"Missään tapauksessa ei voi maksaa kaikkia niitä ylityötunteja", ajatteli Thomas Stenius lähtiessään neuvottelemaan Pauliina Mansikkamäen kanssa uutta sopimusta

Tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin Hevosopiston entistä hallituksen puheenjohtajaa (2018-2021), varatuomari Thomas Steniusta. Kantavana teemana oli kysymys, oliko hän saanut hallitukselta valtuutuksen tehdä ne sopimukset, jotka teki, eli Pauliina Mansikkamäen sovinto- ja toimitusjohtajasopimuksen sekä talous-ja hallintopäällikkö Teemu Rämön ja markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Louhelaisen sitouttamissopimukset, ja olivatko tehdyt sopimukset yhtiön edun mukaisia.Puhuttiin paljon loppuvuodesta 2020.Stenius kertoi kuitenkin huomanneensa kaoottisen tilanteen heti puheenjohtajaksi tultuaan. ”Kenelläkään ei ollut langat käsissä siinä talossa. Kun kysyin edellisvuoden 2017 tuloksesta, minulle vastattiin, että se on joko plus tai miinus satatuhatta. Mansikkamäki oli yksin hoitamassa asioita”, hän kuvaili. Auttaakseen toimitusjohtajaa Stenius alkoi koota johtoryhmää, johon kuuluivat vuodesta 2019 mm. Rämö ja Louhelainen. "Mediahyökkäys"Syksyllä 2020 tilanne kärjistyi ”turbulenttiseksi". ”Tuli tämä järjestöapinoiden mediahyökkäys”, Stenius kertoi käräjäoikeudelle. Hän kuvaili miten Hevosopiston operatiivisen johdon jaksaminen oli kovilla, eivätkä omistajat tukeneet syntyneessä mediamylläkässä, jossa aiheena oli Hevosopiston sisäinen ilmapiiri. Vaikka Stenius huomasi, että Mansikkamäkeä ”oli alettu savustaa ulos talosta”, hän sanoo olleensa silti toiveikas sen suhteen, että asiat saataisiin vielä korjattua. ”Meillä oli positiivinen tsemppihenki ja ajatus jatkaa.”Pauliina Mansikkamäen ottaessa painokkaasti esille ylityöt ja pitämättömät lomat, asia oli ratkaistava jollain lailla. Hevosopiston taloudellinen kantokyky ei ollut kovin suuri. Stenius kertoo, että hallitus valtuutti hänet ensin syyskuussa 2020 neuvottelemaan asiasta ja joulukuussa tekemään sopimuksen. ”Se oli aika kinkkinen asia, sillä lomapäiviä ja ylityötunteja oli paljon. Tulospalkkiojuttu oli niin mahdoton, ettemme edes yrittäneet sitä laskea”, Stenius muisteli.Toimitusjohtajan tulospalkkiota Stenius oli kertomansa mukaan pitänyt kaiken aikaa outona kun ottaa huomioon, että Hevosopisto on oppilaitos, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa ensisijaisesti voittoa. ”Tultiin Hevosopiston juristin ja hallituksen sihteerin Antti Linnan kanssa siihen päätökseen että missään tapauksessa ei voi maksaa kaikkia niitä ylityötunteja, sillä se olisi ollut liian suuri summa Hevosopistolle.” Mansikkamäen työtunteja Stenius ei epäillyt. ”Hän teki valtavasti töitä. Usein minäkin keskustelin hänen kanssaan sähköpostissa puoleen yöhön asti.””Kysyin Pauliinalta mihin hän on valmis myöntymään ja joulukuussa 2020 hallitus valtuutti minut ja Teemu Rämön sitten neuvottelemaan sopimuksen, joka antaisi työnantajalle vapaammat kädet olla noudattamatta irtisanomissääntöjä, jos toimitusjohtajaan ei oltaisi tyytyväisiä. Sopimuksen laatijaksi otettiin Antti Linna”, hän kertoo.Sovintoneuvottelun tuloksena Mansikkamäki luopui joulukuussa 2020 tulospalkkiovaatimuksesta ja suostui ottamaan lomapäivät vapaana ja suostui myös siihen, että ylityötunneista maksettiin hänelle vain osa, 30 prosenttia. Toimitusjohtajasopimukseksi kirjattiin 12 000 euron kuukausipalkka 6 kuukauden irtisanomisajalla. Stenius toteaa, että ilman sovintosopimusta Mansikkamäki ei olisi suostunut luopumaan saatavistaan yhtiöltä. ”Miksi hän olisi luopunut niistä vastikkeettomasti?”Stenius kertoo, että sopimusten laadintaan ei hallituksesta annettu hänelle muita rajauksia, kuin kirjaus pöytäkirjaan, että piti saavuttaa "oikeudenmukainen, järkevä ja vähemmän riskialtis sopimus kuin aiemmat sopimukset". ”Saada niin hyvä kuin mahdollista”, hän kuvaili.Kysymys kuuluu, saatiinko sellainen. Steniuksen mielestä saatiin. ”Sopimus oli hyvä ja Hevosopistolle suotuisa”, Stenius toteaa.Kuten maanantaina tuli esille, Hevosopisto on sopimuksen edullisuudesta itselleen toista mieltä ja näkee, että eroamassa olevalle toimitusjohtajalle oltiin järjestelemässä vastikkeeton, ylimääräinen korvaus. .Tilanne on juridisesti hankala, jos sekä pitää, että ei pidä kertoa mitä tietää Antti Linnan tilanne todistajana. Linna kävi vain kääntymässäHevosopiston entisen juristin Antti Linnan todistaminen jäi varsin lyhyeksi. Hän viipyi salissa muutaman hetken, jona aikana todettiin, ettei hänellä käytännössä ole mahdollisuutta todistaa sellaisissa asioissa, joita on ollut Hevosopiston juristina hoitamassa. Toisaalta todistajanvakuutus velvoittaa puhumaan rangaistuksen uhalla totta. Tilanne on juridisesti hankala, jos sekä pitää, että ei pidä kertoa mitä tietää. ”Totuus olisi hyvä tuoda esiin, mutta en halua tehdä sitä oman nahkani kustannuksella ja joutua syytteeseen. Tässä on sen verran aggressiivisia toimijoita, että joudun harkitsemaan kieltäytymistä”, Linna muotoili. Hän heitti kuitenkin pallon päätöksestä tuomarille.Puheenjohtajatuomari Nisula halusi harkita asiaa tuomarikokoonpanon kanssa ja pyysi läsnäolijoita siksi aikaa poistumaan. Päätettiin, että Linnaa ei kuulla todistajana. Rämön ja Louhelaisen sitouttamissopimuksetKolme todistajaa puhui päivän aikana suljettujen ovien takana aiemmin mainitun, Hevosopiston asioista meneillään olevan, poliisitutkinnan takia. Riippumatta siitä, oliko kaikki heidän todistelunsa poliisiasiaan liittyvää, näin oli päätetty varmuuden vuoksi tehdä. Tiistai-iltapäivänä kuultiin Hevosopiston entistä hallinto- ja talousjohtajaa Teemu Rämöä sekä markkinointi- ja viestintäjohtajaa Suvi Louhelaista, johtoryhmän jäseniä. Molemmat ottivat esille operatiivisen johdon vaikean tilanteen syksyllä 2020 ja sen, että he olivat valmiita jättämään yhtiön hankalaan aikaan, kun oli saatava valmistumaan tilinpäätös. ”Toimittajat soittelivat”, Rämö muisteli ja kertoi, ettei ollut lainkaan valmistautunut toimenkuvassaan vastaamaan medialle. "Se oli systemaattinen ja aggressiivinen hyökkäys", luonnehti Louhelainen.Rämön ja Louhelaisen kanssa tehty sitouttamissopimus sai heidät jäämään taloon vielä joiksikin kuukausiksi ja tilinpäätös valmistui ajallaan. Hevosopiston asianhoitaja Jussi Kalliala totesi puolestaan näkevänsä asian niin, että molemmille on maksettu lisäkorvaus työstä, jonka he kuukausipalkkalaisina olisivat tehneet muutenkin.. "Kaikki käyty hallituksessa läpi"Hevosopiston hallituksen jäsen 2020-2021 Petri Puhakainen oli tiistaipäivän viimeinen sellainen todistaja, jota media pääsi kuuntelemaan. Hän oli aikanaan Hevosopiston hallituksessa opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottamana. Puhakainen oli samoilla linjoilla Steniuksen kanssa ja totesi, että sopimukset käytiin hallituksessa läpi sekä etu- että jälkikäteen. Puhakainen muistaa, että hallitus velvoitti ja valtuutti Steniuksen neuvottelemaan toimitusjohtajasopimuksen. ”Mitään rajauksia en toimitusjohtajasopimuksen laatimiseen muista annetun ja kaikki on kirjattu pöytäkirjoihin. Olen aikani ne lukenut ja hyväksynyt.””Oli kyse jo kertyneen älyttömän tuntimäärän sovittelusta yhtiölle järkevämmäksi, ettei kaikki kaadu yhtiön maksettavaksi. Toimitusjohtajalla ei pidä olla työsopimus vaan toimitusjohtajasopimus, varsinkaan niin työllistävässä yhtiössä kuin Hevosopistossa.” Käräjäoikeus ilmoitti, että Hevosopisto hylkää vaatimuksensa liittyen Ypäjä Lexuksen kirjanpidollisiin kysymyksiin.Pääkäsittely jatkuu keskiviikkona.Juttua päivitetään.Pauliina Mansikkamäki riidanalaisista sopimuksistaan käräjäoikeudessa: "Halusin tulla vastaan Hevosopiston kassakriisissä"

"Missään tapauksessa ei voi maksaa kaikkia niitä ylityötunteja", ajatteli Thomas Stenius lähtiessään neuvottelemaan Pauliina Mansikkamäen kanssa uutta sopimusta

Aiheeseen liittyvää