Kenttästarteissa notkahdus

Kun puhutaan metrin luokista tai yli, laskua on tapahtunut 439 startista 214 starttiin. Samaan aikaan seuraluokkien starttimäärä on noussut 482:sta 636 starttiin. Kentässä seuraluokkina ratsastetaan vain aivan pieniä luokkia..Vuonna 2021 kenttäkilpailuita oli hieman enemmän kuin neljänä aiempana vuonna, 24 kappaletta. Tänä vuonna 2022 kilpailuita järjestettiin kaikkiaan 19..Kaksi selvää syytäKenttäkomitea piti lajiseminaarinsa viime viikolla ja käsitteli myös tätä aihetta. Perttu Puranen jatkaa komitean puheenjohtajana ensi vuoteen. Hän toteaa, että lajin lähtömäärissä on aina ollut jonkin verran vuosittaista vaihtelua. Tämän vuoden mataliin lukuihin löytyy kaksi selvää syytä. Toinen on myöhäinen kevät. Sen takia toukokuussa peruttiin Niinisalon ja Ypäjän kilpailut, kun lumi oli maassa myöhään, ja pohjien katsottu olevan turvallisia. Vielä kesäkuun puolella jouduttiin perumaan Keravan kenttäkilpailut pitkien sateiden aiheuttaman märkyyden takia..Toisena isona syynä nähdään se, että tänä kesänä jo metrin ja 90 sentin tasolla kilpailevat ratsastajat starttasivat myös ulkomailla. Tämä nähdään ratsastajien kehityksen takia positiivisena, mutta kansalliselle toiminnalle se aiheuttaa haasteitakin..Kolmas starttimääriin vaikuttanut asia on, että Ypäjällä ei järjestetty tällä kaudella lainkaan kenttäkilpailuita kansallisella tasolla. Puranen toteaa, että kyseessä oli ypäjäläisten oma ratkaisu. Kenttäratsastajille se on harmillinen sillä puitteet ovat erinomaiset. Tulevana vuonna Ypäjällä todennäköisesti onneksi kilpaillaan: kenttäkilpailut on merkitty kalenteriin kisaviikolle ja Finnderbyn yhteyteen. Puranen myös uskoo, että Suomessa 2023 ratsastettavat kentän NBCH-kilpailut eli PM:t ratsastetaan Ypäjällä, vaikka asiaa ei ole vielä lukittukaan..Toki myös polttoaineen hinnat ja yleinen kulujen nousu todennäköisesti vaikuttavat kilpailemisen määrään..”Meidän lajiin taloudelliset suhdanteet vaikuttavat selvästi. Kun on vaikeampaa taloudessa, niin starttimäärätkin laskevat. Totesimme seimaarissa, että näin starttimäärien kanssa on käynyt, ja aika näyttää, mihin suuntaan niiden kanssa mennään”, Puranen toteaa..Hyviäkin merkkejäkin kotimaassa on, niistä kirkkaimpana esimerkkinä pieksämäkeläinen Veera Manninen Pariisin-projekteineen..”Veerahan on se johtotähti Suomessa. Toivottavasti muut seuraavat esimerkkiä, jaksavat tehdä töitä, treenata ja hankkivat hevosia”, Puranen toteaa..Uusi kilpailupaikkoja nousi kaudella yksi, Porin raviradalle..Turvallisuus lisääntyyHyvää kuuluu myös turvallisuudesta. Tilannetta on helppo tarkastella lajin kansallisen turvallisuusvalvojan (National Safety Officer) Seija Hacklinin FEI:lle keräämien tarkkojen raporttien perusteella..Kun kuluvana vuonna ratsastajia oli pikkuluokat mukaan lukien 483, ja he ratsastivat 552 hevosella, tapahtui putoamisia vain 28 ja nurinmenoja neljä. Vuonna 2019 kenttäratsastuksessa oli vuosi, jossa yksikään hevonen ei kaatunut..”Aina silloin tällöin joku tippuu, ja se riski kuuluukin lajiin. Mitään vakavampaa en Suomen kisoissa muista tapahtuneen pitkään aikaan. FEI ja kansainväliset liitot ovat tehneet paljon sen suhteen, että onnettomuuksia sattuu mahdollisimman vähän. Hyvä treeni on tietenkin parasta onnettomuuksien ehkäisyä”, Puranen sanoo..Yksi tapa vähentää onnettomuuksia on taitoarvostelun käyttö pienissä luokissa. Pikkuhiljaa myös kentän taitotuomarina toimiminen on tarkoitus siirtää lisenssin alle, ja koulutuksia järjestetään kevään aikana, Puranen kertoo.

Kenttästarteissa notkahdus

Miia Lahtinen

Aiheeseen liittyvää