Tuhkana tuuleen haihtunut sopimus vai pienen sisäpiirin vaikuttamishanke?

Maanantaina oli Helsingin käräjäoikeuden viidennessä kerroksessa ex-rehtori-toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäen ja ex-työnantaja Hevosopiston välisen riita-asian loppulausuntojen ja juristien laskun kirjoittamisen aika. Riita-asian toinen osapuoli Pauliina Mansikkamäki näkee, että "sovitut asiat eivät voi haihtua kuin tuhka tuuleen, jos vastapuoli muuttaa mieltään".Hevosopisto puolestaan toteaa, että "pienen sisäpiirin vaikuttamishankkeen avulla on hankittu taloudellisia etuja toimitusjohtajalle". Loppulausunnot Kuten pääkäsittelyä varten laaditussa yhteenvedossa todetaan, asiassa on kysymys ensisijaisesti osapuolten 23.12.2020 tekemien sopimusten yksittäisten ehtojen pätevyydestä, toissijaisesti ehtojen tulkinnasta ja viimesijaisesti siitä, onko toimitusjohtajasopimuksen purkukynnys ylittynyt. Vastakanteessa on kysymys toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuusta osakeyhtiölain nojalla.Riidan osapuolet kiteyttivät vaatimuksensa ja näkemyksensä vielä kertaalleen. Kahden juristin, Jarkko Pehkosen (Mansikkamäki) ja Jussi Kallialan (Hevosopisto) oikeudenkäyntikulut ovat yhteensä yli 89 000 euroa ja ne mennevät hävinneen osapuolen maksettaviksi.Pauliina Mansikkamäki vaati avustajansa Jarkko Pehkosen välityksellä aiemmin jo kerrottuja sovinto- ja toimitusjohtajasopimusten mukaisia korvaussaataviaan. Näistä rahallisista vaatimuksista juoksee korko siitä asti, kun asia on ollut vireillä eli tässä tapauksessa 6.11.2021, jolloin Mansikkamäen työsopimus päättyi ja ero- ynnä muut korvaukset olisi hänen nähdäkseen pitänyt maksaa. Korko muodostuu EKP:n 0,75 prosentin ohjauskorosta ja 7 prosentista..Jos ajateltaisiin, että sopimukset ovat muutoin päteviä, mutta ehdot eivät, voisi kysyä, mikä sellainen sovintosopimus edes on?Pauliina Mansikkamäen näkemys. Mansikkamäki: Allekirjoitetut sopimuksetMansikkamäki vetosi siihen, että Hevosopiston hallituksen puheenjohtaja Thomas Stenius on allekirjoittanut kyseiset sopimukset ja hallitus puolestaan on allekirjoittanut ne pöytäkirjat, joissa niistä on sovittu. Näin ollen todistustaakka sopimusehtojen pätemättömyydestä on ainoastaan Hevosopistolla.”Jos ajateltaisiin, että sopimukset ovat muutoin päteviä, mutta ehdot eivät, voisi kysyä, mikä sellainen sovintosopimus edes on?” Pehkonen kysyi.Pehkonen luonnehti Hevosopiston näkemystä ”taustatarinaksi”, mikä ei hänen nähdäkseen kuitenkaan tee sopimuksista yhtiön edun vastaisia eikä poista hallituksen toimivaltaa. Toimivaltaan ei vaikuta myöskään se, että jotkut hallituksen jäsenistä ovat odottaneet jotakin muuta tai heidän mielestään kommunikointi on ollut epäselvää.Oleellista on, että Mansikkamäen ilmoittamat 1460 ylityötuntia on hyväksytty hallituksen puheenjohtajan Thomas Steniuksen sähköpostilla 2.12.2020. Pitämättömistä vuosilomistaan Mansikkamäki totesi, että sopimus tehtiin juuri siksi, etteivät ne pääsisi vanhenemaan. Se taas, ettei kyseisen sopimuksen laatinutta juristia Antti Linnaa päästy asiassa tarkemmin kuulemaan, johtui siitä, että Hevosopisto ei tätä kuulemista halunnut.Erokorvausehto on pätevä riippumatta siitä, millä lailla toimitusjohtajasopimus päätetään. ”Osassa johtajasopimuksia korvauksia ei makseta, jos sopimus puretaan. Tässä sopimuksessa sellaista ehtoa ei ollut. Siinä lukee yksiselitteisesti ’yhtiön päättäessä’. Eli ei erotella eri päättämistapoja tai perusteita.”