niin hevonen oppii luottamaan ihmiseen johtajana ensin maassa, sitten satulassa..Jos nuori hevonen tapaa olla villi ja energinen, Fagerström suosittelee juoksuttamaan sen ennen ratsastusta tai päästämään irti hyväpohjaiseen juoksutusympyrään. Ylimääräinen energia pitää saada ulos muuten kuin ratsain. Jos taas hevonen on laiskanpuoleinen, sillä voi pitää peräkkäisiä vapaita..Fagerström painotti erityisesti, että nuorten hevosten kanssa ei pidä tehdä liikaa, koska niin ne vain pakotetaan varomattomiksi. Voima tulee iän ja ajan kanssa, eikä sitä pidä yrittää rakentaa esimerkiksi pitkillä jumppasarjoilla, joilla hevonen oppii helposti vain lyömään puomeja..”Ihmiset treenaavat liikaa ja väärällä tavalla, ja siksi hevoset antavat periksi ja alkavat ottaa puomeja. Ei pidä tehdä liian monia hyppyjä, koska väsyneenä hevonen alkaa tehdä estevirheitä. Tehdään hevoselle mieluummin mahdolliseksi, että se oppii olemaan koskematta niihin”, Fagerström linjasi. TuntumaNuorten hevosten kanssa tärkeä asia on tuntuma. Peräänantoa tärkeämpää on, että hevonen uskaltaa tukeutua kuolaimeen. Kuolainten ja suitsien pitää istua hyvin, ja prosessin alussa nahkakuolain tai kumikuolain voi olla hyvä. Peräänannon kanssa ei ole kiire: se tulee, kun tulee..Jos hevonen painaa ohjalle, se pitää saada eteenpäin ja takajaloilleen..Ääntä Fagerström käyttää itse paljon, sekä rauhoittamiseen, että eteenpäin pyytämiseen. Klinikkaratsukot harjoittelivatkin käyttämään napakkaa maiskutusta ja sen yhteyteen jalkaa. Kun hevonen lähtee eteenpäin, sen pitää lähteä ohjaa kohti, ja ratsastaja voi auttaa sitä levittämällä käsiään tehden kujan, mitä kohti hevonen ravaa. Pitää olla maiskautus, jalka, moottori eteen ja käsi rauhassa. Jos hevonen lähtee laukalle, sitä ei rangaista, vaan asia jätetään huomiotta..Jos taas hevonen kyttäilee, ratsastajan pitää pysyä vakaana..Kun nämä perusasiat ovat hanskassa, ne auttavat silloin, kun nuori hevonen epäröi esteillä. Yksinkertaisesti, lyhyestiVerryttelyn Fagerström haluaa pitää nuorilla hevosilla yksinkertaisena ja mahdollisimman lyhyenä..”Niillä on vain tietty määrä keskittymiskykyä, enkä halua käyttää sitä verryttelyssä”, hän sanoi..Hevosen tasapaino on tärkeää, ja sen edellytys on ratsastajan oma tasapaino. Kun hevonen on aktiivinen, mutta ei juokse, sillä on tarpeeksi tasapainoa hyppäämiseen. Ratsastajan on itse oltava rento, jolloin rentous tarttuu myös hevoseen. Nuorilla hevosilla Fagerström tekee paljon ravilähestymisiä, ilman ponnistuspuomia. Joillain hevosilla on parasta aloittaa vain kävelemällä puomin yli..Hyppääminen aloitetaan kivassa eteenpäin vievässä laukassa..Jos hevonen alussa leikkii ja pudistelee päätä, sallin sen, niin se saa avata myös kaulan nikamien jäykkyyksiä.”Jos hevonen alussa leikkii ja pudistelee päätä, sallin sen, niin se saa avata myös kaulan nikamien jäykkyyksiä. Myöhemmässä vaiheessa vaadin niitä olemaan kanssani ja keskittymään, mutta pitää muistaa, että hevoset ovat hevosia, eläimiä, eivät koneita”, Fagerström sanoi..Nuorten hevosten kaiken ei pidä olla täydellistä, eikä kaikkea saa heti ja nyt, vaan kehitys tapahtuu pikkuhiljaa..Jos hevonen tekee esteellä virheen, ei ole kiire korjata sitä, vaan kannattaa ottaa hetki aikaa sekä hevoselle että ratsastajalle, ja tulla sitten uudestaan. Laukanvaihtoja korjatessakaan ei ole syytä hätäillä. VirheetVirheitä toki tapahtuu, mutta erittäin tärkeää olisi, että hevoset eivät missään vaiheessa opi pysähtymään oudon näköisille esteille, sen ei lainkaan kuuluisi olla vaihtoehtona niiden mielessä..Fagerströmin tapa opettaa hevonen erikoisesteisiin on selvä. Ensin kävellään rauhassa hengittäen suoraan estettä kohti, annetaan hevosen katsoa rauhassa estettä ja sitä, kuinka jatketaan esteen yli. Esteen takana ei käydä, mutta edistyneellä, mutta spookylla hevosella voi tehdä esteen edessä peruutuksen. Sitten käännytään pois ja otetaan hyvä lähestyminen esteelle laukassa ohjastuntumalla, tullen ponnistuksessa perille asti. Lähempänä on parempi, sillä jos hevosen työntää pitkään askeleeseen, sen on helpompi pysähtyä. Jos tuntuma häviää, on vaikeampi rohkaista..Esimerkiksi veden voi ottaa mukaan niin, että hypätään radan alkupätkä, sitten