Pauliina Mansikkamäki riidanalaisista sopimuksistaan käräjäoikeudessa: "Halusin tulla vastaan Hevosopiston kassakriisissä"

Pauliina Mansikkamäen ja Hevosopiston välisen, palkka- ja palkkiosaataviin ja muihin korvauksiin liittyvän riita-asian käsittely alkoi tänään maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa Ruoholahdessa. Paikalla olivat kolme tuomaria, Mansikkamäki ja hänen edustajansa Jarkko Pehkonen, sekä Hevosopiston asianajaja Jussi Kalliala.Puheenjohtaja tuomari Laura Nisula muistutti aamulla sopimisen mahdollisuudesta, mutta siihen eivät osapuolet tarttuneet. ”En näe ajan käyttämistä siihen tarkoituksenmukaisena”, summasi Mansikkamäen puolesta Pehkonen.Kun todisteet oli käyty läpi, loppupäivä käsiteltiin vuonna 2020 tehtyjen sopimusten pätevyyttä ja Mansikkamäen lomarästien ja ylityötuntien lukumäärää, syytä ja todenperäisyyttä. Ylityöt ja pitämättömät lomatMansikkamäki valotti tilannetta, joka Hevosopistolla oli, kun hän keväällä 2016 sinne rehtorina 6200 euron kuukausipalkalla töihin tuli. Mansikkamäen mukaan työt alkoivat heti kaatua päälle ja ylityöt kertyä.”Kävelen ensimmäisenä päivänä huhtikuuta töihin ja ymmärrän, että täällä ei ole tehty koulutuksen järjestämiselle mitään. Ja kyseinen koulutuksenjärjestämishakemus pitää jättää kesäkuussa”, Mansikkamäki kuvaili. Seuraavassa hetkessä hän kertoo oivaltaneensa, että järjestämisluvan saaminen edellytti koko opetuksen hallintojärjestelmän vaihtamista.Tilanne alkoi valjeta hänelle kuin "kuorittava sipuli". "Aina tulee uusi selvitettävä asia. Koko ajan juostaan kuilun reunalla.” Töitä sen sijaan riitti. Mansikkamäki joutui omien sanojensa mukaan heti tekemään kaikkia mahdollisia töitä tallimestarin ja kiinteistöpäällikön hommista alkaen.Kun aiempi toimitusjohtaja tuli erotetuksi marraskuussa 2016, Mansikkamäki otti hallituksen silloisen puheenjohtajan Tapani Peltosen ehdotuksesta hoitaakseen myös toimitusjohtajan tehtävät. Sopimus tehtiin 1.12.2016 ja toimitusjohtajuus oli määrä hoitaa rehtorin tehtävän ohella, joka oli ensisijainen tehtävä. Palkka oli 2400 euroa, luontaisetuna yksi karsinapaikka hevoselle, sekä tulospalkkaus, kuten oli ollut edelliselläkin toimitusjohtajalla. Mansikkamäki kertoo, että normaali työaika ei riittänyt kummankaan tehtävän hoitamiseksi "hybridityössä" ja ylityöt jatkuivat kertymistään. ”Pahimmillaanhan hoidin rehtorin, toimitusjohtajan, erityisopettajan ja taloushallintojohtajan työt.”Vuonna 2018 koulutuksen reformi vei 2,2 miljoonaa euroa valtiolta saatavaa tuloa. Taloudellinen tilanne näytti heikolta. Korjaukset kiinteistössä jäivät suurelta osin tekemättä. Hevosopistossa oli useat YT:t ja Mansikkamäki joutui suureksi osaksi hoitamaan ne. Alettiin suunnitella Hevosopiston fuusioitumista HAMK:iin ja tämä väikkyi pelastavana renkaana, jonka oli määrä ratkaista kaikki ongelmat. Pian Mansikkamäelle kuitenkin selvisi, että Hevosopiston heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen se ei tule tapahtumaan.Vuonna 2020 Hevosopistolla elettiin vaikeita aikoja. Korona oli päällä ja mediassa kirjoitettiin Hevosopiston sisäisistä ongelmista. Mansikkamäki näkee, että osa omistajista alkoi suoranaisesti maalittaa häntä. Mansikkamäen ylityötunteja oli 1460. Pitämättömistä vuosilomista oli 39 päivää vanhentumisuhan alla. Mansikkamäki halusi selvittää tilanteen. Alkoivat neuvottelut, joka johtivat joulukuussa 2020 ensin sovintosopimukseen ja sitten uuteen toimitusjohtajasopimukseen, jossa palkaksi sovittiin 12 000 euroa. Sovintosopimuksen perusteella Mansikkamäelle maksettiin 35 tuhatta euroa ja loput hänen oli määrä pitää palkallisena vapaana. Siinä tapauksessa, että työsuhde päättyisi, päivät korvattaisiin rahassa. Mansikkamäki sanoo voineensa vaatia paljon enemmän, mutta halunneensa "tulla vastaan Hevosopiston kassakriisissä”.Näihin sopimuksiin Hevosopisto ei ole tyytyväinen. Ne eivät ole sen mielestä yhtiön edun mukaisia. Hevosopisto väittää myös, että sopimukset on laadittu ilman riittäviä valtuuksia, kun ne on allekirjoittanut hallituksen puheenjohtaja, Mansikkamäen silloinen esimies Thomas Stenius yksin.Mansikkamäki toteaa, että hallituksen puheenjohtajalla oli nimenkirjoitusoikeus, mikä oli ollut käytäntönä myös kaikissa Hevosopiston aiemmissakin hallituksissa. Hevosopisto näkee tilanteen toisin ja epäilee, onko kyse todellisista työtunneista. Hevosopiston käsitys on, että Mansikkamäki aavisti hallituksen vaihtumisen ja myös oman irtisanomisensa eron olevan lähellä ja halusi turvata saatavansa.”Pyrittiin tekemään toimitusjohtajan työsuhteen päättäminen yhtiölle hyvin kalliiksi”, Kalliala summasi. Käräjillä käsitellään myös kahden työntekijän sitouttamisopimuksia. Kysymyksen alla on, ovatko ne olleet yhtiön edun mukaisia vai vastaisia. Päädyttiin salassapitoonHevosopisto on pyytänyt yhden dokumenteista salassa pidettäviksi. Perusteluna on muun muassa, että se liittyy kesken olevaan poliisitutkintaan. Salassapitoasia oli auki maanantaiaamuun asti. Salassapitovaatimuksella on pääkäsittelyn seuraamisen kannalta ne seuraukset, että jo maanantaina osa Mansikkamäen todistelusta pidettiin tämän takia suljetuin ovin. Suljetut ovet jatkuvat suuren osan tiistain iltapäivän todistajien kohdalla. Kyseiseen raporttiin liittyvä asiantuntijatodistelu peruttiin kokonaan. Tiistaiaamupäivällä kuullaan Steniuksen lisäksi yhtiön lakimiestä Antti Linnaa..Hevosopiston ja sen entisen toimitusjohtaja-rehtorin välisessä riita-asiassa ratkaistaan missä tilanteessa sopimus pätee ja missä ei.Hevosopiston ja Mansikkamäen välisen riita-asian käsittely alkaa maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa.Hevosopisto käräjille entisen toimitusjohtaja-rehtorinsa kanssa.Forssa kyselee Mansikkamäen erottamisesta.Hevosopiston toimitusjohtaja vaihtuu – ”Ratkaisu on molempien osapuolien kannalta tässä tilanteessä paras”

Pauliina Mansikkamäki riidanalaisista sopimuksistaan käräjäoikeudessa: "Halusin tulla vastaan Hevosopiston kassakriisissä"

Aiheeseen liittyvää