Turvat kiinni ja muita juttuja
Turparemmin kireyden mittaaminen. Asiasta on useampi näkökulma, miten päin sormet asetetaan.Kuva: Henna Siponen

Turvat kiinni ja muita juttuja

Hevosurheilun Ratsastus on nykyään niin runsas, että sen sisältöä ei voi hahmotella yhdellä otsikolla.

Aloitusjuttumme pohjaa viime viikon isoon haikeaan uutiseen, että pararatsastaja Jaana Kivimäki lopettaa uransa. Hän hämmästyi siitä reaktioiden määrästä, mitä juttu Hevosurheilun netissä sai aikaan.

Kommentteja ja toivotuksia tuli hyökyaaltona. Se termi, joka toistui, on sitkeys. Kivimäki on tehnyt uraansa periksiantamattomalla sitkeydellä ja pitänyt ulospäin hyväntuulista profiilia, vaikka aina ei todellakaan ole naurattanut.

Terveys ei 47-vuotiaalla Kivimäellä ole ollut hyvä koko niinä viitenätoista vuotena, jona hänen elämänsä on ollut lähes pelkkää pararatsastukselle elämistä, mestaruuskisoihin valmistautumista, valmentautumista, kilpailemista tai mestaruuskisoista palautumista. Märkivä häntäluu vaivasi vuosikausia, mutta sen kanssa elettiin, sillä kipu ei tuntunut vyötärön alapuolella. Tarkka hoitaminen ja pehmustettu satula auttoi siinä, etteivät luut puhkaisseet ihoa.

Mutta sitten kivut pikkuhiljaa alkoivat ja ne laajenivat. Huomattiin paha osteoporoosi. Oli aika tehdä viimeinen päätös pararatsastajan uran suhteen.

Pitkässä varustejutussa aiheena ovat turparemmit. Kuulemme kilparatsastajia, eläinkouluttajaa sekä asiaa tutkinutta eläinlääkäriä Mirjami Anttilaa, omaa sukua Miettistä.

Häneltä on tulossa keväällä julki julkaisu, jossa hän on tutkinut suun mittauksia kuolainten sovituksen osalta. Kuolaimet kulkevatkin sopivan turpahihnan kanssa käsi kädessä.

”Itse lähden ajatuksesta, että kun kuolain on sopiva, suu rauhoittuu ja on hiljaa”, hän sanoo.

Anttila ei ole kieltämässä turpahihnoja, mutta sen hän kyllä kyseenalaistaa, kuinka paljon esimerkiksi alaturpahihnalle on tarvetta juuri niin sanotusti tasapainottavassa mielessä.

”Alaturpahihnat heittäisin aika helposti roskikseen”, hän sanoo.

Välillä turpahihnoissa on erilaisia muoti-ilmiöitä. Joskus se oli meksikolainen, nyt näkee paljon kaksoisturparemmejä.

”Ei ehkä aina huomata, mitkä muotisuuntaukset ovat oikeasti hyviä. Mihin ne perustuvat, ja mikä on juuri se, mitä oma hevonen tarvitsee. Jos se tarvitsee jotain sulkemaan suuta, se ei ole tavoitelluin asia”, Anttila neuvoo.

Ratsastajainliiton reining-komitean puheenjohtaja Tomi Wuorimaa taas valottaa laajasti reiningin nykytilannetta. Ihmettelemme myös, perustetaanko Suomeen lännenratsastukselle oma yhdistys, joka olisi irti SRL:stä.

Lisäksi kysyimme Hedwig Wikströmiltä, miten ura kenttäratsastuksen ammattilaisena Saksassa on auennut.

Uutisissa Henri Ruoste, ihanan Floresco Silinsä myynyt Nina Dunder sekä Hevosopiston tilannetta. Hevosopisto, Sanna Siltakorpi ja Elmo Jankari miettivät parhaillaan uutta, huomattavasti kevyempää yhteistyösopimusta.

Heidän palaamistaan Saksaan ei ole vielä varmistettu, mutta käytännössä muutto on jo tapahtunut, kuten Hevosurheilu uutisoi maanantaina. Yksi pettyneistä on HUJOn väistynyt puheenjohtaja Antti Linna.

”Elmolla ja Sannalla oli sopimus, johon he olivat käsittääkseni tyytyväisiä, ja he olivat käsittääkseni jatkamassa. Minulle tulleen tiedon perusteella poislähteminen liittyy suoraan Hevosopiston uuden johdon toimiin”, Linna sanoo.

Tilatkaa Hevosurheilu! Se on nyt kalliimpi, mutta myös parempi. Kantalehden neuvontajutuissa tällä kertaa asia influenssarokotuksista sekä kuljetuskuumeesta.

Tilaa täältä!

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi