Mekaaninen kavio on lahjomaton – katso videolta miten se tömähtää!

Mekaanisella kaviolla mittaamalla pyritään turvaamaan ratsukoille paras mahdollinen suoritus niin, että hevosen loukkaantumisriski on samalla mahdollisimman pieni. Mekaaninen kavio on käytössä Helsinki International Horse Show’ssa, ja se kertoo, että radan pohja on kunnossa..Kun ruotsalainen Lars Roepstorff käynnistää neljällä pyörällä kulkevan koneen, puhe hukkuu pärinän alle. Laitetta vedetään lihasvoimin ympäri Helsingin Jäähalliin rakennettua esterataa. Kone pysäytetään vähän väliä, ja mekaanisella kaviolla isketään tantereeseen. Tärähdys tuntuu jalkapohjissa. Niin tuntuisi myös hevosen alastulo esteen jälkeen.”Kone jäljittelee hevosen laskeutumista rataan. Laitteen lukuisat tunnistimet mittaavat liikettä, voimaa ja niiden suuntaa”, Roepstorff kertoo, ja tarkastelee näytöltä järjestelmän mittaamaa raakadataa. Hän näkee jo ilman tarkempaa analyysiäkin, että rata on priimakunnossa ja kilpailu voi jatkua.Konekavio on kehitetty alun perin Yhdysvalloissa sikäläisiin hevoskilpailujen kilparatoihin. Lars Roepstorffin ansioksi voidaan lukea laitteen muokkaaminen esteratsastuksen palvelukseen. ”Tieteeseen kuuluu yhteistyö”, Roepstorff tähdentää. ”Omaan tutkimukseeni perustuen vähensin analyysin osa-alueiden lukumäärän alun kahdeksasta nykyiseen viiteen. Informaatiota ei saa olla liikaa eikä liian vähän, jotta sitä voidaan hyödyntää.”Pitkän perinteen jatkoa Uppsalassa toimivassa maataloustieteellisessä yliopistossa on pitkä perinne biomekaniikan ja hevoskilpailujen pintojen tutkimuksessa. Professori Lars Roepstorff kertoo, että HIHS:ssä kilpailijana mukana olevan Jens Fredricsonin isä opetti häntä itseään Uppasalassa. ”Hän suuntasi tutkimuksensa raviratojen pintoihin ja kaltevuuksiin, ja oli kehittämässä niitä hevosystävällisemmiksi.”Roepstorffin oma kiinnostus kohdistuu esteratsastusratojen laadun parantamiseen niin, että tasapaino hyvien urheilusuoritusten ja hevosen loukkaantumisriskin vähentämisen kesken säilyy. ”Eläinlääkärinä olen kiinnostunut hevosten terveydestä ja biomekaniikasta.”Mekaanista kaviota on kehitetty toistakymmentä vuotta useiden rahoituslähteiden turvin. Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI on ollut mukana alusta lähtien. ”Ateenan olympialaisissa tuli hevosille loukkaantumisia, joiden taustalla oli ilmeisesti radan huono pinta. Se toimi lähtölaukauksena. Haluttiin ymmärtää, millainen rata on hevoselle parempi.”. Roepstorffin käyttämä laite on kehitetty edelleen yhdysvaltalaisen Mick Petersonin koneen pohjalta. Laukkakisojen ja ravien sijasta fokus on nimenomaan esteratsastuksessa.”Ratsastajat pitävät erilaisista radoista. Tällä menetelmällä saadaan järjestäjien käyttöön dataa, jonka perusteella voidaan standardoida radan ominaisuuksia. Sillä tiedolla on käyttöä niin järjestäjille, ratsastajille kuin valmentajillekin.”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaaLars Roepstorff tutkii mekaanisen kavion päällä olevaa näyttöä yhdessä HIHS:n pohjavastaavan Oliver Hobergin kanssa. Datasta muodostetaan yksinkertainen kuvio, joka asettuu vihreää, keltaista ja punaista väriä sisältävälle asteikolle. Onko mikään viidestä arvosta punaisella? ”Ei ole. Jos olisi, en olisi täällä”, vastaa Hoberg nauraen.Mutta jos kuitenkin oltaisiin punaisella, siihen voitaisiin reagoida esimerkiksi lisäämällä radalle vettä. ”Tällainen väliaikaisesti rakennettu kilparata asettaa erityisvaatimuksia. Pinta elää tapahtuman mittaan, ja kilparadan alla on erilaista pintaa kaukalon alueella ja sen ulkopuolella. Mittaamalla päivittäin pinnan ominaisuuksia 15-20 eri pisteestä haluamme välttää ei-toivotut muutokset”, Hoberg kertoo.”Tavoitteena on ratsastajille, hevosille ja järjestäjille paras mahdollinen rata. Ne ovat mitattavia asioita nyt, kun mittaamiseen on laite.”Koneita on alle kymmenen koko maailmassa. FEI:n pilotissa kokemuksia haetaan Helsingissä ja sitä edeltävässä Oslon kilpailussa. Siellä yksi datan pohjalta piirretty kuvio hipoi yhdellä viidestä osa-alueesta keltaista. Rata ei siis ollut aivan kyllin joustava.Kaiken keskellä hevosenkenkäMekaanisen kavion ytimenä toimii oikea hevosenkenkä, joka isketään voimalla radan pintaan samassa kulmassa kuin hevosen etujalat kohtaisivat pinnan. Laite sinänsä on melko yksikertainen käyttää, mutta tulosten tulkitseminen ja toimintasuositusten antaminen vaatii erityisosaamista. Siksi nimellä OBST kulkevalle laitteelle kehitetään standardia ja organisaatiota, sillä jo nyt paljin matkustava Lars Roepstorff ei ehdi kaikkialle. FEI:n päämääränä on, että kilparatojen laatua voidaan mitata objektiivisesti, ei maksuasioina.Roepstroff ja Hoberg muistelevat tapausta Tokion olympialaisissa, missä lahjomaton konekavio teki paljastuksen. Radasta oli tullut valituksia, ja vapaapäivältä palannut kaksikko teki siksi mittauksia. Kävi ilmi, että vesisäiliö oli rikkoutunut, ja järjestäjät olivat käyttäneet radan kasteluun sprinklerijärjestelmää. ”Tuuliset olosuhteet ja yli 30 asteen lämpötila aiheuttivat sen, että vesi haihtui eikä imeytynyt rataan, kuten olisi pitänyt.”Vaikka laite muuten edustaa korkeaa teknologiaa, sen kiskomiseen tarvitaan apua, jota antaa Patrick Waser.”Ehkä joskus näemme laitteen, joka kävelee itsestään ja jota voin kauko-ohjata sohvaltani”, vastaa Roepstorff kysymykseen mahdollisesta evoluutiomallista.”Juuri tästä syystä kutsumme Larsia James Bond -elokuvista tutulla nimellä Q”, kertoo Hoberg naureskellen..Viisi mitattatavaa asiaaIsku: Hevosen kokeman iskun voimakkuus kavion osuessa radan pintaanJoustavuus: paljonko pinta tukee ja antaa periksiResponsiivisuus: miltä radan pinta tuntuu ratsastajastaPito: paljonko hevosen kavio liukuu laskeutumisen ja ponnistuksen aikanaYhdenmukaisuus: Miltä pinta tuntuu radan eri osissa eli radan tasalaatuisuus

Mekaaninen kavio on lahjomaton – katso videolta miten se tömähtää!

Aiheeseen liittyvää