Kolmea lajia

Kenttäratsastuksen PM-pronssia tänä vuonna voittanut Anni Huovinen on työskennellyt saksalaisen esteratsastajan, Tobias Thoenesin, TT Sporthorses -tallilla viime keväästä. Hänen toimenkuvaansa kuuluu käytännössä kaikkea, mitä hevosiin ja tallin ylläpitoon kuuluu: ratsastusta, ruokintaa, siivousta ja paljon muuta.

Arki on hektistä, mutta se on juuri sellaista, mitä Huovinen haluaakin. Aamulla herätyskello soi heti seitsemän jälkeen, ja tallityöt aloitetaan puoli kahdeksalta. Lounas syödään puolen päivän jälkeen ja iltatalli tehdään kuudelta.

”Heti aamuruokinnan jälkeen aletaan ratsastamaan. Osa kävelee koneessa ja osa tarhaa, mutta yritetään ratsastaa joka välissä”, hän kertoo.

Hevosia riittää, mutta niin riittää intoakin. Mitkä ovat Huovisen suunnitelmat, unelmat ja hevostilanne?

Aloitusjutussa tapaamme Osmo Metsälän. Aihe on tuttu, mutta aina yhtä kiinnostava. Mistä ne pisteet kouluradalla oikein tulevat?

Esimerkiksi niin, että vaihdoissa oikein hyvään numeroon tarvitaan jo isouttakin, mutta jos vaihto on puhdas ja suora, ei normaalisti ole syytä, miksei se olisi seiska. Epäpuhtaasta vaihdosta tulee yleensä neljä, ja tasajalkavaihdosta maksimissaan viisi.

”Mutta ei epäpuhtaasta vaihdosta nelosta vähempääkään pidä antaa, jos siinä ei ole mitään rettelöintiä”, Metsälä linjaa.

Myös sarjavaihdoissa oleellista on liikkeen puhtaus, sekä vaihtojen suoruus ja lennokkuus. Hyvässä vaihtosarjassa tulee peräkäin paljon hyviä vaihtoja. Sitten kun oikein hyvää numeroa lähdetään hakemaan, eli kahdeksikkoa tai yli, on tärkeää saada keskimmäinen vaihto tulemaan keskilinjaa ylitettäessä.

Aiemmin jo yhdestäkin epäpuhtaasta vaihdosta annettiin koko sarjasta ala-arvoinen, mutta nykyään aika hyvästä vaihtosarjasta, jossa on pieni virhe, voi antaa vaikka 5,5, Metsälä kertoo.

Lisäksi hän kertoo, mitä hän miettii, kun hevonen narskuttaa (ei yleensä mitään, koska on huonokuuloinen) ja että silitelläänkö hevosia radalla nykyään aiempaa enemmän (kyllä silitellään).

Jone Illi taas kertoo, millainen oli nuoren miehen ensimmäinen Keski-Euroopan kisaturnee. Hieno tietenkin!

”En tiedä, onko tämä loppujen lopuksi niin paljon haastavampaa täällä. Olen yllättynyt, että olen pärjännyt tämänkin verran hyvin. Olen huomannut, että Suomen taso on oikeasti ihan hyvä. Ei ole sellaista fiilistä, että muut menisivät paljon nopeammin tai olisi paljon vaikeampaa”, tänä viikonloppuna Tanskassa kilpaileva Illi kertoo.

Tilaa Hevosurheilu täältä. Se kuuluu asiaan.