Usein kuulee tarinoita siitä, kuinka nuoren hevosen ratsutus ammattiratsastajalla ei ollut sitä, mitä hevosen kasvattaja odotti. Maria-Kristiina Virralla on toisenlainen kokemus. Hänelle syntyi Ruotsissa tilausvarsa 6 vuotta sitten, ja se on asunut ja ratsutettu siellä, kunnes se tänä syksynä muutti Suomeen omistajalleen.”Kun mun elämäni hevonen Conquistador laitettiin pois 25-vuotiaana, ajattelin, etten enää halua hevosta. Tiesin kuitenkin, että Conquistadorista oli pakastespermaa jäljellä sen kasvattajalla. Ostin sen, mutta en vielä silloinkaan ajatellut oikein mitään, ennen kuin puolisoni Janne sanoi, että et kai sä sitä ihan turhaan hankkinut. Nimi varsalle mulla oli kyllä valmiina, Predator. Koska isänsä Conquistador ei ollut mikään halinalle.”Monen mutkan kautta ja ystävien suosituksilla löytyi Ruotsista, Skoonesta Stall Goddag. Tallin omistavat Per Jansson ja Jeanette Joelsson, kaksi pitkän linjan hevosihmistä. Tallilla on vaihtelevasti 60-80 hevosta, jalostusoriita, siitostammoja, varsoja ja asiakkaiden hevosia ratsutettavana, koulutettavana ja myytävänä. Sieltä löytyi myös kantakirjatamma Symfoni Pan, joka, ihme kyllä, tiinehtyi ensimmäisestä kerrasta edesmenneen Conquistadorin vuosia vanhaa pakastespermaa.”Sain tallilta koko ajan ihan loistavaa palvelua. Varsomiskarsinassa oli kamera ja saatoin seurata tammaa koko ajan. Juuri syntymän hetkellä en pystynyt olemaan ruudun ääressä, mutta pian sen jälkeen. Tallilta on kaikki nämä vuodet pidetty koko ajan minua ajan tasalla, olen saanut paljon videoita ja tietoa varsan kasvusta ja kehityksestä. Pienet haavatkin ilmoitettiin, ja kerrottiin, miten ne on hoidettu. Alkuvuosina kävin kerran kuussa Ruotsissa katsomassa varsaa, jonka nimeksi tuli Predator – se ei ole kyllä yhtään nimensä mukainen vaan niin kiltti!”Virta kertoo, että hänellä oli kaikki vuodet sataprosenttinen luotto tallin toimintaan. Kun tallilta ehdotettiin oriin ruunausta kahden vuoden iässä, hän antoi luvan siihen heti, koska luotti ammattilaisten arvioon tilanteesta.”Koko ajan heillä oli selkeä suunnitelma mitä hevosen kanssa tehdään ja milloin. Siellä rakennetaan hevosia todella yksilöllisesti, huomioiden juuri sen yksilön kehitysvaihe. Joku laitetaan satulaan jo kolmevuotiaana, toinen vasta neljävuotiaana, ihan hevosesta riippuen.”Predatoria Skoonessa ratsutti nuorten maajoukkueratsastaja Moa Uhlin, Ida-Linn Lundholmin, Jan Brinkin entisen ratsuttajan valmennuksessa. Kun hevonen oli nelivuotias, kiipesi omistaja itse Ruotsissa hevosensa selkään.”Kyllä multa itku pääsi!” hän muistelee.Hevosen koulutus jatkui erittäin monipuolisena. Sillä oli systemaattinen viikko-ohjelma, sillä maastoiltiin ja hypättiinkin. Sitä vietiin kisoihin ja siinä samassa hevonen oppi lastauksen ja matkustamisen. Koska Predator on kouluhevonen, sillä aloiteltiin myös koulu-uraa, mm. vaihtojen opettelua. Virta kävi useasti Ruotsissa ja ratsasti siellä Lindholmin silmän alla itse hevostaan, joka tuli Suomeen nyt muutama viikko sitten.”Uudessa paikassa ja tilanteessa hevosesta näkee, että se on luottavainen ja utelias, hyvin kohdeltu ja koulutettu alusta lähtien. Järkevästi ja ammattimaisesti käsitelty. En voisi olla tyytyväisempi!” hän hymyilee.”Ja se on jo nyt aivan ihan ratsastaa, Janne mua tietenkin opettaa sen kanssa. Ja tämä kaikki ilo maksoi 800 euroa kuukaudessa! Lisäkustannuksia tuli vain kengityksestä ja ruunauksesta.”Päivitys 7.10. klo 12. Predatoria ratsutti pääasiassa Moa Uhlin, eikä Ida Linn Lundholm.
