A.T. Unikuvan aika tuli täyteen
A.T. Unikuva (A.T. Unikki – A.T. Pamela, Portteri) teki nuorena menestyksekkään näyttelyuran pärjäten sekä Suomen Hippoksen tilaisuuksissa, että Kansallisessa Poninäyttelyssä. Sitten se kävi nuorten hevosten laatuarvostelut, joissa huippuhetki oli Harjussa, kun ori sai irtohypytyksestä kolme kymppiä. Kouluratsu kiiltokuvankauniista oriista kuitenkin tuli.
”Unikuva oli pienikokoinen ja suuriegoinen vekkuli. Se oli yhtä aikaa herkkä ja vähän jätkä”, sen pitkäaikainen ratsastaja Heidi Haila kuvasi oria Hevosurheilun artikkelissa alkutalvella 2019.
Kokoamisaste kehittyi ajan mittaan, ja lopulta se teki vaativa B-tason asiat ja mm. harjoituspiruetit.
Ori lopetti vakavamman urheilu-uransa koulumestaruuksien 5. sijalle vuonna 2018, prosentit kürista olivat 69.040.
Oriilla oli 38 jälkeläistä, ja tänä vuonna sillä siemennettiin 14 tammaa.
Tämän vuoden alussa Unikuva siirtyi Polestar-tallilla Kuortaneelle, Kaisu Västinsalon ja kahden muun omistajan hoiviin.
”Jalostuskäyttöön se tuli, ja meidän tiimille oppimestariksi”, Västinsalo sanoo.
Ori meni koulua, sillä hypättiin ja se opetettiin ajolle. Ratsuna se toimi mallikkaasti, ja se teki kilpailuissa hyviä suorituksia. Kotitallilla sillä oli kuitenkin pinna kireällä, vaikka tallin arkea pyrittiin järjestämään sille mieluisaksi.
”Koko kesän se oli enemmän ja vähemmän stressissä. Mutta syksyllä se alkoi pyöristymään ja näyttämään paremmalta”, Västinsalo kertoo.
Iso takapakki tuli, kun tallin toinen aikuinen ori Rannan Ruhtinas palasi kotiin kuukauden mittaiselta reissulta, jolla se oli Ordenojan oriasemalla luovuttamassa spermaa. Unikuvalla menivät pasmat sekaisin, ja stressi palasi vahvana. Omistajat miettivät yhdessä, mitä tehdään: ruunataanko, vaihdetaanko tallia vai annetaanko olla. Lopulta päätettiin odottaa, jos talvi rauhoittaisi oriin.
Västinsalo kertoo, että ori murahti hänelle jo ensimmäisenä päivänä, ja sitä hän pitää merkkinä, jolloin hän suosittaa aina ruunaamaan oriin. Kesä meni kuitenkin ihmisten kanssa oikein hyvin.
Torstai-iltana Västinsalon hakiessa oria tarhasta tapahtui käänne. Unikuva nappasi Västinsaloa kunnolla kädestä, repi kättä hetken ja pääsi irti. Sitten se juoksi suoraan tammojen luo.
Västinsalo päätyi lopetuttamaan oriin. Asia on erittäin vaikea, mutta niin tehdään vihaisten koirienkin kanssa ja ne ovat sentään paljon pienempiä. Västinsalo uskoo, että jokin vaivasi hevosta, vaikka syystä ei päästy selville.
”Jos vanha ori tekee tuollaisen tempun, se ei ole turvallinen. Meillä hevosia käsittelevät amatööritkin, ja seuraavana päivänä kukaan muu kuin minä ei olisi suostunut taluttamaan sitä tarhaan. Vanhan sanonnan mukaan jos nuori ori puree, siltä otetaan pallit, ja jos vanha ori puree, siltä otetaan henki. Kyllä minä olen tästä samaa mieltä”, Västinsalo sanoo vakavana.
"Minä myös haluan, että meillä eläimet voivat hyvin. Unikuva ei sitä hormoniensa tai kivun takia niin tehnyt", hän lisää.
Hän miettii kyllä tarkasti, mitkä seikat asiaan johtivat ja mitä virheitä hän teki. Hän oli juuri ennen Unikuvan hakemista käynyt toisen oriin karsinassa, ja ehkä sen haju laukaisi käyttäytymisen. Tai vieressä tarhassa juosseet varsat. Joka tapauksessa ori sai mallin, jossa se ihmisen kimppuun käymällä pääsee tammojen luokse. Se oli kiltti ja toimiva hevonen, mutta ei enää luotettava. Siksi Västinsalo katsoi, että on vain se lopullinen vaihtoehto.
”Eläin on eläin, hormonit on hormonit, stressi on stressi. Vaikka nykypäivänä en saa säilyttää tallin kaapissa domoa nuorten rauhoittamista kavionhoitoa varten, luojan kiitos voin lopetuttaa oman eläimen”, hän sanoo.
Ori avataan ja katsotaan, löytyykö siltä jotain syytä, mikä olisi aiheuttanut sille kipua. Västinsalo miettii, että aggressiivisuus saattoi myös olla iän tuomaa epävarmuutta, ehkä Unikuva ei enää ollut varma omasta asemastaan.
Jotain positiivistakin loppuun liittyi.
Sen lihat menevät löytöeläinkodille ruoaksi koirille ja kissoille”, Västinsalo kertoo.
