Koronavuodesta ei SRL:ssä ole toivuttu niin kuin toivottiin
SRL:n puheenjohtaja Marjukka Manninen ja toiminnanjohtaja Jukka Koivisto vetivät ensimmäisen sellaisen etäkokouksen, jossa tehtiin henkilövaaliäänestyksiä. Vanhaan malliin ei aiota enää palata. Kuva: Kati Hurme

Koronavuodesta ei SRL:ssä ole toivuttu niin kuin toivottiin

Hevosten jalkakarvojen uusi klippaussääntö jäi epäselväksi

Koronasta ei Suomen Ratsastajainliitossa olla vielä aivan toivuttu. Budjetti 2022 laadittiin 10 448 euroa alijäämäiseksi.

Varainhankinnan tuotoissa on luvassa laskua 215 000 euroa kun verrataan vuoteen 2021, mutta henkilöstökuluissa nousua 97 499 euroa.

Maksuja ei koroteta.

Toiminnanjohtaja Jukka Koivisto totesi vuoden olleen haastava ja sen näkyvän hallinnossa ja taloudessa.

Budjettivertailu täällä

"Ennusteet koronasta toipumiseen ovat olleet liian optimistisia. Talousarvioissa 2021 piti nousta 3,5 miljoonaan, mutta tästä jäätiin parisataa tuhatta euroa", hän totesi.

SRL:n toimistoon ollaan rekrytoimassa hallinto- ja kehityspäällikköä ja vapaaehtoistoiminnan kehittäjää.

Koronan takia on saatu toisaalta myös säästöjä, esimerkiksi matkakuluissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tehtiin henkilövaalit puhtaasti sähköisesti. Mutta ei viimeinen. Tässä mallissa pysytään vastakin, riippumatta siitä, onko itse kokouksessa paikan päällä ihmisiä vai ei.

"Kyllä siitäkin pari kymppitonnia säästöä tulee, kun ei vuokrata kokoustiloja tarjoiluineen viikonlopuksi helsinkiläisestä hotellista", Koivisto huomautti.

Minna Peltonen SRL:n toimistosta ja hallituksen jäsen Terhi Koipijärvi esittelivät vastuullisuusohjelman, joka nojaa YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin.

Ratsastuksen oltava ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää ja sen toimintakulttuurin kestävää. Tärkeät kohdat ovat terveys ja hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo, ilmastoteot ja maanpäällinen elämä ja siellä hevosen hyvinvointi.

Kohti Pariisin olympialaisia mennään. Pariisi on edessä jo vuonna 2024.

Koivisto tähdensi, että kvalifikaatioita haetaan aktiivisesti. Tämän projektin osana joukkuetoimintaa vahvistetaan hakemalla joukkueenjohtajia, joita koulutetaan, jotta urheiijoilla olisi vankka tuki.

Koivisto esitteli vuoden 2022 budjettia, joka on laadittu 10 408 euroa alijäämäiseksi. Hän esitteli tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä.

Jäsenmäärä on greencardilaisten kanssa tällä hetkellä 48 000 ja se on laskenut viime vuoden tähän hetkeen verrattuna 1300 jäsenellä. Kilpailuluvat ja hevosten vuosimaksut ovat laskeneet myös, mutta se koskee pienempää ihmisjoukkoa. "Kilpailulupia on SRL:n jäsenistä vain noin 10 000 jäsenellä."

Henkilöstökuluissa ollaan Koiviston mukaan tilanteessa jossa pystytään "palaamaan normaalimpaan tilanteeseen".

Ulkopuolisissa palveluissa näkyy kustannuksena se, että on laajennettu striimaustoimintaa merkittävästi.

Hippos-lehden kanssa on päästy uuteen sopimukseen uuden kustantajan ja mainosmyyjän kanssa, joka mahdollistaa mainostulojen paremman kotouttamisen.

Etäkokoukset ovat laskeneet kokouskustannuksia, eikä vanhoihin käytäntöihin enää palata.

Vakuutusten hinnoittelu on saatu hieman halvemmaksi ja sieltä säästöjä

Kun talousarvion sarakkeita tavalliseen tapaan seinälle heijastettuna tarkasteltiin, Kirsi Siivonen Uudenkaupungin ratsastajista kysyi mistä "varainhankinta" koostuu.

"Varainhankinnan pienuus on yhteisvaikutusta jäsenmäärän laskusta ja kilpailulupien laskusta ja sponsorisopimuksen kehityksestä, joka ei päässyt ihan siihen vauhtiin kuin toivottiin", Koivisto muotoili.

Marja Nuuttila Nastolan urheiluratsastajista kysyi mitä pitävät sisällään "ulkopuoliset palvelut" ja "muu kilpailutoiminta", joka on tuplaantunut.