hyvissä ajoin ennen kuin hevonen kohdistuu vedelle siirrytään käyntiin, kävellään veden luo ja katsotaan. Hevonen ja ratsastaja saavat samalla hengähdystauon. Sitten otetaan lähestyminen ja tehdään rata loppuun. Myös kuumilla hevosille tauko kesken radan toimii..Jos vaikka vesimaton hyppääminen jännittää ratsastajaa, hevosen voi antaa syödä siitä herkkuja, ja hevosta voi juoksuttaa sen yli, kunhan ensin on opettanut sen hyppäämään muita esteitä liinassa..”Eivät ne opi hyppäämään vesimattoa, joka on kaapissa, sen voin taata”, Fagerström sanoi..Hän ei halua pitää nuorten kanssa kiirettä. Hänen omien hevosten tavoitteena on päästä hyppäämään 7-vuotiaana 7-vuotiaiden luokkia, mutta sitä aiemmalla etenemisellä ei ole aikataulua..Nuoret hevoset oppivat onnistumisista, joten niiden kanssa pitää tehdä mahdollisimman yksinkertaisia ja selkeitä ratoja, ei epämääräisiä linjoja. Luottamus kasvaa hiljalleen.. Käynti verryttelyssäVanhemmilla hevosilla Fagerström verryttelee paljon käynnissä, sitten hetken ravissa ja taas pitkään laukassa. Jos hevonen on oikein verevä, voi olla syytä tehdä ravia pidempään. Laukaassa haetaan hyvää tasapainosta etenemistä ja tarkistetaan kääntyminen. Oma katse on tärkeä, sen tulee olla avoin ja poissa niskasta..Yksi Fagerströmin lempitehtävistä verryttelyssä on kiemuraura, jossa käännytään aina radan poikki ja vaihdetaan suuntaa. Sitä voi tehdä ensin ravissa, sitten laukassa ensin vaihtaen laukkaa ravin tai käynnin kautta, sitten askelessa. Tehtävässä joutuu pitämään hevosen aktiivisena kaarteessa ja tulemaan sieltä suoraan ja tuntumalle molemmille ohjille. Nenää ei käännellä, vaan lavat pidetään hallussa, tarvittaessa kättä voi viedä sivulle hevosen ohjaamiseksi. .Kaikessa tekemisessä ratsastajan pitää tuntea hevosen liike ja kroppa. Hänen pitää myös hahmottaa oma istuntaansa, niin että hän pysyy hevosen keskellä sekä leveys- että pituussuunnassa. Fagerström muistutti vanhasta totuudesta: liikkeen mukana ja joskus takana, mutta ei ikinä edellä..”Huomioikaa, minne teidän paino joutuu missäkin vaiheessa, koska teidän pitää itse se korjata se. Valmentaja ei edes voi nähdä ihan kaikkea”, Fagerström muistutti..Paino pitää saada takaosalle, ja sitä haetaan tekemällä laadukkaita siirtymisiä ja myös vastalaukalla, peruuttamalla ja tekemällä takaosankäännöksiä..Rytmi ja tasapaino ovat pääasioita..”Kun on laadukas tasapainoinen laukka, ei usein tarvitse tehdä mitään”, Fagerström muistutti..Myös ponnistus on rauhallinen: kaikki staattisena, vain alapohje antaa signaalin..Hypyn jälkeinen tasapaino on tärkeä, ja siinä auttaa katse ylhäällä. Istunta hypyssä on jalustimille enemmän ylös kuin liikaa eteen. Fagerström huomautti, että ratsastajan tulee pysyä keskilinjalla, ja kun esteet nousevat, sitä varten pitää olla takareisissä voimaa..Psyykkinen lajiKun klinikan isoimpia esteitä hypänneet ratsastajat tekivät ensimmäiset ratansa, oli siellä täällä korjattavaa. Fagerström kuitenkin jätti ohjelitaniat luettelematta. ”Hengitätte vain, ja teette uudestaan. Tämä on pitkälti psyykkinen laji, ja ratsastajan pitää opetella hallitsemaan mieltään”, hän totesi..Toinen kierros olikin kaikilla huimasti parempi..Lopuksi Fagerström ratsasti Tiiu Purasen kuumalla tammalla Marionilla ja näytti, mikä taika on istunnalla ja vaikuttamisella, joka on yhtä aikaa vahvaa ja pehmeää..”Minulla on vahva tuki istunnassa, ja vaikka hevonen nykii, en itse liiku. Esteeltä laskeudun hevosen kanssa. Kädet ovat staattiset, kontrolloin jaloilla ja istunnalla ja pysyn rauhallisena ja positiivisena”, hän summasi..Tästä on kyseEsteratsastusklinikka järjestettiin Jokimaalla Salpauksen maneesissa.Ohjelmassa oli kolme kolmen hevosen ryhmää..Valmis ja fit

Tee tehtävät hengittäen, hätäilemättä

Aiheeseen liittyvää

Teete Laurila: "Keula ylös ja pylly alas" - ratsastuskoulussa on tarkoitus oppia ratsastamaan

Olympiamitalisti Daniel Bachmann Andersen ei tuijota luotiviivaa – klinikka imi 300 katsojaa Ruskeasuolle

"Kun hevoselle annetaan ihan oikeasti se mahdollisuus" – Salla Varenti hevosineen kahden kuukauden Saksan leirillä

Deb Moynihan toi Suomeen Amerikan meininkiä: Centered Riding -päivityskurssilla hauskanpitoa ja trampoliineja