Österholm oli tyytyväinen Suomen matkaansa. Hän sai mitä tuli hakemaankin. Isä Stig pääsi katsomaan vuosien tauon jälkeen tyttären esityksiä kotimaassa ja hevonen sai hyviä ratoja alle.Ironmanin matkaan, sekä konkreettisemmin että kuvaannollisemmin, on ollut tyytyväinen myös sen omistaja Anette Christensson. Christensson, 61, on iloinen, vilkas henkilö.Hän kertoo värikkäästi "matkasta", joka KWPN-ori Ironmanin (Bordeaux - Rousseau) kanssa on tehty siitä lähtien, kun se huutokaupasta 2,5-vuotiaana oriina hänelle ostettiin. Christensson kertoo, että hänen ei pitänyt edes ostaa oritta, mutta niin vain kävi. Ori ei ollut vaihtoehto siksi, että huutokaupasta piti löytää hevonen hänelle itselleen. "Minullehan siitä piti tulla seuraava hevonen. Mutta minä en ole mikään ori-ihminen! Minä olen niitä ihmisiä, jotka haluavat ruunata kaikki oriit", Christensson kertoo. Hevonen hankittiin ja asiat lähtivät vauhdilla menemään aivan toiseen suuntaan.Yhtäkkiä Christensson huomasi olevansa hevosensa kanssa menossa Ruotsin oripäiville ja tarvitsevansa ratsastajan."En siihen aikaan tuntenut Yvonnea, mutta hänen nimensä soitti jotain kelloa nuorten hevosten ja erityisesti oriiden ratsastajana", hän muistelee. Österholm oli kiinnostunut ja yhteistyö alkoi. Ja jatkui. Hyvin. Paremmin kuin hyvin. Sitä ei laskettu, että Ironman menee heti voittamaan koko oripäivät. Tai sitä, että se tulee saamaan sen jälkeen valtavan määrän tammoja."Siinä vaiheessa päätin, että ei tuosta minulle tule hevosta, vaan se jätetään Yvonnelle, joka tulee sen kanssa hyvin juttuun. Että Yvonne ratsastaa sillä Pariisin olympialaisiin asti ja sen jälkeen katsotaan tilanne uudelleen."Christensson pitää Lidköpingissä Ucas Ab -yritystä. Ucas tulee nimistä ennen avioliittoa: Ulf Christensson ja Anette Svensson. Ucas on tallitoimintaa, tallinpitoa yksityisille. Yrityksessä on kaksi työntekijää. Asiakkaana on muun muassa oma miniä, 145-tason esteratsastaja Matilda Löfberg. Välimatkaa sieltä Skooneen tulee saman verran kuin Tukholmaankin, sellaiset 350 kilometriä. "Ammatiltani olen ratsastuksenopettaja", Christensson kertoo. "Olen aikoinani kisannut vähän enemmän ja nyt hieman ikään kuin virittelen sitä uudelleen, mutta kunhan katsellaan. Onhan tässä jo vähän tätä ikääkin", hän toteaa. . Hevosenomistaminen on hänelle uusi rooli."Olen joskus ratsastanut Falsterbossa omillakin hevosilla, mutta nykyään olen siellä omistajana. Se on ihan erilaista hommaa. Omalla laillaan ihan jätte-kivaa. Et ole valokeilassa itse, mutta vastaavasti on paljon vähemmän huolta ja vaivaa, kun ei tarvitse miettiä, että tekisikö pitkän vai lyhyen alkulämmittelyn.""Kun ei voi vaikuttaa oikeastaan yhtään mihinkään!" hän nauraa. Christenssonia ei erityisemmin jännitä katsoa omistamansa hevosen suorituksia radalla. "Mieheni sen sijaan jännittää niin paljon, että hädin tuskin pystyy katsomaan televisiostakaan."Christensson arvostaa yhteistyötä Österholmin kanssa. "Meillä synkkaa todella hyvin!"Hän vaihtoi aiemman valmentajansa Minna Telden Rien van der Schaftiin Österholmin esimerkistä. Christensson kertoi lähteneensä Suomeen innokkaasti, mutta oli hieman pettynyt esityksiinsä. Lauantain 5. sija vielä meni, mutta sunnuntain 7. sija ja 67,5 prosenttia eivät kirvoittaneet hurraa-huutoihin. Alisuorittaminen johtui ehkä siitäkin, että Edwin ei ole isoja kisoja hallissa paljoakaan mennyt. "Jännittymisen takia hevosen muoto oli vaikea, ja se meni liian korkeaksi", Österholm tulkitsi.Christensson sanoo, että niin Österholmin hevosenomistaja kuin onkin, kilpasatulassa hän on Österholmille kilpailija."Viimeiseen asti! Vaikka melko pitkän aikaa häntä vastaan kisaaminen on ollutkin melko toivotonta. Olisi niin kiva sanoa, että tähtään voittoon Ypäjälläkin, mutta valitettavasti se ei ole kovin realistista." Maanantaiaamuksi TukholmaanÖsterholm ja Christensson viipyivät koko sunnuntaipäivän Hevosopistolla, jotta hevoset saivat lepoaikaa ennen illan lauttamatkaa Naantalista Tukholmaan.Entä Pariisin jälkeen? Mitä sitten tapahtuu? Ironmanin arvo on kasvanut vuosien aikana huimasti ja moni haluaisi varmasti ostaa sen jo nyt."Niin varmasti haluaisi. Mutta Pariisi on maali, ja siitä pidetään kiinni. Sen jälkeen voi tapahtua mitä tahansa. En ole lainkaan päättänyt, enkä oikeastaan edes miettinyt aikaa Pariisin jälkeen!"
