Luku vaikuttaa nousevan vuoden 2015 tasolle ja tulee olemaan isoimpia vuosikymmeneen. 2010-luvun alussa hevosia tuotiin kuitenkin selvästi enemmän..Hevosten tuontimääriä ei ole vielä tämän vuoden osalta vahvistettu, mutta alustavia lukuja Suomen Hippoksesta voidaan antaa. Tuontiratsujen rekisteröinnistä vastaava Mirka Kivelä kertoo, että marraskuun loppuun mennessä vuoden 2022 aikana Suomeen on tuotu arviolta noin 1 190 ratsua ja ponia, jotka on rekisteröity Hippokseen..Ruokaviraston rekisteriin on tämän vuoden aikana merkitty toistaiseksi 1 363 hevosta. Kyseinen luku sisältää myös ravihevoset..Tuonnit 2010–20222010: 1 691 2011: 1 397 2012: 1 242 2013: 1 1012014: 1 019 2015: 1 2372016: 1 139 2017: 1 008 2018: 979 2019: 914 2020: 1 048 2021: 920 2022: 1 190 ratsua ja ponia (luku nousee vielä hieman)."Kaikkien aikojen paras"Torniossa vaikuttava hevosalan yrittäjä Katariina Pajari tuo myyntihevosia pääasiassa Baltiasta. .Joulukuun inventaario on vielä tekemättä, mutta Pajari pystyy silti jo sanomaan, että kyseessä on hevoskauppiaan ennätysvuosi. ”Kaikkien aikojen paras.”.Pajari tekee ensisijaisesti tilauskauppaa, eli tuo hevosia, joille on jo ostaja. Alkuvuodesta ja kesällä ratsastuskouluhevosia olisi yrittäjän mukaan voinut myydä ”vaikka kymmenen päivässä”, jos sopivia hevosia vain olisi löytynyt tarpeeksi..Lisäksi kysyntää on ollut erityisesti juniorihevosille ja laadukkaille poneille. ”Niitä tarvitsisi aina.”.Pajari summaa, että liki kaikkia muita hevosia hänen kauttaan ostetaan, paitsi GP-hevosia. ”Niiden markkinat ovat menneet mahdottomaksi. Ne maksavat ihan hirveästi, eikä minun kontakteillani saatavat ole valmiita GP-tasolle.”.Pajarin näkemys on, että erityisesti 5–9-vuotiaat niin sanotut perushevoset, eli hevoset joilla on kolme askellajia mutta jotka eivät ole poikkeuksellisen laadukkaita, ovat tällä hetkellä helposti ylihintaisia..Kovan kysynnän Pajari arvelee olevan yhä seurausta koronasta. Ihmisillä on ollut käytössään enemmän rahaa ja aikaa, ja toisaalta ratsastaminen on ollut laji, jota on pystynyt harrastamaan käytännössä koko pandemian ajan..Ensi vuodesta Pajari ei odota yhtä menestyksekästä, sillä hän epäilee erityisesti energiakriisin laskevan kysyntää. ”Onko ihmisillä varaa ajaa kilpailupaikoille tällaisilla polttoaineen hinnoilla? Tai ostetaanko harrastehevosia, kun tallipaikkojen hintoja on nostettava?”.Tuontihevosiin liittyvä paperityö on vuosien saatossa muuttunut pääasiassa helpommaksi, Pajari toteaa. ”Rekisteröinti on helpottunut, ja kaikki muuttuu pikkuhiljaa sähköiseksi. Kun aloitin, Viro ei ollut vielä EU:ssa ja silloin papereita oli aina paksu nippu.”.Hieman kalliimmaksi rekisteröityminen on tosin muuttunut. Vuoden alusta hevoset on pitänyt rekisteröidä myös Ruokavirastoon, mikä on tarkoittanut 87 euron lisämaksua. ”Siitä ei kuitenkaan koidu minulle paperityötä, vaan Ruokavirasto hoitaa asian suoraan Hippoksen kautta.”
