Kanick vd Vosberg -hevosen riita-asian käsittely päättyy tänään 1.4.
Kanick vd Vosberg -hevosen riita-asian käsittely päättyy tänään 1.4.Kuvaaja: Hanna Heinonen

Tänään on Kanick vd Vosberg-riidan pääkäsittelyn viimeinen päivä

Tänään torstaina 1.4. on Kanick vd Vosberg-hevosen kauppariita-asian viimeinen käsittelypäivä.

Tarkoitus on kuulla Kanickille sädeluun alueella patentoimiaan hoitoja tehnyttä belgialaiseläinlääkäriä, jonka klinikalla hevonen vuosina 2019-2020 kävi.   Torstaina puhuu myös Hyvinkään Hevossairaalassa Kanickista ostotarkastuksen alkuvuonna 2017 aiemmille  ostajaehdokkaille tehnyt eläinlääkäri.

Istuntopäivien keskeiset kysymykset ovat olleet seuraavat. Mitä kauppakirjaan on kirjattu? Mitä kerrottiin ostotarkastuksessa ostajille? Milloin hevonen on alkanut ontua? Mikä on ollut erilaisten löydösten merkittävyys?

Kolmen tuomarin kokoonpano olisi ollut mahdollinen, mutta asianosaisten toivomuksesta tuomion laatii vain yksi tuomari.  "Asia ratkaistaan asianosaisten esittämien vaatimusten ja vastaanotetun näytön perusteella lain, lähinnä kauppalain mukaisesti", käräjätuomari Heli Pöntinen kiteyttää.

Viime viikon keskiviikkona alkaneen pääkäsittelyn aikana on kuultu lukuisia eri eläinlääkäreitä liittyen hevosen terveydentilaan niinä kolmena vuotena, mitkä se Suomessa oli. Myös muita henkilöitä on kuultu, liittyen muun muassa hevosen muuhun hoitoon ja ratsastukseen, mutta myös vastaajatahon maineeseen ja toimintaan.

Ensimmäisenä kuultiin kantajaa, hevosen ostanutta Cataja Oy:n Tarja Kalliota. Kallio väittää, että viat ovat olleet hevosessa jo kauppahetkellä. Kallio näkee, että heille ei kerrottu hevosen sädeluiden tilanteesta, ja pimitettiin näin ollen olennaista informaatiota.

Kantajan hinnanalennusvaatimus perustuu kauppalain 17. pykälään, jossa todetaan, että tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Vastaaja, hevosen  myyjä Elena Hietanen viittaa kauppakirjaan, jossa todetaan, että myyjä ei vastaa mahdollisesta piilevästä viasta, eikä kaupanteon jälkeen ilmaantuneista vioista. Vastaaja vetosi siihen, että kantaja teetti ostotarkastuksen haluamassaan laajuudessa.

Perjantaina kuultiin hevosen omaeläinlääkäriä, sitä vuosina 2017 ja 2018 säännöllisesti hoitanutta urheiluhevosiin erikoistunutta praktikkoa. Praktikko oli diagnosoinut hevosella muun muassa hankosideoireilua.

Kantaja kertoi näiden hoitojen auttaneen. Niiden ansiosta hevosella pystyi aika ajoin myös kilpailemaan, mutta ajoittainen epämääräinen ontuminen ilmaantui aina uudelleen. Syksyllä 2018 hevonen vietiin ontumisen takia kahteen otteeseen klinikalle Vermoon, jossa suositeltiin sairaskengitystä.

Praktikon jälkeen kuultiin suomalaista ratsastuksen järjestötehtävissä toimivaa eläinlääkäriä, joka ei sinänsä tunne kyseistä hevosta, mutta tarkasteli röntgenkuvia ja lausuntoja.   Hänen mukaansa kuvat viittaavat sädeluusyndroomaan.

Maanantaina kuultiin pitkään eläinlääketieteen tohtori Timo Talviota, joka teki Kanickille 4.10.2107 ostotarkastuksen kliinisine osioineen, ja juoksutuksineen ja otti myös röntgenkuvat.  Talvio väittää kertoneensa suullisesti kaikki esiin tulleet löydökset samalla, kun asiakkaiden kanssa on katsottu screeniltä röntgenkuvia. Ostotarkastuksella oli kiire, sillä seuraava kokeilija oli tulossa pian. Kaupat päätettiin samana päivänä heti tarkastuksen jälkeen.

Maanantaina kuultiin myös kantajan nimeämää todistajaa, joka vahvisti valalla nähneensä Ratsastuskeskus Ainossa syksyllä 2017 valvontakamerassa Stanislav Tederin nostaneen Hietasen ratsastaman hevosen estehypyn aikana metallista keppiä, saadakseen hevosen hyppäämään korkeammalle.  Kyseinen hevonen ei ollut Kanick.   Tämä teema liittyy siihen, että kantaja ei halunnut eläinsuojelullisiin näkökulmiin vedoten vaihtokauppaa eikä palauttaa hevosta. Teder ja Hietanen kiistävät väitteen.

Tiistain odotettu todistaja oli Kanickille avauksen tehnyt Helsingin yliopiston patologi Sanna Malkamäki. Malkamäki totesi mahdollisuuden oikean etukavion sädeluuta hermottaneen hermon kemiallisesta katkaisusta.  Hänen oikean etujalan lateraalisen distaalisen hermon alueella näkemänsä muutokset sopivat kemiallisesti, injektoimalla tehtyyn hermokatkaisuun. Kysyttäessä Malkamäki myönsi, että muutokset voivat mahdollisesti johtua muistakin syistä.

Hermokatkaisu on keskusteluttanut oikeussalissa. Muun muassa sen todennäköisestä tekoajankohdasta on esitetty erilaisia näkemyksiä.

Patologin mukaan lopetukseen 12.8.2020 johti kavioluun murtuma, kuolioitunut luu-sekvesteri,  raju tulehdus ja kaviokuume oikeassa etujalassa.

Loppulausunnot luetaan torstai-iltapäivällä.

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi