FEI: Hevosen hyvä elämä on tärkein

Waran johtaa FEIn eettisyyden ja hyvinvoinnin komiteaa. Hän totesi, että sosiaalinen lisenssi on asia, jonka kanssa hevosala ei ole yksin, vaan se koskee monia yrityksiä ja urheilulajeja, esimerkiksi metsäteollisuutta ja vinttikoira- ja laukkaurheilua.Hän kuvasi asiaa vaakana, joka voi kallistua puoleen tai toiseen – ja jos joku ala menettää yhteiskunnassa sosiaalisen lisenssinsä, se voi johtaa jopa alan kieltämiseen.Waran totesi, että emme voi olla kuin pingviinit jäälautalla kädessään kyltit ”Jäävuori sulaa”, vaan alan on toimittava aktiivisesti sosiaalisen lisenssin säilyttämiseksi.Ennen muuta asiassa on kyse luottamuksesta. Sosiaalinen lisenssi on pyydettävä alan ulkopuolisilta, ja siksi alan järjestöjen, tässä tapauksessa Kansainvälisen Ratsastajainliiton, on pystyttävä kertomaan ja osoittamaan, että se on luotettava toimija. Ja koska kyse on luotettavuudesta, FEI:n pitää ottaa käyttöön nollatoleranssi ongelmien kohdalla. 65 prosenttia suuresta yleisöstä huolissaanFEI on teettänyt tutkimuksen, jossa haastateltiin 28 000 henkilöä alan sisällä, ja 14 000 alan ulkopuolella, 14 eri maassa. Alan ulkopuolisista vastanneista 65 % oli huolissaan hevosten hyvinvoinnista urheilussa. Brasiliassa luku oli isoin, 82 %, Ruotsissa pienin, 51. Toiset vähemmän huolestuneet maat olivat UAE ja Espanja. Saksan luku oli 75.33 % mielestä hevosten hyvinvoinnin taso urheilussa on jo nyt korkea, 52 % mielestä sitä tulee kehittää ja 15 % ajattelee, että sitä ei voi saada riittäväksi.Vastanneista 34 % oli huolissaan siitä, kuinka hevoset yleensä voivat ja kuinka niitä käsitellään. 32 % oli huolestuneita hevosten loukkaantumisen mahdollisuudesta. Ihmisten turvallisuudesta hevosalalla huolehti vain 9 ja ympäristövaikutuksista 8 %. Alalla 78 % kaipaa lisää hyvinvointiaHevosalan sidosryhmissä 78 % kaipasi hyvinvoinnin kehittämistä. 16 % mielestä se on jo korkea, ja 6 % mielestä riittävä hyvinvointi ei ole mahdollista toteuttaa. Alan sisällä huolestuneimpia ovat eläinlääkärit ja harrasteratsastajat (84 ja 87 %), vähiten huolestuneita FEI Board ja ratsastajat.Hevosalan ulkopuolisista 67 % ajattelee, että hevonen ei enimmäkseen nauti urheilemisesta, sidosryhmistä 50 %.Hevosten kohtelussa huolettaa se, että hevonen on vain numero, niiden elämän 23 kilpailuiden ulkopuolista tuntia, tiedon määrä alalla, stressin tunnistaminen, treeni ja ratsastus sekä varusteet. FEI:n sisällä vaikuttavat henkilöt ovat eniten huolissaan siitä, että osa hevosista ei ole kisakuntoisia eli fit to compete. Ei kankia, kannuksia ja tiukkoja turpiksiaEettisyys ja hyvinvointitoimikunta on tehnyt muutaman selvän ehdotuksen sääntöihin ja lisäksi laajemman esityksen, jonka avulla voidaan vaikuttaa sosiaalisen lisenssin saavuttamiseen.Jo aiemmin esiin tuodut ehdotukset ovat, että kanget ja kannukset eivät olisi pakollisia. Toisekseen turparemmit eivät saa olla liian tiukkoja, ja tämä pitää pystyä