Henri Ruoste ja Kontestro poistumassa epäonniselta GP-radalta.
Henri Ruoste ja Kontestro poistumassa epäonniselta GP-radalta.Kuva: Arnd Bronkhorst

Entä nyt, Henri Ruoste?

Tokiossa jatketaan kisoja nyt ilman Henri Ruostetta,  joka sai karvaasti kokea, että aina ei riitä, että tekee oman osuutensa. 

Kouluratsastus etenkin on ympäristötekijöistä suuresti riippuvainen laji, koska toinen osapuoli hevonen tulkitsee maailmaa lajinsa edustajien hermojärjestelmän kautta.  Kuten Kontestro Tokion GP-radalla eilen.

Rehellisyyden nimissä, ei ollut kyse mistään pienen pienestä perhosvaikutuksesta, vaan siitä, että isokokoista kameran huppua juuri pahimmalla mahdollisella hetkellä korjannut ja sadetakkia päälleen vetänyt kameramies nyt vain oli siinä tilanteessa ja sillä hetkellä liikaa.

Yön yli nukuttuaan Henri Ruoste on päässyt kirpeimmän pettymyksen yli, vaikka toteaakin, että päällimmäinen tunne on edelleen kuin olisi vedetty matto alta.

Tähän vaihtoehtoon hän ei ollut varautunut. Konstestro voi kuumua, se voi kerätä kierroksia, mutta se ei ole "spookkaaja", se ei ole niitä hevosia, jotka erityisemmin pelkäisivät ulkopuolisia asioita.

”Konsta on hevonen, joka ei ikinä katso tai pelkää mitään”, Ruoste lisää.

Säikähtämistä edeltävät hetket olivat parhaita, mitä Ruoste on kyseisen hevosen kanssa koskaan tuntenut. ”Sisään ratsastamisen fiilis oli yksi parhaita koko mun elämässä.”

Ruoste oli radalla keskittynyt tekemiseensä, omassa kuplassaan. Hänellä ei kisasuorituksen aikana ole tapana vilkuilla ympärilleen lainkaan.

Päällimmäinen tunne oli hämmästys. Hän sai kuulla myöhemmin yhdeltä tuomareista, että kyse ei ollut pelkästään siitä, että kameran päälle oli ilmestynyt alkaneen sateen takia uusi huppu, vaan siitä, että pitkän sivun päässä ollut kameramies oli korjannut kyseistä suojusta ja etenkin pukenut sadetakkia päälleen juuri, kun Ruosteen hevonen Kontestro lähestyi sitä, seurauksin, jotka nyt tiedämme.

Ruoste sanoo, että tuollaista ei pitäisi voida tapahtua olympialaisten kaltaisissa arvokisoissa, mutta näin kuitenkin kävi, ja valitettavasti juuri hänen kohdallaan.

”Eipä silti että olisin toivonut tuota tilannetta kellekään toisellekaan ratsastajalle. Mutta olisihan sitä toivonut, että tuo olisi tapahtunut jossain pienemmissä kisoissa. Melkein missä tahansa muualla, kuin olympialaisissa.”

Ruoste vahvistaa sen, minkä maajoukkuevalmentaja Rien van der Schaft sanoi eilen lauantaina. Hän oli lähdössä tekemään elämänsä rataa. Hevonen tuntui juuri niin fantastiselta, miltä se katsojan silmään näyttikin. Kaikki oli toiminut verryttelyssä paremmin kuin koskaan aiemmin.

Hevosen käännyttyä lisätty ravi-diagonaalin päätteeksi rajusti takaisin menosuuntaan, Ruoste mietti mitä tehdä.

”Päässä kävi, että jos tämä jää ainoaksi virheeksi, ja pystyn jatkamaan samalla tasolla kuin verryttelyssä, realistiset mahdollisuudet jatkoon on vielä. Mutta kun seuraavassa hetkessä huomasin, että hevosen huomio oli kiinnittynyt nyt kaikkiin radalla oleviin kameroihin, eikä se halunnut mennä kulmiin lainkaan,  tajusin, että sekin pieni toivo oli mennyttä.”

Uusi muutaman sekunnin pohdinta. Keskeyttääkö?

”Kilparatsastuksesta ei siinä kohtaa enää ollut kyse. Päätin käyttää ohjelman tulevaisuutta varten, kun nyt tänne asti olin kerran valtavalla vaivalla tullut. Ei tuollaisia tilanteita pääse koskaan harjoittelemaan. Paras tapa on mennä ja tehdä. Kyllähän hevonen rentoutuikin ja keskittyi loppua kohti, vaikka sitten ihan lopussa, kun kamera tuli taas eteen, sen epäluulot taas heräsivät.”

Ruosteen rauhallinen käytös, vakavat, surulliset kasvot, joilla käväisi jonkinlainen hymyn tapainenkin, taputus hevosen kaulalle sekä hänen suorituksensa jälkeen maailman medialle tuoreeltaan antama haastattelu sai katsojat välittömästi kääntymään hänen puolelleen. ”Noh, ainakin kaikki varmaan näki, kuinka vaikeeta tämä on”, hän hymähtää.

Entä nyt? Työ Tokiossa jatkuu vielä omien valmennettavien, Japanin Hiroyuki Kitaharan ja Australian Mary Hannahin kanssa jatkuu.

”Täytyy tehdä duunit loppuun, mutta jos he eivät ole tämän päivän jälkeen jatkossa joukkuekisassa, hyppään huomenna iltapäivällä koneeseen ja palaan kotiin miettimään mitä seuraavaksi”, Ruoste kertoo.

Kouluratsastuksen EM-kilpailut alkavat 7. päivä syyskuuta. Henri Ruoste on Suomen joukkueen tähtiratsastaja, mutta osallistuminen kisaan ei ole tällä hetkellä mitenkään varma. Kontestrosta on sen toisen omistajan Jochen Arlin kanssa sovittu, että se myydään Tokion jälkeen.  EM-osallistumisesta ei ole hänen kanssaan sovittu.

Keskustelu Arlin kanssa on edessä seuraavaksi. Ruoste sanoo, että Kontestron hintaluokan hevosia ei myydä noin vaan, joka päivä. ”Ei edes joka kuukausi.” Mutta hän sanoo myös, että sopimukset tehdään noudatettaviksi.

”Mä en voi varata sitä hevosta itselleni loputtomiin, sen asian kanssa täytyy vaan pystyä elämään”, Ruoste sanoo.  ”Enkä tiedä sitäkään, voisiko Konstaa niin nopeasti uudestaan edes viedä niin isolle areenalle, kuin EM:iin. Ennen kun siitä voi sanoa mitään, pitäisi päästä sen kanssa pariin pienempään kisaan, katsomaan ottiko se mukaansa jotakin Tokion kokemuksesta.”

Valmistautuminen Tokioon on vienyt ratsastajan kaiken huomion ja ajan niin tehokkaasti, että toiselta hevoselta Rossetilta puuttuu itse asiassa toinen kvaalitulos EM:iin.  Ruoste sanoo kesän olevan jo niin pitkällä, että hänen pitäisi saada hevosella vaadittu GP-tulos lähes välittömästi.

”SRL:ssä yritetään selvittää, voiko minut ilmoittaa ilman kahta kvaalitulosta ja sitten ratsastaisin tuloksen kisoihin mennessä”, Ruoste kertoo.

Kouluratsastusta voi seurata Ylen kanavilla. Selostajana toimii Marko Björs.

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi