Pidän tätä vahingonkorvausoikeudenkäyntiä välttämättömänä siksi, että se konkretisoi, mitä piittaamattomasta asioiden hoidosta seuraaMikko Kumpulainen.Mikko Kumpulainen valmistelee kertomansa mukaan kolmen miljoonan euron vahingonkorvauskannetta, joka kohdistuu kolmeen Suomen Ratsastajainliiton johtohenkilöön, valvontaviranomaislaitos Tukesin ylitarkastajaan sekä seurakilpailut järjestäneeseen talliyrittäjään.16-vuotias espoolainen Nea Kumpulainen putosi viime lokakuussa hevosen selästä harrastetason esteratsastuskilpailuissa ja iski päänsä ratsastushallin seinään. Hän sai kovasta iskusta aivoverenvuodon ja menetti sen seurauksena täysin liikuntakykynsä. Hänen isänsä näkee, että on rikottu kuluttajaturvallisuuslakia sallimalla vaarallinen toiminta kilpailuissa ja on päättänyt selvittää oikeusteitse ”kuluttajan turvallisuuteen liittyvät kysymykset ratsastuksessa”.Korvausvaatimussumma on se rahamäärä, minkä hänen eläinlääkäriksi aikonut tyttärensä olisi urallaan ansainnut.”Näen, että turvallisuutta kilpailuissa olisi ollut mahdollista parantaa ratkaisevasti ja, että jos se olisi tehty, tyttäreni ei olisi ehkä nyt neliraajahalvaantuneena sairaalassa”, Kumpulainen sanoo. Hän viittaa muun muassa pehmustettuihin laitoihin, joita on käytössä joillakin maneeseilla Suomessa.SRL:n toiminnanjohtaja Jukka Koivisto sanoo tämän olevan ensimmäinen kerta hänen tiedossaan, kun ratsastuksessa julkisesti pohditaan, onko vastuu jonkun muun kuin kilpailijan itsensä. ”Mutta nyt, kun kysymys on esitetty, me yhdessä Tukesin kanssa arvioimme tähän liittyviä rajanvetoja”, Koivisto toteaa.”Tällä hetkellä käydään yleisellä tasolla paljon keskustelua siitä, mikä on yksilön ja mikä yhteiskunnan vastuu”, Tukesin kuluttajapalvelut -ryhmän päällikkö Janne Niemelä puolestaan kuittaa.Kanteesta SRL ja Tukes tyytyvät toteamaan, että heillä ”ei ole vireillä olevaa kanneasiaa”.Kumpulainen perustelee aikeensa näin. ”Jos kanne menestyy oikeudessa, sen jälkeen kaikille toiminnanharjoittajille on selvää, että jos ei ole huolellinen turvallisuusasioissa, vastaa seurauksista ja maksaa. Se on erittäin hyvä kannustin asioiden parantamiseen.”Hän on kertonut olevansa valmis kohtuullistamaan kannetta hieman, mikäli lajiliitto ryhtyy ”välittömiin ja konkreettisiin toimiin turvallisuuden parantamiseksi”.Turvallisuusasioihin urallaan ja harrastuksissaan perehtynyt Kumpulainen on esittänyt SRL:lle Turvallinen Talli -mallinsa ja tarjoutunut myös suunnittelemaan ja toteuttamaan turvallisuuskoulutusta lajiliitolle ilman veloitusta. SRL ei tarttunut tarjoukseen.”Viemme ratsastuksen turvallisuusasioita sääntömuutoksin, kampanjoin ja kouluttamalla eteenpäin”, Koivisto kuittaa. ”Vuosien ja vuosikymmenten aikana olemme kulkeneet merkittäviä askelia, ja jos tätä työtä ei olisi tehty systemaattisesti ja vuosien ajan, onnettomuuksia tulisi todennäköisesti paljon enemmän.””Uusiin määräyksiin ja toimenpiteisiin on ryhdytty. Olemme myös käyneet laajaa keskustelua Kumpulaisen ehdotuksista ja reagoineet niihin. Hevosen hyvinvoinnin näkökulmasta kaikki esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan ole mahdollisia”, Koivisto jatkaa.Tukesin tehtävä on vuodesta 2016 ollut valvoa, miten kuluttajapalveluita tarjoavat tallit ja muut toimijat noudattavat kuluttajaturvallisuuslain vaatimuksia. Vaatimuksiin kuuluu esimerkiksi turvallisuusasiakirjan täyttäminen, huolellisuusvelvoitteen noudattaminen ja vaarojen tunnistaminen.Täysin riskitöntä turvatasoa ei lainsäädäntö Niemelän ja ylitarkastaja Kielo Kestinmäen mukaan edellytä.Se, että samalla tallilla järjestettiin kahden viikon päästä uudet kilpailut ilman, että mitään oli muutettu, on Kumpulaisen mukaan osoitus siitä, että asiasta ei opittu. ”Onnettomuutta pidettiin jollakin lailla tilastollisena asiana, jonkalaisia tässä lajissa nyt vaan tapahtuu”, hän näkee. ”Pidän tätä vahingonkorvausoikeudenkäyntiä välttämättömänä siksi, että se konkretisoi, mitä piittaamattomasta asioiden hoidosta seuraa.”.Isä, jolle tuli kiire parantaa ratsastuksen turvallisuutta
