Ratsastuksen starttimäärissä vaihtelua – etelä voi hyvin

Koulu- ja esteratsastuksen viime vuosien starttimäärissä radikaalein muutos on esteiden seura- ja aluetason sekä koulun seuratason nousu.

Viimeistä kolmea erikoisvuotta vertailtaessa esteiden seuratason startit ovat nousseet melkein 2 000 kappaleella ja esteiden aluestartit 2 600 kappaleella verrattuna koronan runtelemaan vuoteen 2020. Silloin keväällä ei kilpailtu lainkaan, ja jatkossakin rajoituksia oli. Viime vuodesta aluestarttien määrä on noussut 1 529 startilla. Sen sijaan kansallisten starttien määrä on vähentynyt vuodesta 2021 669 startilla.

Kouluratsastuksessa seurastartit ovat nousseet 2 575:lla kahden vuoden takaisesta ja viime vuodestakin 1 315:lla. Aluekilpailuissa starttimäärä laski viime vuodesta 111:lla. Kansallisten starttien määrä laski viime vuodesta 52:lla

Kilpailuluvat jatkavat laskuaan

Kotimaisten kilpailulupien määrät ovat laskeneet jo pitkään, eikä näin alhaalla olla oltu ainakaan vuoden 2010 jälkeen. Seurakilpailulupien määrä on laskenut toissa vuodesta hieman alle 300 luvalla. Aluelupien määrä on vähentynyt vuodesta 2020 167 kappaleella.

Kansallisten A-lupien määrä putosi 140 kappaletta, B-lupien määrä nousi yhdellä.

Alueellista vertailua varten Hevosurheilu pyysi Ratsastajainliitosta viime vuoden starttimäärät aluetasolla Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Sen mukaan esteiden aluetason nousu näyttää keskittyneen nimenomaan Etelä-Suomeen. Vuoteen 2020 verrattuna starttimäärät ovat nousseet pelkästään Etelä-Suomessa vuodesta 2020 1 790 kappaleella ja viime vuodesta 1 579 kappaleella. Koko Suomen aluetason starttimäärän nousu vuodesta 2021 oli 1 529 kappaletta, eli muualla Suomessa starttimäärät yhteenlaskettuna laskivat.

Pohjois-Suomessa estestartteja oli vuonna 2022 21 kappaletta vähemmän kuin 2021.

Koulun aluestarttimäärät nousivat Etelä-Suomessa vuodesta 2020 vuoteen 2021 184 kappaleella, mutta laskivat viime vuodesta 150 kappaleella. Pohjois-Suomessa koulua startattiin aluetasolla kaikkina 3 vuotena selvästi enemmän kuin esteitä. Vuodesta 2021 starttimäärät laskivat viime kaudeksi 70 kappaleella.

Apua kalenterin suunnittelulla?

Estekomitean puheenjohtaja Juho Norilo on iloinen siitä, että Etelä-Suomessa kilpaileminen on virkeää, mutta murehtii vähän sitä, että koko Suomen tilanne on haastava. Hän kertoo, että aiemmin Etelä-Suomessa oli huoli aluekilpailuiden vähäisyydestä, mutta tilanne on selvästikin saatu paremmaksi.

Muun maan starttimäärien kohentamiseksi pyritään ohjaamaan alueiden sisäistä kilpailuiden järjestämistä, niin ettei ainakaan päällekkäisyyksiä kilpailupäivämäärien kanssa tule.

Norilo kertoo, että muun Suomen hiipuminen on näkynyt viime kaudella joidenkin SRL:n sarjakilpailuiden perumisena pohjoisemmassa Suomessa. Jatkossa hän toivoo kilpailujärjestäjien satsaavan siihen, että kilpailut olisivat mahdollisimman houkuttavia, ja mahdollisesti myös tietylle osallistujaryhmälle kohdistettuja.

”Mutta en usko, että tämä on vain ratsastuksen ongelma, vaan isompi yhteiskunnallinen asia”, hän sanoo.

Norilo miettii myös, että ehkä etelässä on enemmän talleja, joissa samanhenkinen kilpailuorientoitunut yhteisö motivoi kilpailemaan.

”Aika paljonhan se kilpaileminen vaatii sitkeyttä, jos puurtaa yksin ilman tukiverkostoa. Omalta Ruotsin-ajalta muistan hyvin sen, kuinka paljon toi motivaatiota, kun näki koko ajan hyvää ratsastusta ja kaikki kilpailivat”, hän sanoo.

Metsälä huolissaan

SRL:n hallituksen ja koulukomitean jäsen, lappeenrantalainen Osmo Metsälä sanoo suoraan olevansa huolissaan tilanteesta. Hän uskoo, että talouden kiristyessä moni ratsastaja miettii hyvin tarkasti, kuinka paljon kilpailee ja millä systeemillä, ja tämä näkyy vahvemmin Etelä-Suomen ulkopuolella. Kilpaileminen on eittämättä kallista.

”Jos mietitään meidän Lappeenrannan kisoja, niin sillä samalla rahalla, kuin kilpailee meillä 4 päivää ja yöpyy Lappeenrannassa hotellissa, olisi kaksi viikkoa Thaimaassa”, hän huomauttaa.