Kyra Kyrklundin klinikka: Linjat järjestykseen

Tapahtuma oli loppuunmyyty, ja moni paikalle halunnut jäi nuolemaan näppejään. Sunnuntaina yleisöklinikka oli onnistunut, mutta maanantain valmentajakoulutuksessa yleisöä hemmoteltiin vielä lisää.Paljon oli tuttua. Kyrklund haluaa ratsastajan, joka pystyy määrittämään hevoselle raamit ja olemaan sitten kevyt, pehmeä ja nopea. Kun ratsukko on tasapainossa ja hevonen reagoi apuihin, kyse on oikeastaan enää askelen kontrollista – sekä viisaudesta tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan, mikä saa hevosen luottamaan ratsastajaansa ja haluamaan työskennellä tämän kanssa. . Käytäväpuheisiin nousi alan sosiaalinen lisenssi, ja Kyrklund käsitteli samaa moneen otteeseen. Hän huomautti, että sen kummemmin koiria, lapsia kuin hevosiakaan ei enää käsitellä samoin kuin tehtiin 60-luvulla.”Meidän on mentävä aikojen mukaan. Aikanaan jos hevonen pysähtyi, ei kysytty miksi, vaan ratsastuksenopettaja meni kurittamaan sitä. Nyt meillä on aivan eri tavalla tietoa niiden terveydestä ja ymmärrys siitä, millä tavalla hevonen oppii, ja meidän täytyy olla kiinnostuneita niistä asioita”, Kyrklund sanoi.Samalla hän totesi, että hevostutkimuksessa on paljon sellaista, jossa haetaan tiettyä vastausta pienellä hevosmäärällä, eikä koetta ole toistettu.Kyrklund kertoi aikanaan vastustaneensa FEI:n omakseen ottamaa Happy athlete -ideologiaa.”Se antoi kuvan hevosista, että niiden pitäisi koko ajan olla onnellisia. Se on väärä leima. Ei maratonjuoksija ole onnellinen, eikä hevonenkaan ole aina onnellinen edes silloin, kun se on laitumella syömässä ruohoa: siellä voi olla vaikka ampiaisia tai väärät kaverit. Ajattelen kuitenkin, että hevonen on onnellinen, kun sillä on rajat ja se ymmärtää, mitä sen pitää tehdä”, Kyrklund selitti.Sitä hän pitää erinomaisena, että verryttelyt ovat auki ihmisille, sillä silloin ihmisten pitää treenata kotona, niin kuin he tekevät verryttelyssä – ei voi olla rumaa ratsastusta, ylimääräisiä remmejä eikä juoksutusraippaa takana. . Ypäjä-hallissa remmejä kyllä nähtiin, mutta niillä autettiin ratsastajaa parempaan ratsastukseen. Tutun kauhukahvan eli satulan etukaaressa olevan tukiremmin ja hevosen kaulan alta menevän remmin lisäksi käytettiin jalustimien sitomista satulavyöhön, niin että ratsastaja ei saanut siirrettyä jalkojaan liian taakse.Kyrklund huomautti, että hän valmentaa ratsastajaa, ratsastaja taas valmentaa hevosta.Tilaisuus huipentui Ville Vaurion ja G-Starin esiintymiseen. Totta kai se oli valmennusta, mutta se oli myös kolmen huipun näytös. Kyrklund neuvoi Vauriota auttamaan itsensä satulaan kaularemmin avulla ja hän sitoi hänen jalustimensa satulavyöhön – ja G-Star teki noin kahta numeroa hienommat sarjavaihdot ja Vaurion kasvoille levisi leveä hymy.. Kaikilla ratsukoilla oli perusteltu paikkansa kokonaisuudessa, ja onnistumisia nähtiin paljon. Ilmapiiri oli suorastaan rakkaudellinen. Jälleen kerran Kyrklund muistutti, kuinka tärkeää on tuntea hyvät askeleet ja huomioida se, mikä on mennyt hyvin.”Usein käy niin, että kun kilpailuissa menee hyvin, juhlit sitä toisten kanssa ja nostat lasit kivennäisvettä, etkä analysoi sen enempää. Mutta jos menee huonosti, menet karsinaan yksin murjottamaan ja mietit pitkään, miksi meni näin. Tärkeää olisi kuitenkin myös miettiä, mitä tehtiin silloin, kun meni hyvin.”Ypäjä-hallin tunnelmassa ei keneltäkään olisi tarvinnut kahta kertaa kysyä, mikä suomalaisessa ratsastuksessa on mennyt paremmin kuin hyvin..Lisätty juttuun linkki Ville Vaurion haastatteluun..Kulta-ahon Kasimir: Kaula alas ja käynti kuntoon.Celtas Quillian puhtaiden vaihtojen koulussa.Fürstentanz Carrus ja kyttäämisen kirous."Oli vain minä ja hän, muista en kauheasti piitannut" - Kyra Kyrklund Turparemmi-podcastin vieraana

Kyra Kyrklundin klinikka: Linjat järjestykseen

Aiheeseen liittyvää