.Ei toimitusjohtajalla voi olla keskenään ristiriitaiset velvoitteet valvoessaan omaa ja yhtiön etua, eikä lainsäädäntö ole tarkoittanut sellaistaPauliina Mansikkamäen näkemys. Mansikkamäki näkee, että toimitusjohtajan työsopimus ei päättynyt purkamiseen 1.11.2021, vaan viisi päivää myöhemmin, jolloin päättyi ilman työvelvoitetta ollut irtisanomisaika. Jos olisi päättynyt 1.11., ei olisi maksettu palkkaa 6.11. asti.”Miksi ylipäätään purettaisiin sopimus, joka 5 päivän kuluttua päättyy?” Lehtonen ihmetteli.Purkuperustetta ei Mansikkamäen mukaan ollut. Toimitusjohtaja ei ollut aiheuttanut sellaista vahinkoa, mikä olisi korvattava Hevosopistolle. Hevosopiston tekemät kolme sopimusta SRL:n ja kahden hevosurheilijan kesken eivät ole olleet epätavallisia, vaan laitoksen tavanomaista ja strategian mukaista toimintaa.Toimitusjohtajan oma sopimus taas on hänen oma sopimuksensa, johon on oikeutettua pyrkiä vaikuttamaan niin, että se on hänen omalta kannaltaan mahdollisimman hyvä. ”Ei toimitusjohtajalla voi olla keskenään ristiriitaiset velvoitteet valvoessaan omaa ja yhtiön etua, eikä lainsäädäntö ole tarkoittanut sellaista.”Hallituksen puheenjohtajan toimivalta ei ylittynyt, koska hän oli saanut hallitukselta tekemisiinsä luvan. Maksamalla Mansikkamäelle 35 tuhatta euroa sopimuksen täytäntöönpano oli myös jo aloitettu. ”Asia ei muutu miksikään siitä, että myöhemmät hallitukset ajattelevat asiasta eri tavoin. Sovitut asiat eivät voi haihtua kuin tuhka tuuleen, jos vastapuoli muuttaa mieltään.”.Oikea narratiivi on, että toimitusjohtajan sopimuksen päättämisestä ja hallituksen vaihtumisesta oli uhka, josta syystä toimitusjohtaja käynnisti pienen sisäpiirin vaikuttamishankkeenHevosopiston näkemys. Hevosopisto pitäytyi kannassaanHevosopisto pitäytyi loppulausunnossaan omalla kannallaan: Sopimusehdot ovat pätemättömiä, toimivalta on ylitetty, sopimus on purettu ja rauennut eikä erokorvaus ole voimassa. Juristi Jussi Kalliala näytti aluksi otetta osakeyhtiölaista: Johdon on huolellisesti edistettävä yhtiön etua.”Tässä on kaksi kilpailevaa narratiivia”, Kalliala totesi. ”Oikea narratiivi on, että toimitusjohtajan sopimuksen päättämisestä ja hallituksen vaihtumisesta oli uhka, josta syystä toimitusjohtaja käynnisti pienen sisäpiirin vaikuttamishankkeen, jonka ansiosta hän sai näitä huomattavia taloudellisia, yli 200 tuhannen euron arvoisia etuja joita ei olisi muuten ollut.”Hevosopisto myöntää, että Steniuksella oli toiminimenkirjoitusoikeus, mutta ei sen perusteella yksin valtaa päättää sopimuksista. Hevosopisto väittää edelleen, että sopimusten ehtoja ei esitelty hallitukselle, eikä hallitus niitä käsitellyt.”Sovintosopimus on luotu taustalle ja sinne on kirjattu asioita jotta saadaan dokumentti joka vaikuttaisi siltä että on ajettu yhtiön etua.” Ylityöerittelyä ei toimitettu yhtiölle. "Lisäksi, jos on kertynyt 400 tuntia, ei ole kertynyt 1400 korvattavaa tuntia." Täysiaikaisen rehtorityön lisäksi oli toimitusjohtajasopimus, jonka perusteella vuosina 2016-2020 Mansikkamäelle on maksettu jo yli 100 000 euroa. Näin ollen, jos ylitöitä pitäisi tarkastella, ne voisivat perustua vain rehtorin toimeen jolloin maksuperusteena olisi rehtorin palkka.Tulospalkkioista ei Hevosopiston mukaan ollut milloinkaan sovittu, joten niiden kohdalla Mansikkamäki ei luopunut mistään. Mansikkamäen lomakertymät perustuvat Hevosopiston mielestä hänen omiin ilmoituksiinsa. ”Vanhentunut lomapäivä on vanhentunut eikä sitä ole enää olemassa, näin ollen sitä ei voi siirtääkään uuteen sopimukseen”, Kalliala totesi lisäksi.Sopimuksenpurusta Hevosopisto toteaa, että kun sopimus moitittavan menettelyn takia puretaan, se raukeaa ja tilanne palaa siihen, kuin sopimusta ei olisi ollut lainkaan. ”Jos sopimukseen on tarkoitettu erokorvausta koskeva ehto tällaiseen tilanteeseen, sen pitäisi olla kirjattuna sopimusehtoon sillä se olisi niin poikkeuksellinen.”Hevosopiston mielestä sen sijaan sillä ei ole merkitystä missä vaiheessa sopimuksen purku tapahtui. ”Pyrittiin selvittämään ylityöasiaa, eikä saatu siihen selvitystä. Pelkästään jo se antoi yhtiölle oikeuden todeta, että sitä harhautettu ja että asiassa saattaa olla muutakin. Tuossa vaiheessa meni luottamus”, Kalliala taustoitti..Luotiin vain kahdelle irtisanoutumisestaan päättäneelle toimihenkilölle etuaHevosopiston näkemys Rämön ja Louhelaisen sopimuksista. Rämön ja Louhelaisen sopimuksetMansikkamäki ei ole omasta mielestään vahingonkorvausvastuussa Teemu Rämön ja Suvi Louhelaisen sopimuksista. ”Hevosopiston hallitus on arvioinut että yhtiölle on haitallista jos he irtisanoutuvat tilanteessa jossa pitää saada tilinpäätös nopeasti valmiiksi”, kuului peruste.Hevosopiston mielestä näiden kahden johtoryhmään kuuluneen työntekijän sopimuksille ei ole ollut mitään tarkoituksenmukaista perustetta. ”Luotiin vain kahdelle irtisanoutumisestaan päättäneelle toimihenkilölle etua. Kovasti siellä muistioissa ja sähköposteissa joita pienryhmän kesken liikkui kuvailtiin erilaisia taloudellisia uhkia joita olisi, mutta ne taloudelliset riskit nimenomaan luotiin tällä sopimuksella.” Pääkäsittelyyn valmistautumisesta Mansikkamäen asianhoitaja ilmoitti maanantaipäivän lopuksi, että Hevosopiston kanne on "niin täydellisen perusteeton ja huonosti valmisteltu", että siitä on aiheutunut kanneperusteiden muuttamisen ja tarkentamisen ja valmisteluistuntojen muodossa tarpeettomia kuluja Mansikkamäelle, mutta myös Hevosopistolle itselleen.Hevosopisto ei näe että olisi aiheuttanut ylimääräisiä kustannuksia ja käsittelyjä oikeudenkäyntiin. ”Purkuasia oli pitkään epäselvä. On totta, että yhteenveto on elänyt paljon, mutta puheenjohtajatuomari on esittänyt lukuisia kysymyksiä molemmilla vastapuolille.”Asiassa annetaan tuomio 6.6.2023Klo 17.15 korjattu oikeudenkäyntikulut yli 89 tuhanneksi euroksi (aiemmin tekstissä luki "yli 80 tuhatta"). ."Erilaisia kuppikuntia", luonnehti Jari Kesäniemi käräjäoikeudessa Hevosopiston hallitustyöskentelyä - riita-asia loppulausuntoja vaille valmis - ."Missään tapauksessa ei voi maksaa kaikkia niitä ylityötunteja", ajatteli Thomas Stenius lähtiessään neuvottelemaan Pauliina Mansikkamäen kanssa uutta sopimusta.Pauliina Mansikkamäki riidanalaisista sopimuksistaan käräjäoikeudessa: "Halusin tulla vastaan Hevosopiston kassakriisissä".Hevosopiston ja sen entisen toimitusjohtaja-rehtorin välisessä riita-asiassa ratkaistaan missä tilanteessa sopimus pätee ja missä ei

Tuhkana tuuleen haihtunut sopimus vai pienen sisäpiirin vaikuttamishanke?

Aiheeseen liittyvää