Perinneratsukot PR-lähettiläinä: rakuunakiltalaisia yhdistää maanpuolustushenkisyys ja kiinnostus hevosiin

Rakuunakilta ry:n puheenjohtaja Anna-Stiina Myllymäen suomenhevonen Rollo lähti killan toimintaan mukaan ennen omistajaansa.“Kengittäjä katsoi, että se voisi olla luonteensa puolesta sopiva perinneratsuksi Lappeerantaan, ja aavistus osoittautui oikeaksi. Ajastaan minultakin alettiin kysymään, että kai sinä olet Rakuunakillan jäsen”, Myllymäki kertoo.Hän liittyi yhdistykseen ja toiminta imaisi Myllymäen mukaansa. Ennen puheenjohtajaksi valintaansa hän toimi viisi vuotta hallituksen sihteerinä. Myllymäki on Rakuunakillan ensimmäinen naispuheenjohtaja..Anna-Stiina MyllymäkiRakuunakilta ry:n puheenjohtaja vuodesta 2020Ratsuniemen tallin yrittäjä Lemin Iitiän kylässäKoulutukseltaan tuotantotalouden DI, opiskelee hevostalouttaLuottamustoimia: Naisten valmiusliiton hallituksen jäsen, Maanpuolustuskiltojen liiton liittovaltuuston jäsen.Maanpuolustushenkisiä hevosihmisiäRakuunakilta ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka tavoite on ylläpitää ratsuväen perinteitä ja edistää vapaaehtoista maanpuolustusta historiallisen ratsuväen hengessä. Sen jäseniä yhdistää puheenjohtajan mukaan maanpuolustushenkisyys ja kiinnostus hevosiin.Yhdistykseen kuuluu kuusi paikalliseskadroonaa: Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Helsingin, Hämeen ja Pohjois-Suomen eskadroonat. Jäseniä Rakuunakillassa on yhteensä vajaa 450.“Jäsenten keski-ikä laskee meillä koko ajan, ja saamme nuoria mukaan toimintaan. Toisaalta se tarkoittaa, että alkuperäisiä, rakuunoina palvelleita, poistuu riveistä. Vanhin jäsen on tällä hetkellä 95-vuotias, myöskin Etelä-Karjalasta”, Myllymäki sanoo..Yhteistyötä puolustusvoimien kanssaItsenäisen Suomen ratsuväen katsotaan saaneen alkunsa Saksanniemen Järjestyslipuston perustamisesta Porvoossa 19. syyskuuta vuonna 1917. Aluksi se tunnettiin Ratsastavan Poliisikunnan nimellä, mutta muutettiin ylipäällikön käskystä Uudenmaan Rakuunarykmentiksi vuonna 1918. Ratsuväki aselajina lakkautettiin Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Hämeen Ratsurykmentti jalkautettiin Kouvolassa 1945, ja Uudenmaan Rakuunarykmentti Lappeenrannassa 1947. Viimeiset rakuunat puolestaan astuivat ulos Lappeenrannan Rakuunamäen kasarmilta vuonna 2016, kun heidän koulutuksensa lopetettiin. Maasotakoulun yhteydessä toimiva Rakuunasoittokunta pitää edelleen osaltaan yllä rakuunaperinteitä puolustusvoimissa.Rakuunakilta ry on säännöllisesti esillä eri tapahtumissa ja tekee yhteistyötä puolustusvoimien kanssa. Kilta tekee myös kansainvälistä yhteistyötä muiden ratsuväen perinteiden vaalijoiden kanssa, esimerkiksi Ruotsissa yhteistyökumppanina on Smålands Husarer.“Haminassa käymme edelleen kotiuttamistilaisuuksissa jakamassa puukon rakuunahenkiselle varusmiehelle, ja sotilasmusiikitapahtuma Hamina Tattoossa olimme viime kesänä mukana osana Rakuunasoittokunnan esitystä. Vuosittainen kiltamatka vanhoille taistelupaikoille on jäsenten keskuudessa suosittu”, Myllymäki kuvaa.Ratsain tehtäviä retkiä historiallisiin kohteisiin tehdään paljon. Joka vuosi juhlitaan myös ratsuväen perinnepäivää, Breitenfeldin juhlaa.Vuonna 2022 Rakuunakilta oli mukana puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraatissa Haminassa. Etelä-Karjalasta paraatissa mukana oli kahdeksan hevosta, joista kaksi Myllymäen omia. “Suomenhevonen on kansallisaarre. Ilman sitä Suomen sotaponnistelut olisivat voineet päättyä toisella tavalla”, hän painottaa..Hyvän mielen PR-lähettiläitäLappeenrannassa yleisölle näkyvin osa Rakuunakillan toimintaa ovat heinäkuun ajan keskustan ja sataman alueella liikkuvat perinneratsukot. Perinneratsastajilla on päällään M22-mallin asu, eli rakuunoiden luurankotakki ja punaiset hurmahousut. Ratsastajat valitaan vapaaehtoisista, joilla on riittävä ratsastustaito, mutta koulutusta saa tarvittaessa lisää. Ratsuiksi kilta vuokraa kaksi suomenhevosta huolehtien niiden ylläpidosta. Hevoset majoittuvat tarkoitusta varten rakennetuissa tallitiloissa historiallisessa Linnoituksen kaupunginosassa. “Kaupunki on tukenut toimintaamme paljon. Perinneratsukot ovat heidän näkökulmastaan sellaisia hyvän mielen PR-lähettiläitä”, Myllymäki kuvaa.Tehtävään valittavien hevosten tulee luonnollisesti olla rauhallisia ja tottuneita moneen.“Kerran kaatui rakennustyömaalla nosturi ihan perinneratsukoiden kulkiessa vieressä. Hevoset kyllä säpsähtivät, mutta eivät lähteneet kiitämään minnekään”, Myllymäki kertoo.Rakuunakillan puheenjohtajan talli sijaitsee Lemin Iitiässä, Lappeenrannan rajalla, alueella, joka on tulvillaan sotahistoriaa. Sen hyödyntäminen matkailussa, erityisesti ratsain, on Myllymäen mielestä vielä hyödyntämätön mahdollisuus, jossa olisi paljon potentiaalia.Killan suomenhevosten potentiaalia sen sijaan osaa hyödyntää matkailumarkkinoinnin lisäksi myös kotimainen viihdeteollisuus.“Uusimman Tuntemattoman sotilaan kuvauksiin kysyttiin Rakuunakillalta hevosia ja avustajia. Harjoittelimme paljon etukäteen ja siedätimme hevosia ääniin. Meihin otetaan yhteyttä, kun produktioihin tarvitaan varmoja suorittajia”, Myllymäki sanoo.

Perinneratsukot PR-lähettiläinä: rakuunakiltalaisia yhdistää maanpuolustushenkisyys ja kiinnostus hevosiin

Eva Kottonen

Aiheeseen liittyvää