Hyvinkään Prinssi Charles ja muita poolokertomuksia

Jos Windsorin Guards Polo Club on Britannian pooloklubi numero yksi, niin Suomessa se oli Hyvinkää Polo Club. Hyvinkää oli siihen aikaan Suomen Windsor ja Ismo Immi Lätti oli Suomen prinssi Charles. "En mä kyllä muista, että mua olisi sellaiseksi kutsuttu", Lätti itse toteaa. Mutta kyllä häntä oli. Veikkauksen X asiakaslehdessä kerrotaan hevospoolosta Suomessa sen perustajan Mika Lindroosin kautta. Juttu täällä Lätti oli se suomalaisen hevospoolon toinen keulakuva, ehkä ratsastajana paras.Kyllä Lätti mielellään pooloaikoja muistelee. Charles III saa siirtyä Buckinghamin palatsista tuhatvuotiseen seremoniaansa Westmister Abbeyhin windsorinharmaahevosten vetämänä kuitenkin ilman Lättiä. Hän ei ehdi kruunajaisia seuraamaan, sillä lauantaina on työpäivä omassa liikkeessä Porvoossa, jossa myydään sisustustarvikkeita. Mutta takaisin pooloon. Katsellaan vanhoja kuvia, Lätti kertoo mikä on missäkin otettu."Toi on Afrikassa. Tossa ollaan Saksassa. Koitan kaivaa kuvan, missä pelattiin Ruotsissa sen silloisen prinsessan kunniaksi, sen vanhan rouvan."Vanha rouva oli prinsessa Lilian. X-lehden jutun mukaan Suomi voitti ottelun. Lätti ei ole siitä ihan varma. Yleensä suomalaiset eivät tavanneet voittaa.Afrikan ohella pelimatkoilla käytiin ympäri Eurooppaa, mutta myös Kyproksella ja Jordaniassa.Tänään kruunattava kuningas Charles III oli rutinoitunut ammattitason pelaaja. Samoin hänen isänsä ja molemmat poikansa. Charles pelasi ensimmäisen poolopelinsä 15-vuotiaana. Pooloa on kuninkaallisessa perheessä pelattu aina, mutta Mountbattenin lordi, Charlesin suosikkisetä, on se, joka tutustutti pojan kuninkaallisten peliin. Charles oppi hyvin ja hänestä kehkeytyi erittäin hyvä. Charles on voittanut Queen's Cupin vuonna 1986. Hän pelasi aina äitinsä kuningatar Elisabet II:n hevosilla. Charlesia Lätti ei ole koskaan tavannut. Eikä hän ole totuuden nimissä koskaan istunut kuningattaren aitiossakaan."Ei me päästy mihinkään kuningattaren aitioihin", hän toteaa. Guards Polo Clubin sivut . Yritys kansan lajiksiToimittajiakin kutsuttiin tutustumaan poolopelin saloihin. Allekirjoittanut muistaa erään talvisen päivän, jolloin oltiin kylmässä maneesissa ja pelattiin kahden pelaajan joukkueilla lehdistö vastaan isännät. Muistaisin, että lehdistö voitti ja joko minä tai se toinen toimittaja saatiin tehtyä maali. Se oli kieltämättä kivaa. Hevoset olivat poolohevosia, Suomeen jostakin tuotuja. Tottelevaisia, sähäköitä eläimiä, joita oli helppo ohjata pallon perään. Asiassa auttoi varmaankin myös se, että pallo oli tavallista suurempi ja kenttä tavallista pienempi. Lehdistön kutsuottelu oli ehkä joskus vuonna 1995. Siitä meni muutama vuosi ja laji kuihtui pois. "2000 se oli loppu", Lätti muistaa. Hänelle itselleen tuli noihin aikoihin, vuonna 1998, avioero silloisen puolisonsa Riitta Holopaisen kanssa, ja sitä kautta lähtö ratsastuskoulusta, jonka yhteydessä Suomen ainokainen poolokenttä oli. Lätti ehti kouluttaa lajiin monta hevosta. Ne olivat kaikki suomalaisia hevosia, puoliverisiä, jopa muutama tuntihevonen. Paras oli Tarino, angloarabi. "Olisin varmaan jatkanut. Mun mielestä lajilla oli edellytykset Suomessa, vaikka kustannukset ovatkin mitä ovat. Aika helvetin korkeet." Poolo SuomessaOn oikeastaan vaikea keksiä hevosurheilulajia, joka huonommin soveltuisi Suomen käkkyräisiin ja kivisiin olosuhteisiin, kuin hevospoolo, tuo arojen ja tasankojen laji. Niin huonosti, että Facebookin postauksesta "Hevospoolo Kuortaneen lukion lajivalikoimaan" ymmärtää välittömästi tarkistaa päivämäärän, 1. huhtikuuta.Suomenhevonen ei ole paras mahdollinen rotu lajiin, joka vaatii äärimmäisen reaktiivisia, tuulennopeita ja notkeita verihevosia.Ja sitten se kustannuspuoli. Hevosia pitää olla paljon. Niitä on ylläpidettävä väliajat niin, että matseissa ne ovat kunnossa. Ja niillä jokaisella on omat ammattitason hoitajat. "Muistan yhdenkin kerran, taisi olla Afrikassa sekin, kun oltiin kutsuvieraina ja meille tuotiin 45 hevosta siihen kentän laidalle ja sanottiin, että valitkaa noista mieleisenne." "Kaksi hevosta per peli on minimi, mutta ei sillä määrällä kuitenkaan oikein pärjää", sanoo Lätti.Poolohevoset jaksavat vetää sen 7 minuuttia kerrallaan, minkä yksi erä kestää. Sääntöjen mukaan saa mennä kaksi erää maksimissaan yhdellä hevosella. Sen jälkeen on vaihdettava freesimpään. "Rajua se on. Hevosilla mennään niin lujaa kuin niillä pääsee."Laji on rankka myös ratsastajalle. Sen näkee Lätin otsallakin vanhoissa kuvissa helmeilevistä hikikarpaloista."On, on rankka, mutta makee. Kyllä mä tykkäsin", Lätti sanoo. Hyvä ratsastaja kun oli, Lätti haki hevosia suomalaisille Iso-Britanniasta. Kokeillessaan sopivia, hän pääsi samalla reissulla pelaamaan otteluita. Eräässä pelissä oli muiden miljonäärien mukana Body Shopin perustaja."Löin pallon sen Jaguariin."Suomen joukkue kiersi omien hevosten kanssa matseissa. EM-kisoissakin oltiin vuonna 1995."Me oltiin kyllä viimeisiä niissä pippaloissa niin kuin voi kuvitella", Lätti naurahtaa. "Siinä joukkueessa olin minä, Kuurman Kimmo, Parkkisen Petri ja Mika Lindroos."Poolonpelaajia ei ollut Suomessa montaa."Moni kävi satunnaisesti kokeilemassa, mutta eivät varsinaisesti koskaan pelanneet. Vähän niin kuin sinäkin silloin siellä Hyyppärän maneesissa", Lätti huomauttaa.Se oli silloin se. Hän on viimeksi ollut poolohevosen satulassa 20 vuotta sitten. "Ja en edes muista milloin viimeksi oltais pelattu ihan oikea peli."Rikkaiden ja kuninkaallisten laji on kyseessä. Ei Lättikään muuta väitä.Silti hänen mielestään hevospoolo ei ole enää se äärimmäinen yläluokan laji mikä se joskus on ollut. "Ei se enää ole jillä lailla juppilaji." Väittämää on kyllä vähän vaikea uskoa. "Se on sitten eri asia pääsetkö sinne member-puolelle vai joudutko tyytymään karvalakkiosastoon." .Finnish Polo AssociationPohjoismaihin ja Suomeen poolo saapui 1989, jolloin hyvinkääläinen Mika Lindroos toi ensimmäiset mailat ja pallot Saksasta tutustuttuaan siellä lajiin. Hyvinkäältä löytyi pian muitakin asiasta kiinnostuneita ja pian hankittiin Argentiinasta pooloponeja ja perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen pooloklubi, Hvvinkää Polo Club.Poolon historian katsotaan alkaneen Persiasta eli nykyisestä Iranista noin 500 vuotta eaa. Sieltä poolo levisi Aasiaan aina Japania myöten. Britit oppivat pelin siirtomaavalta-ajalla Intiassa ja toivat sen Eurooppaan 1800-luvulla. Britanniassa laji sai suuren suosion.Suomessa noudatetaan perinteisessä nurmella pelattavassa poolossa Finnish Polo Association ry:n poolon sääntöjä jotka ovat yhteneväiset Britanniassa käytössä oleviin Hurlingham Polo Associationin sääntöihin. Poolo-ottelu on jaettu joskus neljään tai kahdeksaan mutta yleensä kuuteen erään, joiden kesto on 7 minuuttia. Lähde: Finnish Polo Association

Hyvinkään Prinssi Charles ja muita poolokertomuksia

Aiheeseen liittyvää