Ratsastuksen taito: Käännös takaosalla on vaikea ja hyödyllinen

Esteratsastaja Nina Fagerströmille se onkin yksi lempiliikkeistä..”Se on yksinkertainen harjoitus, jolla saa hevosen painopistettä takaosalle ja samalla kontrolloitua ja käännettyä etuosaa. Siinä saa harjoiteltua käynnissä samaa, mitä esteratsastuksessa tarvitaan laukassa”, Fagerström kiteyttää..AsiantuntijatNina Fagerström: yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suoma-laisista esteratsastajista Hanne-Mari Kiuttu: FEI-tuomari, SM-hopeaa hevosella Rodin, 2 SM-kultaa ja 3 muuta mitalia suomen-hevosten mestaruuksissa hevosella Jalopeno.Hän kertoo ratsastavansa paljon käyntiä ja laukkaa, mutta suhteellisen vähän ravia. Takaosankäännökseen hevosen on oltava valmis, joten sitä on hyvä aloittaa noin 6-vuotiaalla hevosella, jolla on jo hyvä eteenpäinpyrkimys..Esteratsastaja ei pyri tekemään kympin käännöksiä, mutta lopulta tavoite on sama kuin kouluratsastajilla..”Se, että eteenpäinpyrkimys säilyy, eikä hevonen pysähtyisi tai ajattelisi taakse, vaan ajatus energiasta ja etenemisestä säilyy. Hevonen kuuntelee pohjetta, ratsastaja pystyy kontrolloimaan lapoja, eikä käännös ole liian iso”, Fagerström luettelee..Valmennettaviaan hän usein joutuu korjaamaan käännöksissä kantamaan ensin itsensä, etteivät he tuijota alas ja mene mutkalle..Käännöstä Fagerström tekee kerrallaan yleensä 180 astetta, eli sen verran, että suunta vaihtuu..Hyvin tehty käännös takaosalla tuo laatua hevosen liikkumiseen, joten on hyödyllistä yhdistää se muuhun tekemiseen..”Puolikas käännös, siitä laukannosto, laukkaa hyvin eteenpäin, pieni ympyrä kootumpaa laukkaa, siitä siirtyminen käyntiin ja uusi käännös. Kannattaa tehdä sen verran toistoja, että tehtävät tulevat hevoselle tutuiksi, ja kun sujuu, lopetetaan”, Fagerström ehdottaa..Takaosankäännöksen yksi nimi on käyntipiruetti. Hyvä estehevonen toteuttaa sen laukassakin..”Kyllä valmiin estehevosen laukan pitää olla niin koottu ja laadukas, että se pystyy tekemään ainakin osia piruetista. Se on todella benefic, tekee todella hyvää”, Fagerström sanoo..KoulusäännötSuomalaiset koulusäännöt esittelevät täyskäännökset, piruetin ja puolipiruetin. Puolipiruetissa käännytään takaisin tulosuuntaan, täysi piruetti loppuu samaan suuntaan, mistä lähdettiinkin..Koulusääntöjen mukaan ”täyskäännöksessä takaosalla hevonen liikkuu käännöksen keskipisteen ympäri siten, että sisätakajalka pysyy keskipisteen lähellä hevosen astuessa sen ympäri selvästi nelitahtisessa käynnissä. Hevonen siirtää etujalkoja ja ulkotakajalkaa sisätakajalan ympäri, jolla se polkee tahdikkaasti painopisteen suuntaisesti astuen samaan pisteeseen tai vain hieman sen eteen. Hevonen on käännöksen aikana asetettu käännöksen suuntaan”..Takaosankäännös suoritetaan tavallisesti kootussa käynnissä, piruetti on vastaava liike suoritettuna laukassa, mutta se on mahdollista suorittaa myös piaffissa. Koulusäännöt selittävät, että ”käännöksen aikana tulee ulkotakajalan astua eteenpäin sisätakajalan ympäri etujalkojen astuessa kaariuraa pitkin siten, että ulkoetujalka astuu sisäetujalan etupuolelle. Kaikissa pirueteissa (puolipirueteissa) hevonen on lievästi taivutettuna liikkeen suuntaan, ja hevosen tulee säilyttää pehmeä tahdikas liike. Laukkapirueteissa etuosan keveyden tulee säilyä liikettä valmisteltaessa ja kokoamisastetta nostettaessa. Hevosen takaosa on hyvin koottuna. Sen takajalkojen nivelet taipuvat, takaosa painuu syvemmälle alle ja takaosa kantaa voimakkaammin. Piruettiin (puolipiruettiin) kuuluvat oleellisena osana sitä edeltävät ja seuraavat laukka-askeleet. Niiden on oltava