määrittelemään ja mittaamaan. Lisäksi kaikissa lajeissa tulee olla mahdollista hylätä suoritus välittömästi hevosen hyvinvoinnin perusteella. Kilpailut pieni osaIsossa kaavassa FEIn halutaan olevan johtaja, luotettava, läpinäkyvä, ennakoiva ja vastuullinen.Urheilufoorumissa esiteltiin visio ja strategia ”Hevosen hyvä elämä”, jonka pääroolissa on varmistaa hevoskeskeinen lähestyminen. Hevosen hyvä elämä pitää normalisoida, niin että se ei koske vain pientä osaa hevosista.Waran korosti, että oleellista on saada aikaan prosessit, jotka vaikuttavat hyvinvointiin kilpailuiden ulkopuolella. Kilpailut ovat ikkuna, mutta hevosille merkityksellisintä on se, mitä niille tapahtuu kotona. Huolia ihmisille tuo se, miten hevosta kohdellaan huonona päivänä ja kun kukaan ei ole katsomassa. On myös metodeja, jotka eivät kestä päivänvaloa.Tutkitusti hevoselle oleellisia asioita ovat terveys, kuitupitoinen ruokavalio, puhdas vesi, vapaus liikkua, positiivisuus elämässä ja ihmiskontakteissa, suoja huonoilta ympäristöolosuhteilta, mahdollisuus olla muiden hevosten kanssa sekä se, ettei se saa ikäviä kokemuksia. Tärkeä kysymys on, miten nämä varmistetaan urheilussa, kilpailuiden lisäksi kuljetuksissa ja kilpailuiden ulkopuolella. Entä mitä kilpahevoselle tapahtuu lopuksi, kun se ei enää voi kilpailla?Eniten huolia varusteissa aiheuttivat kuolaimet (41 %), turparemmit (20 %), kannukset (18 %) ja raippa (14 %). Kaksi prosenttia näki ongelmana kengätkin.Hevosihmiset näkivät suurimpana ongelmana sen, että kaupallisuus menee ennen hyvinvointia, hevosilla työskennellään liikaa tai niitä työskennellään yli niiden rajojen tai liian aikaisin.FEIn ulkopuoliset hevosihmiset olivat huolissaan julmuudesta (34 %) ja hevosen kivusta (30 %). Pienemmillä prosenteilla mainittiin biomekaanisesti väärä tapa liikkua (11 %) sekä ratsastajan turhautuminen, epäeettiset metodit ja rankaisuihin perustuvat metodit. Ilmiantamista tarvitaanWaran huomautti, että hevosihmiset pitää saada puuttumaan huonoihin tapoihin toimia. Kuitenkin kolme neljästä alalla koki huolta hevosten hyvinvoinnista. Waran sanoi suoraan, että tarvitaan myös ilmiantamista. Nyt moni kokee, että ei pysty puhumaan huolistaan.Samalla on mietittävä, miten kommunikoidaan muun yhteiskunnan kanssa. Kannattaa myös käyttää hyvinvointiin keskittynyttä kieltä sekä nostaa esiin niitä pärjääjiä, joille hevosen hyvinvointi on tärkeää.Ihmisille on kerrottava hevosista, ja hevosten elämänkulku on tehtävä läpinäkyväksi. Kyselyn mukaan suurta yleisöä kiinnostaa päivittäinen hoito (19 %), se mitä tapahtuu kilpauran jälkeen (18 %) ja se, miten hevosta treenataan (14 %).Kaikista kyselyyn vastanneista 77 % uskoo, että hevosurheilu säilyy, mutta hevosten hyvinvointia kehitetään. Kaikista vain 4 % näki, että tulevaisuudessa ei olisi hevosurheilua.”Me kaikki yhdessä olemme vastuussa, mitä tapahtuu tulevaisuudessa”, Waran sanoi.

FEI: Hevosen hyvä elämä on tärkein

Aiheeseen liittyvää