Gerd Küstin työpaikka on tammalinja 8888

Työpaikka Tammalinja 8888 lukee hänen Facebook-esittelyssään.Küst kasvoi maatilalla, jossa hänen isänsä ja isänisänsä kasvattivat hannovereita. Jo pappa kasvatti yli 60 hyväksyttyä hannover-oria. Aikanaan hevosista osa teki töitä, osa oli mukana urheilussa. Küst itse kilpaili kenttäratsastuksessa ja myöhemmin teki uraa valmentajana. Hän opiskeli juristiksi, mutta maksoi opiskelunsa ratsastamalla. Aikanaan veli peri farmin, ja Küst laittoi oman tilan Hampurin lähelle. Veli opettaa yliopistossa, ja hevoset ovat hänellekin vain harrastus.”Ei kasvatuksella pelkästään voi elää”, Küst toteaa.Hänellä on tilallaan 40 hevosta. Joka vuosi syntyy noin 8 varsaa, mitä varten tarvitaan 8 tammaa. Hän katsoo parhaaksi pitää hevoset 4–5-vuotiaiksi ennen kuin niitä pyritään myymään. Lisäksi hän teettää koko ajan myös alkionsiirtovarsoja, joten tarvitaan erikseen kantajatammoja. ”En missään tapauksessa halua keräillä hevosia, mutta niitä on oltava näin paljon”, Küst hymyilee.Hänen oma pieni, mutta laadukas holstein-tammalinjan numero 8888 on tuottanut toistakymmentä hyväksyttyä oria, monia olympiaedustajia ja melkein joka vuosi hevosen Saksan isoihin nuorten hevosten kilpailuihin, Bundeschampionaattiin.Küst kasvattaa yhä hevosia molempiin lajeihin. Greek Airin mummon jälkeläisistä on tullut useampikin 155–160-hyppääjä, kuten Cornet’s Air ja Zinedream. . Parhaat on pidettäväMyymisessä hän noudattaa tarkasti sääntöä ”keep the best, sell the rest”, eli pidä paras ja myy loput. Sitä hän on noudattanut myös silloin, kun puhutaan isoista rahoista.”Meillä kaikkein parhaat hevoset eivät ole myynnissä. Kaikki haluavat sen huippuhevosen, muitta jos myyt sen, menetät sen. Tämä ei saa olla tehtailua, vaan jokaisen sukupolven on aina oltava edellistä parempi, ja siihen tarvitaan parhaat hevoset. Eivät muutkaan kasvattajat ole puissa nukkumassa, joten et voi päästää heitä edellesi”, Küst selittää.Jalostuksessa hänellä on tutut periaatteet: pitää tuntea tammat ja käyttää sopivia oreja, joilla on hyvät jälkeläisnäytöt. Hän ei halua ensisijaisesti käyttää oripäivien voittajaa, eikä hän halua kasvattaa kauniita korvia ja isoja silmiä. Hän toteaa, että harrastekasvattajille riittää usein flashy ja suosittu ori, josta on tehty hieno mainos kiiltopaperille, mutta asia on erilainen, jos kasvatuksella pitää ansaita rahaa.”Minä alan miettiä orivalintoja heti, kun edellinen kausi loppuu. Huonot varsat syövät saman verran kuin hyvät”, hän sanoo.Ratsastettavuus on tärkeää. Vaikka hevonen olisi 160-tasoa, jos sen pää ei ole mukana, se on 120-hevonen.Küst kertoo, että jo hänen pappansa osasi valita hevoset, jota halusivat tehdä töitä pitkinäkin päivinä. Se on yhä asia, mitä hevosessa kaivataan.”Osa hevosista ontuu pienemmästäkin haavasta, osa on kovia, ja sanoo, että ei haittaa, tehdään rata loppuun”, hän kuvaa.Yksi Küstin erikoisuus on se, että hän haluaa olla paikalla, kun varsa syntyy.”Koska kun näet varsan märkänä, näet todella, millainen se on. Kun se makaa siinä märkänä oljilla, siitä voi nähdä paljon enemmän kuin kolmen päivän ikäisenä”, hän sanoo. Luonne on tärkeäKüst pyrkii myymään kasvattinsa vasta ratsastusiässä. Orit hän näyttää oripäivillä, ja tammoista osa on urheilussa, mutta eivät kaikki.”Hyvät koulutammat eivät meillä urheile”, hän kertoo.Hevosilla hyppää yleensä hänen tyttärensä Vivien.”Hevonen, joka hyppää amatöörin kanssa 135–140, on usein parempi kuin se, joka hyppää Ludger Beerbaumin kanssa 150–160”, hän hymähtää.Küst moittii belgialaisia ja hollantilaisia, jotka ovat niin kaupallisia, että hyppyyttävät 145-tason hevosillaan aina yhden oikein ison luokan.”Vaikka ne pudottaisivat siinä sitten kuinka monta, ne näkyvät tilastoissa 160-luokkia kilpailleina”, hän huomauttaa. Kenttähevosen pitää hypätä hyvinKenttähevosia hänellä syntyy joskus, mutta niitä hän ei kasvata, koska siinä markkina on hyvin pieni, eikä siinä oikein liiku rahaa.Mielipiteenä hänellä on, että täysiverisyyden määrä ei ole niin tärkeä kuin joskus sanotaan.”Kenttäjalostukseen voi käyttää hyviä estehevosia, kunhan ne eivät ole liian raskaita, ja niillä on hyvät liikkeet. Kentässä pärjäämiseen tarvitsee kaksi nollarataa ja hyvän koulun. Eikä siihen kouluun tarvita häikäiseviä liikkeitä, vaan hyvän ratsastettavuuden. Jungin Chipmunk ei ole maailman hienoinen liikkuja, mutta se on hyvin oikeaoppinen”, Küst muistuttaa..Greek Airin kasvattaja Gerd Küst: Greek Air oli kuin jackrussel."Kenttäratsastajat pystyvät nauttimaan siitäkin päivästä, jona he eivät menesty"

Gerd Küstin työpaikka on tammalinja 8888

Aiheeseen liittyvää