aktiivisia ja hyvin koottuja juuri ennen piruettia ja tasapainoisia ja tahdikkaita heti piruetin jälkeen”..Lisäksi erikseen on olemassa käännös takaosalla käynnistä eli englanniksi turn on the haunches. (Täyskäännös takaosalla on englanniksi walk pirouette). Sääntöjen mukaan ”5-vuotiailla hevosilla sekä muutamissa muissa ohjelmissa, joissa ratsukot eivät vielä kykene esittämään koottua käyntiä, käännös takaosalla on liike, joka valmistelee hevosta kokoamiseen. Se esitetään keskikäynnistä ja se valmistellaan puolipidättein, joiden avulla askeleita hieman lyhennetään ja takaosan toimintaa aktivoidaan. Hevonen ei pysähdy ennen käännöstä eikä sen jälkeen. Käännös takaosalla voidaan esittää hieman suuremmalla säteellä n. ½ metriä, kuin piruetti (ts. täyskäännös takaosalla). Tahtia, tuntumaa, aktiivisuutta ja suoruutta koskevat vaatimukset ovat yhteneväiset piruetin kanssa”..Hieno nähtiin BreedersissäHanne-Mari Kiuttu on ratsastanut aikanaan suomenhevosella monen monta käännöstä takaosalla, ja laukka- ja piaffipiruettejakin sekä suomenhevoselle että puoliverisillään. Grand prix -tason koulutuomarina hän on myös nähnyt hyvin erilaisia piruettiversioita. Tänä kesänä hän uskoo nähneensä yhden Suomen parhaan käännöksen takaosalla käynnistä. Sen teki Stella Hagelstam Hagels Prince Nassakilla Breeders’ Prize -kilpailussa. Breedersissä on kollegiaalinen arvostelu, joten numeroita ei annettu, mutta tuomarikopista katsottuna se olisi ollut yhdeksän. Videotarkastelussa Kiuttu miettii, että käännöksen säde oli turhan iso..”Mutta harvoin saa nähdä näin taitavan ratsastajan tekevän takaosankäännöksiä”, koska niitä tehdään vain helpommissa luokissa, Kiuttu ihastelee. .Piruetin voi tehdä siis käynnissä, laukassa tai ravissa piaffipiruettina, ja kaikkia koskevat samat säännöt. Piaffipiruetti on vain grand prix kürissa. Siellä se arvostellaan piaffina, mutta määritelmässä kuvataan piruetin asioita, kuten taivutusta ja keskittämistä..Helpossa A:ssa käännös takaosalla on vaikein ja teknisin asia. Se vaatii eniten kokoamista ja tasapainoa, ja siinä on monta asiaa, joiden pitää olla kunnossa samaan aikaan. Hevosen pitää koota, kääntyä ja säilyttää käännöksen läpi sama tahti, taivutus ja askelpituus. Kyse on kontrolli- ja kuuliaisuusliikkeestä, joka kertoo, pystyykö hevonen siirtämään painoa takaosalle ja haluaako se suorittaa. Takaosankäännös paljastaa etupainoisuuden ja puutteellisen eteenpäinpyrkimyksen..Hevosen pitää olla selvästi ylämäkiasennossa, eli sen pitää kantaa itsensä. Ehkä juuri tässä huippulaadukas Prince Nassak teki eroa muihin takaosankäännöksen tekijöihin: se kantoi itsensä rehellisesti, osasi koota ja kulki energisesti eteenpäin..”Mitä enemmän lyhennetään askelta, sitä enemmän tarvitaan energiaa. Jos sitä ei ole, se kostautuu käännöksissä”, Kiuttu selittää..Kertova liikeKäännös takaosalla kertoo paljon myös hevosen vinoudesta ja kyvystä käyttää takaosaansa symmetrisesti. Tyypillistä on, että hevonen toiseen suuntaan heittää takaosaansa toisessa käännöksessä ulos, ja vastaavasti toisessa se heittäytyy sisään. Kouluradalla tämä paljastaa vinouden, ja treenissä taas käännösten avulla päästään korjaamaan tätä kohtaa ja opettamaan hevosta ottamaan painoa molemmille takajaloille..Karkeita virheitä on, jos hevonen jättää polkematta jonkin askeleen tai tahti ei ole hyvä. Kiuttu huomauttaa, että käynnin ja käännöksen tahti eivät aina riipu toisistaan: hyvin kävelevä hevonen voi kadottaa tahdin käännöksessä, kun taas passitahtista käyntiä tarjoava hevonen saattaakin tehdä käännösaskeleet hyvin korrektisti..Jos tahti katoaa, tai hevonen asettuu