Luku vaikuttaa nousevan vuoden 2015 tasolle ja tulee olemaan isoimpia vuosikymmeneen. 2010-luvun alussa hevosia tuotiin kuitenkin selvästi enemmän..Hevosten tuontimääriä ei ole vielä tämän vuoden osalta vahvistettu, mutta alustavia lukuja Suomen Hippoksesta voidaan antaa. Tuontiratsujen rekisteröinnistä vastaava Mirka Kivelä kertoo, että marraskuun loppuun mennessä vuoden 2022 aikana Suomeen on tuotu arviolta noin 1 190 ratsua ja ponia, jotka on rekisteröity Hippokseen..Ruokaviraston rekisteriin on tämän vuoden aikana merkitty toistaiseksi 1 363 hevosta. Kyseinen luku sisältää myös ravihevoset..Tuonnit 2010–20222010: 1 691 2011: 1 397 2012: 1 242 2013: 1 1012014: 1 019 2015: 1 2372016: 1 139 2017: 1 008 2018: 979 2019: 914 2020: 1 048 2021: 920 2022: 1 190 ratsua ja ponia (luku nousee vielä hieman)."Kaikkien aikojen paras"Torniossa vaikuttava hevosalan yrittäjä Katariina Pajari tuo myyntihevosia pääasiassa Baltiasta. .Joulukuun inventaario on vielä tekemättä, mutta Pajari pystyy silti jo sanomaan, että kyseessä on hevoskauppiaan ennätysvuosi. ”Kaikkien aikojen paras.”.Pajari tekee ensisijaisesti tilauskauppaa, eli tuo hevosia, joille on jo ostaja. Alkuvuodesta ja kesällä ratsastuskouluhevosia olisi yrittäjän mukaan voinut myydä ”vaikka kymmenen päivässä”, jos sopivia hevosia vain olisi löytynyt tarpeeksi..Lisäksi kysyntää on ollut erityisesti juniorihevosille ja laadukkaille poneille. ”Niitä tarvitsisi aina.”.Pajari summaa, että liki kaikkia muita hevosia hänen kauttaan ostetaan, paitsi GP-hevosia. ”Niiden markkinat ovat menneet mahdottomaksi. Ne maksavat ihan hirveästi, eikä minun kontakteillani saatavat ole valmiita GP-tasolle.”.Pajarin näkemys on, että erityisesti 5–9-vuotiaat niin sanotut perushevoset, eli hevoset joilla on kolme askellajia mutta jotka eivät ole poikkeuksellisen laadukkaita, ovat tällä hetkellä helposti ylihintaisia..Kovan kysynnän Pajari arvelee olevan yhä seurausta koronasta. Ihmisillä on ollut käytössään enemmän rahaa ja aikaa, ja toisaalta ratsastaminen on ollut laji, jota on pystynyt harrastamaan käytännössä koko pandemian ajan..Ensi vuodesta Pajari ei odota yhtä menestyksekästä, sillä hän epäilee erityisesti energiakriisin laskevan kysyntää. ”Onko ihmisillä varaa ajaa kilpailupaikoille tällaisilla polttoaineen hinnoilla? Tai ostetaanko harrastehevosia, kun tallipaikkojen hintoja on nostettava?”.Tuontihevosiin liittyvä paperityö on vuosien saatossa muuttunut pääasiassa helpommaksi, Pajari toteaa. ”Rekisteröinti on helpottunut, ja kaikki muuttuu pikkuhiljaa sähköiseksi. Kun aloitin, Viro ei ollut vielä EU:ssa ja silloin papereita oli aina paksu nippu.”.Hieman kalliimmaksi rekisteröityminen on tosin muuttunut. Vuoden alusta hevoset on pitänyt rekisteröidä myös Ruokavirastoon, mikä on tarkoittanut 87 euron lisämaksua. ”Siitä ei kuitenkaan koidu minulle paperityötä, vaan Ruokavirasto hoitaa asian suoraan Hippoksen kautta.”