"Ulkopuolisissa palveluissa on kaikkea valmennuksesta ja koulutuksesta ja muu kilpailutoiminta on eri lajien yhteisiä toimintoja kuten varustehankintoja, myös Havenin striimaus näkyy muussa kilpailutoiminnassa", Koivisto vastasi.

Gordin ehdotti, että hallitus ottaa selvitettäväksi voisiko kaupalliset toimijat velvoittaa maksamaan liitolle toiminnastaan ja tulokertymä korvamerkittäisiin seuroille kilpailutoiminnan kehittämiseksi. Chatiin tuli heti kannatushuudahduksia.

Juristit Tarja Wist ja Johanna Rasmus valittiin kurinpitolautakuntaan.

Ehdotus kurinpitolautakunnan laajentamista 6 henkilöön hyväksyttiin ensimmäisessä kokouskäsittelyssä, mutta sääntö vaatii voimaan tullakseen vielä toisen kokouskäsittelyn.

Ulla Nurmi SRL:n toimistosta esitteli sääntömuutoksia, joita kommentoitiin.

FEI:n säännöistä suomennettu määräys hevosen jalan karvojen ajelusta oli jokseenkin epäselvä. Teksti puhutti, vaikka Gordin pyysikin että tällaiset keskustelut käytäisiin jossain muualla kuin varsinaisessa vuosikokouksessa.

Sääntö kuuluu suomennettuna näin:

"Hevonen ei saa kilpailla, a) jos hevosen raajojen karvoja on ajeltu missä tahansa vaiheessa tapahtuman aikana. Jos karvoja on ajeltava eläinlääkinnällisistä syistä on lupa saatava aina TPJ:ltä (tuomariston puheenjohtaja) ennen ko. toimenpidettä. Niin kauan, kun tapahtuman alkuun on enemmän kuin 3 päivää aikaa, hevosen raajat voidaan ajaa terällä, joka jättää karvan vähintään 2 millin pituiseksi. b) jos hevosen tuntokarvoja on leikattu ti muulla tavalla poistettu, ellei eläinlääkäri ole poistanut yskittäisiä aistinkarvoja hevosen kivun tai epämukavuuden estämiseksi. Tätä sääntöä ei sovelleta tuntokarvoihin, jotka on ollut leikattava, ajeltava tai muutoin poistettava eläinlääkinnällisen hoidon mahdollistamiseksi."

”Hevosten karvojen mittauskeskustelu tuntuu vähän turhalta”, hän totesi.

Koiviston tulkinta oli, että "karvat voi ajaa vaikka nollaterällä, kunhan kolme päivää ennen ne ovat kasvaneet siihen kahteen milliin".

Wist puolestaan tulkitsi tekstin niin, karvoja ei missään tilanteessa saa ajella alle 2 mm pituiseksi.

Vaikka kysymys jäi epäselväksi, sääntömuutos hyväksyttiin sillä ehdolla, että se muutetaan tarvittaessa eli, mikäli FEI:n sääntöä on tulkittu väärin.

Syyskokouksen veti puheenjohtajana totuttuun tapaan Tapani Peltonen ja sihteerinä toimi Katri Klinga. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänten laskijoiksi valittiin Sanna Ruotsalainen, Satu Myllykangas, Kirsi Siivonen ja Marja Nuuttila.

Paikalla oli 108 seuraa, joilla 380 ääntä ja 28 yhteisöjäsentä joilla 28 ääntä.

Syyskokouksessa vietetyn kolmejapuolituntisen jälkeen SRL:n Kannatusyhdistyksen kokoukseen jatkettiin samalla kokoonpanolla klo 14.58.

”Kuten traditiona on ollut, toimintaa ei ole ollut, vaan kannatusyhdistys keskittyy olemaan olemassa ja omistamaan ja toimimaan SRL:n kautta”, Koivisto kiteytti.

Kokous oli pidetty klo 15.03.

Kultaiset ansiomerkit myönnettiin pitkäaikaiselle eläinlääkäri Liisa Harmolle, joka edustaa Poni-Haan ratsastusseuraa. Harmon todettiin olevan virallinen FEI- ja SRL -testauseläinlääkäri ja toimineen näissä tehtävissä EM- ja MM -kisoissa. Hän on doping-testannut satoja hevosia ja tehnyt praktiikkaa 35 vuoden ajan. Ratsastusharrastuksensa Harmo aloitti 11-vuotiaana Kilossa.

Heikki Heiskanen Ypäjän Ratsastajista, on valjakkoaktiivi ja kansainvälinen stewardi ja valjakkokomitean pitkäaikainen jäsen. Heiskanen on toiminut Ypäjän Hevosopiston rehtorina ja Harjun oppimiskeskuksessa

Jaana Tengman edustaa Riihimäen Ratsastajia seuran pitkäaikaisena puheenjohtajana ja kantavana voimana. Hän on estetuomari ja koulustewardi, jolla on yli 50 vuotta harrastuneisuutta alalla.

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi