Filosofian maisteri, historiantutkija Anna Karhila on tehnyt mittavan työn tallentaessaan Jämsän hevoshistorian yksiin kansiin – tai tarkasti sanoen kaksiin, koska painoteknisistä syistä teos on jaettu kahteen kirjaan.Kirjan nimi, Rahtihevosista ravikuningattariin – Jämsän hevosten jäljillä vuosisatojen halki, kertoo mistä on kysymys. Jämsäläisten hevosia seurataan 1600-luvun sodista tähän päivään. Teos on sanalla sanoen hengästyttävä. Karhila on historiantutkijana selvästi halunnut kääntää jokaisen kiven ja kannon. Se näkyy perusteellisuudessa, joka joskus pyrkii jopa haittaamaan luettavuutta, mutta hänen toimittajan taustansa takaa sen, ettei lukijan mielenkiinto tekstiin koskaan herpaannu liiaksi. Kirjan runsas ja osittain harvinainen kuvitus on aivan oma lukunsa. Esimerkiksi otos Einar Rislakin ja perheen ravimatkasta Tampereelle on upeaa ajankuvaa. Ruuna Jaakko on laitettu matkaan junan härkävaunussa ja kuvassa perhe on menossa perässä kilpakärryt Vauxhall-henkilöauton katolle sidottuina. Jotkut hienot kuvat menettävät osin tehoaan, kun ne on taitettu aukeamaksi ja tiukka nidos ei päästä niitä täyteen arvoonsa.Rahtihevosista ravikuningattariin on erinomainen kirja sellaisellekin hevosista ja niiden historiasta kiinnostuneelle, joka ei ole käynyt Jämsää 300 kilometriä lähempänä, sillä sen tarjoama tieto on lopulta myös hyvin yleispätevää.
Filosofian maisteri, historiantutkija Anna Karhila on tehnyt mittavan työn tallentaessaan Jämsän hevoshistorian yksiin kansiin – tai tarkasti sanoen kaksiin, koska painoteknisistä syistä teos on jaettu kahteen kirjaan.Kirjan nimi, Rahtihevosista ravikuningattariin – Jämsän hevosten jäljillä vuosisatojen halki, kertoo mistä on kysymys. Jämsäläisten hevosia seurataan 1600-luvun sodista tähän päivään. Teos on sanalla sanoen hengästyttävä. Karhila on historiantutkijana selvästi halunnut kääntää jokaisen kiven ja kannon. Se näkyy perusteellisuudessa, joka joskus pyrkii jopa haittaamaan luettavuutta, mutta hänen toimittajan taustansa takaa sen, ettei lukijan mielenkiinto tekstiin koskaan herpaannu liiaksi. Kirjan runsas ja osittain harvinainen kuvitus on aivan oma lukunsa. Esimerkiksi otos Einar Rislakin ja perheen ravimatkasta Tampereelle on upeaa ajankuvaa. Ruuna Jaakko on laitettu matkaan junan härkävaunussa ja kuvassa perhe on menossa perässä kilpakärryt Vauxhall-henkilöauton katolle sidottuina. Jotkut hienot kuvat menettävät osin tehoaan, kun ne on taitettu aukeamaksi ja tiukka nidos ei päästä niitä täyteen arvoonsa.Rahtihevosista ravikuningattariin on erinomainen kirja sellaisellekin hevosista ja niiden historiasta kiinnostuneelle, joka ei ole käynyt Jämsää 300 kilometriä lähempänä, sillä sen tarjoama tieto on lopulta myös hyvin yleispätevää.