Österholm oli tyytyväinen Suomen matkaansa. Hän sai mitä tuli hakemaankin. Isä Stig pääsi katsomaan vuosien tauon jälkeen tyttären esityksiä kotimaassa ja hevonen sai hyviä ratoja alle.Ironmanin matkaan, sekä konkreettisemmin että kuvaannollisemmin, on ollut tyytyväinen myös sen omistaja Anette Christensson. Christensson, 61, on iloinen, vilkas henkilö.Hän kertoo värikkäästi "matkasta", joka KWPN-ori Ironmanin (Bordeaux - Rousseau) kanssa on tehty siitä lähtien, kun se huutokaupasta 2,5-vuotiaana oriina hänelle ostettiin. Christensson kertoo, että hänen ei pitänyt edes ostaa oritta, mutta niin vain kävi. Ori ei ollut vaihtoehto siksi, että huutokaupasta piti löytää hevonen hänelle itselleen. "Minullehan siitä piti tulla seuraava hevonen. Mutta minä en ole mikään ori-ihminen! Minä olen niitä ihmisiä, jotka haluavat ruunata kaikki oriit", Christensson kertoo. Hevonen hankittiin ja asiat lähtivät vauhdilla menemään aivan toiseen suuntaan.Yhtäkkiä Christensson huomasi olevansa hevosensa kanssa menossa Ruotsin oripäiville ja tarvitsevansa ratsastajan."En siihen aikaan tuntenut Yvonnea, mutta hänen nimensä soitti jotain kelloa nuorten hevosten ja erityisesti oriiden ratsastajana", hän muistelee. Österholm oli kiinnostunut ja yhteistyö alkoi. Ja jatkui. Hyvin. Paremmin kuin hyvin. Sitä ei laskettu, että Ironman menee heti voittamaan koko oripäivät. Tai sitä, että se tulee saamaan sen jälkeen valtavan määrän tammoja."Siinä vaiheessa päätin, että ei tuosta minulle tule hevosta, vaan se jätetään Yvonnelle, joka tulee sen kanssa hyvin juttuun. Että Yvonne ratsastaa sillä Pariisin olympialaisiin asti ja sen jälkeen katsotaan tilanne uudelleen."Christensson pitää Lidköpingissä Ucas Ab -yritystä. Ucas tulee nimistä ennen avioliittoa: Ulf Christensson ja Anette Svensson. Ucas on tallitoimintaa, tallinpitoa yksityisille. Yrityksessä on kaksi työntekijää. Asiakkaana on muun muassa oma miniä, 145-tason esteratsastaja Matilda Löfberg. Välimatkaa sieltä Skooneen tulee saman verran kuin Tukholmaankin, sellaiset 350 kilometriä. "Ammatiltani olen ratsastuksenopettaja", Christensson kertoo. "Olen aikoinani kisannut vähän enemmän ja nyt hieman ikään kuin virittelen sitä uudelleen, mutta kunhan katsellaan. Onhan tässä jo vähän tätä ikääkin", hän toteaa. . Hevosenomistaminen on hänelle uusi rooli."Olen joskus ratsastanut Falsterbossa omillakin hevosilla, mutta nykyään olen siellä omistajana. Se on ihan erilaista hommaa. Omalla laillaan ihan jätte-kivaa. Et ole valokeilassa itse, mutta vastaavasti on paljon vähemmän huolta ja vaivaa, kun ei tarvitse miettiä, että tekisikö pitkän vai lyhyen alkulämmittelyn.""Kun ei voi vaikuttaa oikeastaan yhtään mihinkään!" hän nauraa. Christenssonia ei erityisemmin jännitä katsoa omistamansa hevosen suorituksia radalla. "Mieheni sen sijaan jännittää niin paljon, että hädin tuskin pystyy katsomaan televisiostakaan."Christensson arvostaa yhteistyötä Österholmin kanssa. "Meillä synkkaa todella hyvin!"Hän vaihtoi aiemman valmentajansa Minna Telden Rien van der Schaftiin Österholmin esimerkistä. Christensson kertoi lähteneensä Suomeen innokkaasti, mutta oli hieman pettynyt esityksiinsä. Lauantain 5. sija vielä meni, mutta sunnuntain 7. sija ja 67,5 prosenttia eivät kirvoittaneet hurraa-huutoihin. Alisuorittaminen johtui ehkä siitäkin, että Edwin ei ole isoja kisoja hallissa paljoakaan mennyt. "Jännittymisen takia hevosen muoto oli vaikea, ja se meni liian korkeaksi", Österholm tulkitsi.Christensson sanoo, että niin Österholmin hevosenomistaja kuin onkin, kilpasatulassa hän on Österholmille kilpailija."Viimeiseen asti! Vaikka melko pitkän aikaa häntä vastaan kisaaminen on ollutkin melko toivotonta. Olisi niin kiva sanoa, että tähtään voittoon Ypäjälläkin, mutta valitettavasti se ei ole kovin realistista." Maanantaiaamuksi TukholmaanÖsterholm ja Christensson viipyivät koko sunnuntaipäivän Hevosopistolla, jotta hevoset saivat lepoaikaa ennen illan lauttamatkaa Naantalista Tukholmaan.Entä Pariisin jälkeen? Mitä sitten tapahtuu? Ironmanin arvo on kasvanut vuosien aikana huimasti ja moni haluaisi varmasti ostaa sen jo nyt."Niin varmasti haluaisi. Mutta Pariisi on maali, ja siitä pidetään kiinni. Sen jälkeen voi tapahtua mitä tahansa. En ole lainkaan päättänyt, enkä oikeastaan edes miettinyt aikaa Pariisin jälkeen!"