liikkeestä poispäin, arvosana on 5 tai vähemmän. Yhden askeleen saa jättää polkematta viitoseen, jos muut asiat ovat oikein kunnossa..Valmistelu!Myös itse treenatessaan ja valmentaessaan Kiuttu korostaa kootun käynnin merkitystä. Niin kuin ennen laukkapiruettia opetellaan piruettilaukka, pitää ennen käyntipiruettia osata kävellä oikeasti muutamat askeleet miltei paikoillaan. Kun käynti on kunnossa, hevosta voidaan kääntää muutama askel, ja sitten ratsastaa se liikkeestä ulos, taas kääntää muutama askel ja ratsastaa ulos..Käyntiä pitää treenata, mutta sen kanssa pitää olla myös varovainen, jos hevosen käynnillä on taipumusta tulla epäpuhtaaksi. Kiuttu ohjeistaakin miettimään koko ajan käynnin nelitahtisuutta. Ei pidä laskea käyntiä etujalkojen mukaan 1-2-1-2-1… vaan koko käyntiä 1-2-3-4-1-2-3-4….Käännöksessä hevosen pitää olla vähintään asettunut, mutta ohjeen mukaan hieman taipunut. Tunne on tärkeä: hevosen tulisi tuntua pehmeälle sisäkyljestä sisäpohkeelle..Kiuttu keskittyy myös ratsastajan painoon ja istuntaan. Jos asiaan ei kiinnitä huomiota, ratsastajan paino tulee helposti ulkoistuinluulle, ja käännöksestä ei saa yhtä hyvää. Kiuttu huomauttaa, että käännöksessä ei kannata ajatella niinkään apuja käsillä tai jaloilla, vaan sitä, että ensin on hyvä askellaji ja valmisteltu hevonen, sitten voi vain kääntyä itse ja hevonen seuraa mukana..Istunta ratsastaa hevosta eteen läpi käännöksen, eikä ratsastaja saa mennä istunnan kanssa hevosen edelle ja menettää kontrollia takaosasta. Ulkopohjettakaan ei saa käyttää liikaa eikä liian takana, että hevonen ei lähtisi väistämään sisäänpäin..Heti kun valmistelussa tai käännöksessä aktiivisuus meinaa kadota, on oltava valmiina ratsastamaan eteenpäin. Joillain hevosilla asia on vaikea, joillain tahti pysyy luonnostaan..Kiuttu painottaa myös sitä, että vaikka eteenpäinpyrkimys on tärkeää, ratsastajan pitää malttaa ratsastaa käyntiä. Hyvä käynti liikuttaa ratsastajaa eteen ja taakse, ja vaikka hevonen olisi hidaskin, myös ratsastajaa taakse vievän vaiheen on annettava tapahtua, muuten ratsastaja työntää käynnin epätahtiseksi..Oikeassa muodossaMuodon tulee tietenkin säilyä käännöksessä, ja yleensä se myös vaikuttaa suoraan käännöksen laatuun. Jos hevonen painuu alas ja tulee luotiviivan alle, väärä muoto johtaa muihinkin virheisiin..”Niskahihnan pitää olla korkeimpana kohtana ja nenä luotiviivan edessä, että liike on hyvin suoritettu”, Kiuttu muistuttaa..Jos kuitenkin muoto on vain hieman luotiviivan takana, ja käännös on muuten loistava, voidaan päästä numerossa seiskaan..”Itse kuitenkin harjoituksissa nipotan muodosta, että hevonen oppii alusta asti, että kun tehdään näin, ollaan tässä asennossa. Jos hevonen on huonossa muodossa tai tasapainossa, en harjoituksissa lähde kääntämään sitä. On parempi opettaa hevonen tekemään hyvin kuin huonosti”, hän sanoo..Kilpailuissa taas pyritään tekemään mahdollisimman hyvä valmistelu, mutta jossain vaiheessa on vain pakko kääntää..”Niissä on aina miljoona muuttuvaa asiaa”, Kiuttu hymyilee ja toteaa, että yleisin numero helpossa A:ssa täällä Suomessa on kuudella alkava ja niitä ala-arvoisiakin tulee säännöllisesti..Hän kuitenkin lohduttaa, että sitten kun käännöksen kertaalleen oppii oikein hyvin ja saa sen selkärankaansa, se on kohtuullisen helppo tehdä..Ja voihan myös hevonen oppia sen..”Aina hevoset jonkin verran tarvitsevat tukea, mutta kyllä tuomari näkee niitäkin käännöksiä, että kun ratsastaja tekee vähän sinne päin, hevonen tekee hienon käännöksen”, Kiuttu hymyilee.

Ratsastuksen taito: Käännös takaosalla on vaikea ja hyödyllinen

Aiheeseen liittyvää