Rebecca Lindebladilla on unelmaduuni – "Ei tarvitse olla maailman paras ratsastaja, että voi tehdä tätä työkseen"

Yksitoista vuotta sitten 18-vuotias Rebecca Lindeblad lähti kolmen hevosensa kanssa Belgiaan valmentautumaan Rosa Ruutsalon luokse. Suunnitelmissa oli kolmen kuukauden reissu, jonka jälkeen hän palaisi takaisin Suomeen opiskelemaan.Suunnitelmat muuttuivat, sillä hän tapasi belgialaisen Viktor Daemin. Nyt pariskunnalla on yhteinen yritys DL Equestrian ja heidän tallinsa sijaitsevat Lummenissa.Jo aiemmin heillä oli yhteisiä hevosia, mutta molemmat työskentelivät muille työnantajille.”Viisi vuotta sitten päätettiin perustaa oma talli niillä hevosilla, jotka meillä jo oli, ja siitä olemme kasvaneet. On ollut iso apu aloittaa yhdessä, olisi ollut hankala yksin aloittaa yritystä täällä”, Lindeblad kertoo.Tällä hetkellä tallissa on 21 hevosta, lisäksi kymmenkunta hevosta on muualla ratsutettavana, ja jonkin verran varsoja.”Ostamme hevoset 5–7-vuotiaina ja pidämme ne muutaman vuoden. Ostamme laadukkaita hevosia, jotka ovat ammattilaisille tai laadukkaita amatöörihevosia.”Vaikka alun perin Lindeblad lähti Belgiaan kolmen hevosen kanssa, perhetilanteen muuttuessa hän joutui myymään hevosensa. Pikkuhiljaa työskentelemällä hevosenhoitajana ja kotiratsuttajana hän keräsi rahaa uuden hevosen ostoon.Lindeblad kertoo, että hevoset ovat aina olleet hänelle koko elämä, mutta Suomessa asuessaan hän ei osannut ajatella, että niistä voisi tulla hänelle ammatti. Belgiassa hän näki uudenlaisen maailman.”Ei tarvitse olla maailman paras ratsastaja, että voi tehdä tätä työkseen. Kaikista ei tule Daniel Deussereita, mutta silti voi tienata rahaa. Tämä on unelmaduuni.”Ajattelunmuutos vaikutti myös häneen ratsastajana ja kilpailijana. Vaikka hän oli kilpaillut poneilla SM-tasolla ja hevosillakin 130-luokkia, kilpailut jännittivät.”Mä en koskaan ollut luonnostaan hyvä ratsastaja, en ole ollut se lahjakkain. Kilparatsastajana olin jännittynyt, menin jopa lukkoon.”Asioiden toisto, rutiinin saaminen tekemiseen, oikeanlaiset hevoset ja poikaystävän tuki ja valmennus auttoivat häntä pääsemään kilpailujännityksestä. Belgiassa on myös paljon treenikisoja, joissa oli hyvä kerätä rutiinia radoista. ”Toisto on auttanut minua, että saan rutiinia tekemiseen. Jos tulee epäonnistuminen, menen tekemään uudelleen.".Tällä hetkellä Lindeblad kilpailee paljon nuorilla hevosilla, mutta välillä on joku hevonen, jolla voi mennä isompaakin.”Jos minulla on hevonen, joka hyppää 140-luokkia, menen sillä yhden tai kaksi kisaa ja sitten se myydään. Siinä kohdin olen tehnyt työni.”Hän pohtii, että Suomesta puuttuu hevosten myyntikulttuuri. Itseään hän kuvaa hyväksi commercial rideriksi, eli "mainosratsastajaksi", jonka ratsastamana hevosen saa näyttämään helpolta.”Commercial rider istuu paikallaan, on pieni, huomaamaton ja eleetön. Näyttää, että hevonen menee itsestään. Ihmiset ajattelevat, että jos tuo tyttö voi tuolla ratsastaa, niin voin minäkin.”Tällä hetkellä hänen ratsastuksensa fokus on hevosten kehittämisestä myyntiin, mutta ei poissulje sitä, etteikö tulevaisuudessa voisi myös panostaa omaan uraansa.”Jossain takaraivossa on haaveena, että edustaa Suomea nations cupissa tai tulisi Helsinkiin hyppäämään.”Lanakeniin kahdella hevosellaEnsi viikolla Lindeblad hyppää kahdella hevosella Lanakenissa nuorten hevosten MM-kilpailuissa. Hän osallistuu 5-vuotiaiden luokkaan Itot du Ruella (Catoki – Messire Ardent), joka oli nelivuotiaana ollut neljäs Ranskan nuorten hevosten mestaruuksissa.”Se on tosi helppo hevonen, todella suoraviivainen. Tekee mitä pyydetään.”Kuusivuotiaissa hänellä on Umani de Libre Z (Untouchable – Darco), joka on vain 158 cm korkea tamma.”Se on vähän erikoisempi tapaus. Sillä on ollut jo useampi ratsastaja. Hyppää hyvin, mutta erikoinen ratsastaa. Ei varsinaisesti kuuma, mutta vähän hermostunut. On hypännyt nyt kanssani hyvin.”Lindeblad arvelee, että vaikka molemmat ovat kilpailleet nuorten hevosten kilpailuja, ne tulevat hyppäämään Lanakenissa elämänsä isoimmat esteet. Ne eivät kuitenkaan korkeudesta hätkähdä.”Toki radat ovat myös teknisiä ja kuusivuotiaissa pitää pystyä ratsastamaan myös lyhyempiä teitä. Nolla ei riitä finaaliin, pitää ratsastaa myös aikaa.”Valmistautumista varjostaa se, että kuusi viikkoa sitten Lindeblad mursi solisluunsa ja hän palasi satulaan vasta puolitoista viikkoa sitten. Viime viikonloppuna hän hyppäsi Sentower Parkin kansainvälisissä kilpailuissa. Hän sanoo ratsastavansa jo kuusi hevosta päivässä, eikä solisluu juurikaan vaivaa ratsastusta.Myös poikaystävä Daem kilpailee Lanakenissa. Lindeblad sanookin, että yhdessä työskentelyssä on etunsa.”Se on kivaa, että pystytään jakamaan asioita ja auttamaan toisiamme. Aina voi kysyä toisen mielipidettä ja keskustelemaan asioista.” .Oma talli, oma järjestys - Matilda Kulkas pyörittää myyntitallia Hollannissa.Nina Fagerström saa tällä hetkellä motivaatiota hevosten kehittymisestä – ”Olen kovin ihastunut siihen”, hän sanoo Clarimoresta

Rebecca Lindebladilla on unelmaduuni – "Ei tarvitse olla maailman paras ratsastaja, että voi tehdä tätä työkseen"

Aiheeseen liittyvää