Äänessä: Kouvolan uusi ratamestari Kristian Halonen – "Kun paljon kyselee, niin paljon oppiikin"

Tervehdys Kristian! Mikä sai hakemaan näihin hommiin?”Kyllä se on jokin intohimo tätä lajia kohtaan. Raviurheilu ja -hevoset kiinnostavat tosi paljon. Vuodesta 2009 asti olen ollut Kouvolan raviradalla toimihenkilönä, ja aina on koputellut takaraivoa, jos sitä jonain päivänä olisi vaikka ratamestari. Kun edellinen ratamestari lähti, ajattelin, että voinhan minäkin nyt sen verran jelpata, ja tuli sitten haettua paikkaa.” Minkälainen hevostausta sinulla on?”Olin 13-vuotias, kun jääkiekko vaihtui poniraviurheiluksi. Se oli vain sellainen kipinä, mikä syttyi. Äidilläni oli siihen aikaan vanha lämminverinen ja sen kyydissä aina joskus satunnaisesti istuin. Kerran menin vierailulle Kouvolan poniravikoululle, ja se olikin ihan siistiä. Radan hommissa aloitin tuloslähettinä, minkä jälkeen olin lähdönjärjestäjänä ja viimeiseksi varikkoalueen valvojana. Kotipaikassa taas olen puljannut aina traktorien kanssa.” Mikä on mielestäsi vaikein keli hoitaa rataa?”Luulen, että se tulee olemaan kevät. Mulla ei ole siitä vielä kokemusta, mutta näin uskon. Loka- ja marraskuukin oli sellaisia, että joutui välillä olemaan yötä traktorissa. Rataa ei uskaltanut jättää oman onnensa nojaan, kun yöllä laski pakkaselle. Mutta kevät kyllä vähän jännittää, että miten sulaminen alkaa. Mulla on kyllä erinomainen tukiverkko tässä, Juha Keskimaunu on tosi hyvä tyyppi ja hänen kanssaan soitellaan, samoin kun Lahden ratamestarin Kaukisen Jounin kanssa.Täällä on yksi ratatalli, Marko Heikarin paikka, ja hänen kanssaan keskustellaan päivittäin. Tykkään siitä, kun paljon kyselee, niin paljon oppiikin. Pyrin pitämään radan treeniratana silloin kun ei ole raveja ja napakampana silloin kun kilpaillaan.” Kuinka monta tuntia putkeen pystyt olemaan nukkumatta, jos sääolosuhteet vaativat radanhoitoa yölläkin?”Kyllä kai sitä vuorokauden pystyy olemaan. Viime raveissa, kun lunta tuli helkatisti, aloitin aamukahdeksalta ja lopetin yöllä yhdeltä. Syksyllä oli sellaisia öitä, jolloin menin illalla kuudelta ja lopetin aamuseitsemältä. Siinä nukkui aina välissä pätkiä traktorissa. Puoli tuntia möyhensi, sitten taas odotti, että pakastuu ja torkkui sen puoli tuntia. Sen takia nyt pakkaspäivinä, kun ei ole tullut luntakaan, Juha sanoi, että jos on sellainen hetki, ettei ole mitään akuuttia, pysyt kotona. Vaikka paljon on hommaa, kiinteistöä saisi korjata koko ajan. Kyllä siinä voisi polttaa itsensä loppuun, varsinkin syksyisin, kun yöt menevät valvoessa.”

Äänessä: Kouvolan uusi ratamestari Kristian Halonen – "Kun paljon kyselee, niin paljon oppiikin"

Aiheeseen liittyvää