Kanick vd Vosberg - tapauksen pääkäsittely ei sittenkään ollut vielä tässä, loppulausunnot siirtyivät kesäkuulle

Torstaina 1.4  piti alkuperäisen suunnitelman mukaan olla hevoskaupan riita-asian viimeinen käsittelypäivä. Toisin kävi. 

Kanick vd Vosberg-hevosta hoitanut belgialaiseläinlääkäri ilmoitti aamulla olevansa "vapaaehtoisessa karanteenissa", eikä näin ollen päässyt todistamaan etäyhteydellä. Hän ilmoitti myös, että seuraavat vapaat ajat löytyvät kesäkuussa.

Tuomari Heli Pöntinen toteaa, että vapaaehtoinen karenssi ei ole laillinen este saapumiselle oikeudenkäyntiin, mutta koska kantaja ei halunnut luopua tärkeän todistajansa kuulemisesta,  todistajalle annettiin uusi mahdollisuus. Ehdolla ovat päivämäärät 1. tai 8. kesäkuuta. Mikäli jompi kumpi päivistä belgialaiselle käy, tuona samana kesäkuun päivänä tullaan myös kuulemaan riidan osapuolten loppulausunnot.

Torstaiaamuna päästiin kuitenkin puolentoista tunnin ajan kuulemaan toista tälle päivälle sovittua todistajaa,  asiakokonaisuuteen perehtynyttä, hevosiin erikoistunutta eläinlääketieteen tohtoria, jonka yrityksessä hevosesta oli tehty helmikuussa 2017 ostotarkastus toisen asiakkaan lukuun.  Tuossa tarkastuksessa oli löydetty muutoksia kintereestä.

Todistaja ei pidä sädeluuteoriaa todennäköisenä ontuman aiheuttajana eikä ostotarkastusröntgeneitä sädeluiden  osalta sellaisina, että niiden perusteella kauppa olisi tullut hylätä.  Hän totesi kuitenkin myös, että kaikki löydökset tulee ja myös kannattaa aina kirjata ostotarkastusraporttiin.

Tämän todistajan arvion mukaan todennäköisin syy ontumiselle on ollut ruhje oikean etujalan ruunuluussa.  Luuruhje ei näy röntgenkuvissa, näin ollen se on päästy todentamaan vasta syyskuussa 2019 Belgiassa otetuissa magneettikuvissa. Vamma olisi vaatinut todistajan mukaan vähintään kahden kuukauden ehdottoman karsinalevon, ns. koppihoidon, ja sen jälkeen vielä uudet magneettikuvat, jonka jälkeen olisi pitänyt arvioida, voiko hevosen ottaa uudelleen liikkeeseen. Ongelmallinen tilanne hänen mukaansa on se, että läheskään kaikkea ei ole mahdollista diagnosoida röntgenkuvien perusteella. Oireidenmukaisilla hoidoilla on esimerkiksi luuruhjeen kohdalla mahdollista lievittää kipua huomattavastikin, mutta hoidot eivät kuitenkaan paranna itse vauriota.

Todistaja kyseenalaisti röntgenkuvien merkityksen luuvaurioiden toteamiseessa ylipäätään. Niissä paras diagnoosiväline on MRI.

Hevosen lopetukseen johtavasta sairaudenkulusta massiivisine tulehduksineen hän ei lausunut jo aiemmin esiintulleeseen nähden eriäviä mielipiteitä.  Luuruhjeen todentamisen hän totesi patologille yleensä vaikeaksi,  erityisesti kun alueella on myös nivelrikko ja bakteeritulehdus.