Ratsastuksessa vedetään rekeä ja treenataan mieltä
Nykyään hän puhuu erityisesti mentaalitaidoista. Ensimmäiseksi esimerkiksi hän ottaa niinkin yksinkertaisen asian kuin ajattelemisen ennen tekemistä. Kun ratsastuksenopettaja tai valmentaja kertoo seuraavan harjoituksen ja reitin, hyvä tapa on, että kaikki oppilaat seisovat hetken paikallaan ja miettivät rauhassa, miten harjoitus menee, miten he tekevät sen onnistuneesti ja miltä se tulee tuntumaan. Kun tähän käytetään muutama minuutti, se aika otetaan varmasti takaisin, kun suorituksia päästään tekemään.
”Tämä on mun missio, että me opettajina luodattaisiin asiat aina ensin mielikuvina”, Fagerström sanoo.
Hän neuvoo, että koko ratsastus kannattaa visioida etukäteen jo vaikka hevosta harjatessa.
”Mietitään, miten haluan toimia hevosen kanssa”, hän ehdottaa.
Opettaessa on hyvä pitää muistissa, että aivot eivät varsinaisesti ymmärrä sanaa ei. Siksi on tehokkaampaa kertoa ratsastajalle, mitä hänen pitää tehdä, eikä sanoa sitä, mitä ei pidä tehdä. Siis: ”rentoudu kädellä” tai ”katso eteen”, eikä ”älä vedä” tai ”älä katso alas”.
”On tärkeää, mitä me toistetaan. Mutta ’älä’ istuu sitkeässä”, Fagerström hymyilee.
Mutta sekin on muistettava, että ratsastamaan oppii vain ratsastamalla, Fagerström sanoo. Kun osaa, on helpompaa olla rohkea.
Rohkeuteen liittyy paljon se, että ratsastajalla on hyvä kehonhallinta. Kun Fagerström pitää estetunteja, hän ottaa aina heti verryttelystä ratsukot haltuunsa ja keskittyy hevosten kuuliaisuuteen ja ratsastajan kehonhallintaan. Tehdään puomeja, siirtymisiä ja istuntaharjoituksia.
”Kehollisesti haastavia juttuja niin, että kaikki ei sen takia halua tulla mun tunnille”, hän hymähtää.
Ratsastuksen aloitusjutussa tavataan Silvolan Hemminki, kaksinkertainen koulumestari, joka vetää rekeä. Kävimme katsomassa sitä pääsiäislauantaina, ja hyvin se sujui. Hemminki on aisojen edessä kuin kotonaan. Raskaassa sohjossa se laskee päänsä alas ja käyttää voimiaan, ja kun mökin vieressä reki jarruttaa hiekkaan, se laskee takaosaansa ja kiskaisee vielä vähän lujempaa.
Kantalehdessä selvitetään melkein kaikkia joskus mietittänyttä aihetta: kyynpuremia hevosilla.
Jalostusliitteessä taas mietimme muun muassa varsomista. Tiesittekö, miksi hevonen on se mestarisynnyttäjä, kun esimerkiksi lehmä ei ole? Ja mikä yksi hevosryhmä eroaa toisia hieman huonompana varsojana?
Olethan huomannut, että Hevosurheilussa on nykyään sairaan paljon luettavaa harrastajalle ja ammattilaiselle.
Jos et tilaa jo, tilaa nyt. Täältä. Taas on tarjouskin!
