Parakomitean eron syynä hyvän hallintotavan ohittaminen

Parakomitean eron syynä hyvän hallintotavan ohittaminen

Kaksi pitkän linjan pararatsastustoimijaa Päivi Anttila ja Eeva Kaartinen ovat erittäin pettyneitä Ratsastajainliiton hallituksen toimintaan.

Suomen Ratsastajainliiton parakomitea lähetti eronpyyntönsä liiton hallituksella 4.5., ja Hevosurheilu uutisoi parakomitean erosta torstaina. Nyt eronneen komitean puheenjohtaja Päivi Anttila sekä parakomitean sääntövastaava Eeva Kaartinen valottavat tapahtumia eron taustalla. Kaartinen oli parakomitean asettama henkilö SRL:n sääntövaliokunnassa, ja hän erosi sääntövaliokunnasta samasta syystä kuin parakomitea irtisanoutui.

Sekä Anttila että Kaartinen ovat toimineen SRL:n luottamustoimissa kymmeniä vuosia ja Kaartinen on kansainvälinen paratuomari.

Parakomitea ja Kaartinen näkevät, että Ratsastajainliiton hallitus ei toimi hyvän hallintotavan mukaisesti, vaan ohittaa parakomitean asiantuntijana.

Eroon johtaneessa tapauksessa on kyse kvaalisäännöstä. Parakomitean suunnittelemassa sääntömuutoksessa ratsastajakohtaiset kvaalit muutettiin ratsukkokohtaisiksi normaalin proseduurin mukaisesti vuoden alussa. Tämän lisäksi sääntöihin kuitenkin lisättiin 17.2. seuraava kohta:

Ne ratsastajat, joilla on kansallinen yli 62 prosentin tulos pararatsastuksen kansallisesta kilpailusta FEI:n joukkue- tai henkilökohtaisesta ohjelmasta viimeksi kuluneiden 5 vuoden aikana, voivat ottaa osaa kansallisiin pararatsastusluokkiin kaikilla hevosilla. SM-kilpailuihin osallistuminen on kuitenkin mahdollista vain SM-sääntöjen mukaan.

Tämä sääntö hyväksyttiin SRL:n hallituksessa ilman parakomitean ja sääntövaliokunnan käsittelyä. Se on muiden lajien kvaalisääntöä vastaava, mutta Kaartinen huomauttaa, että vaadittu prosenttiraja on alhainen ja sillä haetaan mahdollisuutta lähteä kansainvälisiin kilpailuihin nopealla aikataululla melko vähäisellä kokemuksella.

Kouluratsastuksessa hevoskohtaisia kvaaleja ei tarvi hakea ratsastajien, joilla on vähintään 62 % tulos vähintään Intermediaire I –tasolta viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Esteillä ratsastajalta vaaditaan tähän tuloksia vähintään 130-luokista.

Kaartinen kertoo, että komitean valmistelemaa alkuperäistä sääntömuutosehdotusta käsiteltiin paraseminaarissa, ja ehdotus kvaaleista tuli ratsastajilta. Kaartinen vei sääntömuutoksen valmisteltuna sääntövaliokuntaan, ja SRL:n hallitus hyväksyi sen sellaisenaan 10.1.

Asia nousi esiin Kaartisen mukaan helmikuun maajoukkuevalmennuksessa, kun huomattiin, että uusilta ratsukoilta puuttui kvaaleja. HUJOn pararatsastuksen edustaja Tanja Takkula otti yhteyttä Kaartiseen ja yhdessä mietittiin tapaa lähestyä asiaa. Kaartinen ehdotti, että asiaan voidaan hakea siirtymäaikaa. Tästä päätettiin parakomitean sähköpostikokouksessa, ja ehdotus siirtymäajasta vietiin sääntövaliokuntaan ja se meni sitä kautta liiton hallitukselle.

Vasta hallituksen kokouksen jälkeen ilmeni, että huippu-urheilun johtokunta HUJO oli tehnyt oman ehdotuksensa 62 prosentin säännöstä, ja SRL:n hallituksen kokouksessa nuijittiinkin se pöytään.

