Mitä ostetaan? Mitä myydään?

"Älä kiirehdi. Ota selvää kuka hevosen omisti aiemmin, missä se on syntynyt ja mistä se tulee. Ainakaan kotivakuutus ei yleensä korvaa oikeudenkäyntiä ulkomailla, joka on välimatkan takia hankalaa jo kielen takia ja tulee helposti muutenkin kalliiksi.""Tausta myyjän taustat. Jos hänellä on yritys, saat tiedot muutamalla eurolla asiakastieto.fi -palvelusta. Jos kyse on yksityishenkilöstä, häneltä on kysyttävä lupa näiden tietojen tarkistamiseen . Mutta jos myyjä ei anna lupaa tarkistamiseen, eikö se ole jo aika vahva merkki jostakin?"Hevosalan juridiset ongelmat kiteytyvät usein siihen, ettei ole tehty sopimuksia tai ei ole tarkistettu vastapuolen taustoja. Nämä pätevät niin työsuhteisiin kuin kauppoihin. Jos ei ole sopimusta, on hyvin vaikea riidellä ja jos vastapuolena on toisaalta varaton henkilö, riita ei johda välttämättä mihinkään, vaikka olisi kirjallinen sopimuskin. Halvat hevoset aiheuttavat riitojaTyypillinen riita tuleekin halvan hevosen kaupasta. Ja jos varaton yksityishenkilö myy kokemattomalle yksityishenkilölle kauhuskenarion ainekset ovat koolla. "Ja tuohon kun lisätään vielä kiire, eli tällaiset 'ota traikku jo mukaan kun tulet kokeilemaan' -tapaukset, niin hälytyskellojen pitäisi alkaa jo soida", Rientonen toteaa.Taustat. Jos hevosen myyjä on varaton, ei käräjäoikeudessa 'oikeassa oleminen' paljoa mieltä lämmitä, sillä rahat jäävät usein saamatta. Rientonen toteaa, että hinnaltaan kalliimmat hevoset myydään asiallisesti siksi, että myyjillä ei ole varaa oikeudenkäynteihin sen enempää maineen kuin taloudellisten syiden takia, jo siksi, että heillä on taloudellisesti myös menetettävää. Kolmenlaisia sopimuksiaSopimuksia on kolmenlaisia: kirjallisia, suullisia ja konkludenttisia, niin kutsuttuja hiljaisia, ajan mittaan jossakin tietyssä tilanteessa syntyneitä sopimuksia. Näistä Rientonen kannustaa ensimmäiseen malliin, kirjalliseen. Hän muistuttaa, että sopimusten kanssa ei ole ongelmia niin kauan, kun itse asiassa ei ole ongelmia. Sopimuksen sisältö muuttuu merkitykselliseksi, kun törmätään ongelmaan. Suullisen sopimuksen ongelmat voi jokainen kuvitella. Ne alkavat jo siitä, ettei välttämättä edes muisteta, mitä on sovittu tai on ymmärretty väärin. Entä miten ylipäätään näyttää toteen suullinen sopimus?Kirjallisiakin sopimuksia on hyviä ja huonoja. Huono sopimus on epäselvä tai sisäisesti ristiriitainen.Hyvä sopimus on selkeä. Hevoskaupassa sopimuksessa tulee käydä ilmi se, mitä on myyty ja mitä on ostettu, oli sitten kysymys hevosen terveydestä ja käytöksestä. Kuitenkin Rientonen toteaa, että jo nämä kaksi perusasiaa hevoskauppasopimuksista usein puuttuvat. Käräjillä sitten selvitellään valtavaa määrää tekstiviestejä ja tulkitaan niiden merkityksiä sopimuksen suhteen. Sopimukset kannattaa laatia aina kulloiseenkin asiaan, eikä käyttää sopimuspohjia, sillä niissä saattaa olla paljon turhaa ja liian vähän tarpeellista kyseiseen asiaan.Onko sopimuksen kirjoittaminen sitten helppoa?"Ei ole", Rientonen vastaa. "Mutta kyllä se mahdollista on. Itse kirjoitin tänään mielestäni hyvän sopimuksen, kun myin oman traikkuni", hän jatkaa. Voiko tästä asiasta sopia?Kannattaa miettiä, onko jokin ehto ylipäätään sellainen, että joku ihminen on mahdollista pakottaa noudattamaan sitä. Juridinen kysymys kuuluu: Onko asia oikeudessa täytäntöönpantavissa?Juristi kehottaa miettimään myös aina sitä, miten sopimuksen toteutumista voi ylipäätään seurata. Nämä tulivat esille yleisökysymyksen kohdalla siitä, miten toimia, kun koiranpennun halvemmalla ostanut henkilö ei vienytkään koiraa näyttelyihin, kuten sopimus oli. "Voitko nostaa oikeudessa kanteen, ja pakottaa toimimaan, jos henkilö ei toimi niin kuin on sovittu? Koiran viemisessä näyttelyyn et voi. Kyllä ne oikeudessa aika kieroon katsoo", Rientonen vastasi kysyjälle. Sopimussakko sen sijaan on mahdollinen tekninen keino ja pelote. "Edelleenkään et saa sitä kasvattiasi sinne näyttelyyn, mutta voit saada siitä korvauksen, ettei sitä sinne viety", Rientonen toteaa. Entä tapaukset, joissa hevonen myydään halvemmalla tai jopa annetaan se eläkekotiin? Myös niitä on vaikea saada oikeudellisesti velvoittaviksi. Sama pätee ehtoon "ennen kuin myyt tämän eteenpäin, pakko tarjota sitä ensin takaisin myyjälle". "Tuollaista velvoitetta ei laki tunne, mutta kohtuullinen sopimussakko voi olla mahdollinen keino tässäkin", Rientonen ehdottaa. Asuntokaupoissa tunnetaan etuosto-oikeus, mutta sen olemassaolo on silloin kirjattu yhtiöjärjestykseen. .Juristi Pilvi Rientonen perusti juridiset nettisivut hevosjuridiikka.fi niin hevosalan yrittäjälle, harrastajalle kuin seura-aktiiville mottonaan "riskienhallinnassa on olennaista hankkia oikeaa tietoa, ei kuunnella "naapurin Kaisaa".

Mitä ostetaan? Mitä myydään?

Aiheeseen liittyvää