Usein kuulee tarinoita siitä, kuinka nuoren hevosen ratsutus ammattiratsastajalla ei ollut sitä, mitä hevosen kasvattaja odotti. Maria-Kristiina Virralla on toisenlainen kokemus. Hänelle syntyi Ruotsissa tilausvarsa 6 vuotta sitten, ja se on asunut ja ratsutettu siellä, kunnes se tänä syksynä muutti Suomeen omistajalleen.”Kun mun elämäni hevonen Conquistador laitettiin pois 25-vuotiaana, ajattelin, etten enää halua hevosta. Tiesin kuitenkin, että Conquistadorista oli pakastespermaa jäljellä sen kasvattajalla. Ostin sen, mutta en vielä silloinkaan ajatellut oikein mitään, ennen kuin puolisoni Janne sanoi, että et kai sä sitä ihan turhaan hankkinut. Nimi varsalle mulla oli kyllä valmiina, Predator. Koska isänsä Conquistador ei ollut mikään halinalle.”Monen mutkan kautta ja ystävien suosituksilla löytyi Ruotsista, Skoonesta Stall Goddag. Tallin omistavat Per Jansson ja Jeanette Joelsson, kaksi pitkän linjan hevosihmistä. Tallilla on vaihtelevasti 60-80 hevosta, jalostusoriita, siitostammoja, varsoja ja asiakkaiden hevosia ratsutettavana, koulutettavana ja myytävänä. Sieltä löytyi myös kantakirjatamma Symfoni Pan, joka, ihme kyllä, tiinehtyi ensimmäisestä kerrasta edesmenneen Conquistadorin vuosia vanhaa pakastespermaa.”Sain tallilta koko ajan ihan loistavaa palvelua. Varsomiskarsinassa oli kamera ja saatoin seurata tammaa koko ajan. Juuri syntymän hetkellä en pystynyt olemaan ruudun ääressä, mutta pian sen jälkeen. Tallilta on kaikki nämä vuodet pidetty koko ajan minua ajan tasalla, olen saanut paljon videoita ja tietoa varsan kasvusta ja kehityksestä. Pienet haavatkin ilmoitettiin, ja kerrottiin, miten ne on hoidettu. Alkuvuosina kävin kerran kuussa Ruotsissa katsomassa varsaa, jonka nimeksi tuli Predator – se ei ole kyllä yhtään nimensä mukainen vaan niin kiltti!”Virta kertoo, että hänellä oli kaikki vuodet sataprosenttinen luotto tallin toimintaan. Kun tallilta ehdotettiin oriin ruunausta kahden vuoden iässä, hän antoi luvan siihen heti, koska luotti ammattilaisten arvioon tilanteesta.”Koko ajan heillä oli selkeä suunnitelma mitä hevosen kanssa tehdään ja milloin. Siellä rakennetaan hevosia todella yksilöllisesti, huomioiden juuri sen yksilön kehitysvaihe. Joku laitetaan satulaan jo kolmevuotiaana, toinen vasta neljävuotiaana, ihan hevosesta riippuen.”Predatoria Skoonessa ratsutti nuorten maajoukkueratsastaja Moa Uhlin, Ida-Linn Lundholmin, Jan Brinkin entisen ratsuttajan valmennuksessa. Kun hevonen oli nelivuotias, kiipesi omistaja itse Ruotsissa hevosensa selkään.”Kyllä multa itku pääsi!” hän muistelee.Hevosen koulutus jatkui erittäin monipuolisena. Sillä oli systemaattinen viikko-ohjelma, sillä maastoiltiin ja hypättiinkin. Sitä vietiin kisoihin ja siinä samassa hevonen oppi lastauksen ja matkustamisen. Koska Predator on kouluhevonen, sillä aloiteltiin myös koulu-uraa, mm. vaihtojen opettelua. Virta kävi useasti Ruotsissa ja ratsasti siellä Lindholmin silmän alla itse hevostaan, joka tuli Suomeen nyt muutama viikko sitten.”Uudessa paikassa ja tilanteessa hevosesta näkee, että se on luottavainen ja utelias, hyvin kohdeltu ja koulutettu alusta lähtien. Järkevästi ja ammattimaisesti käsitelty. En voisi olla tyytyväisempi!” hän hymyilee.”Ja se on jo nyt aivan ihan ratsastaa, Janne mua tietenkin opettaa sen kanssa. Ja tämä kaikki ilo maksoi 800 euroa kuukaudessa! Lisäkustannuksia tuli vain kengityksestä ja ruunauksesta.”Päivitys 7.10. klo 12. Predatoria ratsutti pääasiassa Moa Uhlin, eikä Ida Linn Lundholm.