Tanja Takkula, joka on para- ja kouluratsastuksen edustaja HUJOssa, kertoo, että maajoukkueenjohto näki ratsukkokohtaisessa kvaalissa ongelman ja uusi sääntömuutosehdotus tehtiin mukaillen kouluratsastuksen vastaavaa sääntöä.

”Minun ymmärryksen mukaan sääntöehdotus on käsitelty sääntöjen mukaisesti Hujon kokouksessa ja toimitettu hallitukselle käsittelyyn. Ja hallitus on hyväksynyt muutosehdotuksen”, Takkula kommentoi.

Anttila kertoo, että helmikuussa tehdyn sääntömuutoksen jälkeen parakomitea lähestyi asialla ensin hallitusta ja sitten liiton puheenjohtajaa Marjukka Mannista sekä Osmo Metsälää, joka on pararatsastuksen edustaja hallituksessa. Yhteistä säveltä ei kuitenkaan löytynyt, joten parakomitea katsoi, että luottamusta ei ole ja katsoi parhaaksi erota. Anttila tähdentää, että parakomitea on yhtenäinen ja se on toiminut määrätietoisesti ja ahkerasti lajin hyväksi.

”Sääntöprosessi on kuvattu Hyvä hallintotapa -dokumentissa. Nyt ei menty by the book. Tai me menimme, hallitus ei”, Anttila harmittelee.

”Keskusteluissa saimme myös kuvan, että asiantuntemukseemme ei luoteta jatkossakaan”, hän kertoo.

Tämä vahvisti koko komitean yhdessä tekemän eropäätöksen.

Anttila toteaa, että väärin mennyt prosessi oli isoin syy eroon, mutta hän myös huomauttaa, että hallituksen tekemä ehdotus ei edusta ratsastajien välistä tasa-arvoista kohtelua, jonka hän taas kokee olevan komitean tärkeimpiä rooleja.

Kaartinen näkee, että sääntöasia on vain jäävuoren huippu, joka kertoo siitä, kuinka politisoituneeksi ja henkilösuhteisiin painottavaksi liiton toiminta on mennyt.

”Tämä vaikuttaa mielivaltaiselta. Hyvällä hallintotavalla ei näyttäisi olevan isompaa merkitystä, vaan päätökset ovat yhden tai kahden henkilön takana. Tilanteen niin vaatiessa hallitus voi kävellä muiden toimijoiden yli”, Kaartinen sanoo.

Osmo Metsälä vastaa Hevosurheilulle, että vain liiton puheenjohtaja kommentoi asiaa. Manninen selittää, että mitään kieltoa kommentoinnille ei ole, vaan kuten yleensäkin, on sovittu, että asiaa kommentoi tässä vaiheessa toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Manninen painottaa, että hallituksen tehtävä on vahvistaa sääntömuutokset ja kertoo, että kyseessä olevaa asiaa käsitellään hallituksen kokouksessa torstaina.

”Säännöt ovat ylin päätöksentekoa linjaava asiakirja ja hht sitä täydentävä”, Manninen viestittää Hevosurheilulle.

Hyvä hallintotapa -dokumentin mukaan SRL:n hallitus nimeää sääntöjen kehitystyöhön ja sääntötulkintoja varten sääntövaliokunnan ja hallitus vahvistaa lajisääntömuutokset. HHT-ohjeistus menee seuraavasti:

Sääntömuutosesitykset tulee aina perustella, ja lajien sääntövastaavien tehtävänä on kommentoida lajikomitean tekemiä esityksiä sääntövaliokunnalle. Lajin sääntövastaavan tai muun henkilön tai ryhmän tekemiin esityksiin kuullaan lajikomitean kommentit. Mikäli joku muu henkilö tai ryhmä esittää muutoksia sääntöihin, tulee hänen esittää muutosesityksensä lajin sääntövastaavalle ja sääntövaliokunnan puheenjohtajalle kirjallisesti. Myös liiton hallitus voi tehdä esityksiä sääntömuutoksista. Sääntövaliokunnan puheenjohtaja tarkistaa muutosesityksen. Vain sääntövaliokunnan puheenjohtajan ja lajin sääntövastaavan yhdessä tekemä muutosesitys esitetään vahvistettavaksi hallitukselle.

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi