Hevosten hyvinvoinnin mittausmenetelmät linjataan suomalaisessa yhteishankkeessa
Kuvassa saksalaisia urheiluratsuja. Nyt selvitetään mitä hevonen tarvitsee Suomen oloissas. Leena Alerini

Hevosten hyvinvoinnin mittausmenetelmät linjataan suomalaisessa yhteishankkeessa

Hevosen hyvinvoinnin arviointiin Suomessa määritellään ensi kertaa standardoidut mittarit. Malli otetaan kansainvälisesti tunnetusta, joillakin tuotantoeläimillä vuodesta 2010 käytössä olleesta Welfare Quality-järjestelmästä.

Suomen Hippos on mukana yhdessä Suomen Ratsastajainliiton kanssa laajassa hankkeessa, jossa keskiössä on hyvinvoinnin tarkastelu hevosen lajinomaisen käyttäytymisen kautta.

Suomessa käynnistyy huhtikuussa Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanke, jossa määritellään standardoitu, tutkimustietoon perustuva mittaristo hevosten hyvinvoinnin arvioimiseksi. Työn tavoitteena on lisätä hevosten hyvinvointia ja hevosalan toiminnan läpinäkyvyyttä sekä luoda hevostallien ja hevosalan yritysten käyttöön soveltuva mittaristo, joka on toimijoille mahdollisimman helppo työkalu.

”Tänä päivänä hevosten hyvä hoito on perustunut jokaisen henkilökohtaiseen arvioon, mutta toimijoilla ei ole ollut työkaluja osoittaa tätä luotettavasti. Yhteiskunnan vaatimusten kasvaessa ja toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan standardoituja tapoja, joilla osoittaa hyvinvointi myös tutkittuun tietoon perustuen, kuitenkin muotoiltuna niin, että käyttö ennen kaikkea hyödyttää alan toimijoita”, hankkeen yhteyshenkilö Sirpa Puusaari kertoo.

Hankkeen menetelmä pohjautuu Welfare Quality® -järjestelmään, joka on ensimmäinen tieteellisesti todistettu kansainvälinen eri eläinlajeille eläinten hyvinvointia mittaava protokolla (Blokhuis ym. 2010). Alunperin eurooppalaisen tutkijaryhmän viisi vuotta kestäneen työn tulos määrittelee neljä eläinten hyvinvoinnin perusperiaatetta ennen kaikkea ruokinnan, elinympäristön, terveyden ja käyttäytymisen kautta. Järjestelmää on Suomessa aikaisemmin sovellettu naudoille ja sioille.

"Hyvinvointia on pitkään mitattu fyysisten olosuhteiden, kuten rakennusteknisten yksityiskohtien kautta. Welfare Quality -järjestelmässä keskitytään näiden ohella tunnistamaan muun muassa eläimen elekieltä, lihavuuskuntoa ja stressin merkkejä”, Puusaari kertoo.

Hankkeen lopputuloksena määritetään hevosen hyvinvointia mittaava järjestelmä Suomen oloihin sekä kehitetään sen seurantaa varten oma auditointirekisteri.

Mukaan haetaan pilottitalleja, jotta soveltuvuus käytäntöön saadaan varmistettua.

”Tieto hyvinvoinnista lisääntyy valtavalla vauhdilla ja muuttaa sekä toimintatapoja että ajattelua hyvinvoinnista. Haluamme, että hevosten pitoon liittyvät käytänteet kehittyvät yhä paremmin hevosen hyvinvointia tukeviksi ja huomioon ottaviksi. Tavoitteena on myös turvata hevosalan yritysten toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa", Puusaari kertoo.

Hankkeen toteuttaa Keski-Pohjanmaan ammattiopisto (Kpedu) yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Harjun oppimiskeskuksen, Suomen Hippos ry:n ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n kanssa. Rahoituslähteenä on EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (siirtymäkausi 2021–2022). Hanke käynnistyy välittömästi huhtikuussa ja kestää vuoden 2024 loppuun.

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi