Callela Ellenin ympärillä on hyvä tiimi

Hevosen taustalla on yksitoistahenkinen omistajajoukko, Team Ellen. Porukka on varsin sekalainen, kimpanvetäjä Kirsi Mattila kertoo. Mukana on niin hevosenomistajakonkareita kuin aivan uusia harrastajiakin, joille hevonen on ensimmäinen laatuaan. Ihmiset ovat hajaantuneet ympäri Suomen..Kirsi Mattila itse asuu Tampereella, Callela Ellen puolestaan Urjalassa Markku Niemisen tallissa..Callela EllenTamma, s. 14.4.2020Love You – El Miss Andover, Andover HallKasvattaja Hannu NivolaOmistaja Team EllenValmentaja Markku NieminenHoitaja Johanna Kyläkoski4 starttia: 3-1-0Ennätykset 15,7ake ja 20,3ke, voittosumma 32 000 euroaStarttaa launtaina Kasvattajakruunu-finaalissa radalta kaksi, ohjastajana Santtu Raitala.Markku Nieminen on Mattilalle tuttu jo vuosien takaa. 80-luvulla Nieminen oli Mattilan työkaveri, kun molemmat työskentelivät ravivalmentaja Martti Keskisen tallilla. Kimppahevosia Mattilalla on ollut Niemisen valmennuksessa viitisen vuotta..Callela Ellenin Nieminen bongasi kasvattajansa Hannu Nivolan laitumelta. Varsa näytti ravaavan hienosti, ja Nieminen vinkkasi siitä Mattilalle..”Make kysyi, kiinnostaisiko minua lähteä vetämään omistajakimppaa. Se totta kai sopi minulle erinomaisesti”, Mattila kertoo. ”Itse en edes nähnyt hevosta ennen kuin se tuli opetettavaksi, mutta luotin Makeen. Hän tietää, millaisilla hevosilla on rahkeita menestyä.”.Tammavarsa miellytti muidenkin kuin vain Niemisen silmää, ja omistajakimppa oli kasassa varsin nopeasti, Mattila sanoo. Mukaan lähti myös hevosen hoitaja Johanna Kyläkoski. ”Se tuo hoitajalle varmasti vielä vähän lisää kutinaa vatsanpohjaan”, Mattila arvelee..Kirsi Mattila hymähtää, että Callela Ellenin kanssa kaikki on lähtenyt sujumaan ehkä hieman liiankin hyvin. Kaksivuotias tamma on kilpaillut vasta neljästi, mutta voittanut jo kolmesti. Hevosenomistajapokaalin voitto lokakuussa Jokimaalla kasvatti voittosummaa kertarysäyksellä 21 000 eurolla..Kilpailun voittotulos 15,7a 2140 metrin matkalla oli kaksivuotiaiden tammojen uusi Suomen ennätys..Nuo hetket ovat sellaisia, joita pitää osata arvostaa..Ne osaomistajat, joille Callela Ellen on ensimmäinen oma hevonen, saavat kenties hieman liian ruusuisen kuvan omistajan todellisuudesta, Mattila miettii. ”He ovat päässeet aika hyvään hevoseen heti kiinni. Toivottavasti he eivät luule, että tämä on aina tämmöistä”, hän sanoo ja nauraa..”Me kaikki muut kyllä tiedämme, ettei se ole.”.Callela Ellenin lisäksi Mattilalla on osaomistuksessa kaksi kolmevuotiasta lämminveristä, ja juuri haastattelupäivänä hän on tehnyt sopimuksen uudesta kimppavarsasta, joka tuli Niemiselle opetettavaksi..Hevosenomistajapokaalin voiton myötä Callela Ellenistä tuli Mattilan menestynein kimppahevonen. Lähtö oli kimpanvetäjälle mieleenpainuva..”Se voitto oli jotain sellaista, ettei sitä pystynyt käsittämään. Tuntui, että vapisin vielä kaksi päivää lähdön jälkeenkin”, Mattila hymähtää. ”Hevosten kanssa on paljon ylä- ja alamäkiä, joten nuo hetket ovat sellaisia, joita pitää osata arvostaa.”.Omistajia kiinnostaa hevosen arkiMarkku Niemisen tallissa kimpanvetäjän rooli on tehty varsin helpoksi, Mattila kertoo. Kiitos siitä kuuluu erityisesti aktiivisille hevosenhoitajille, jotka pitävät omistajat ajan tasalla lähettelemällä jatkuvasti hevosista kuvia, videoita ja muita kuulumisia..”Ellenistä olemme saaneet ihan hevosen ensimetreistä lähtien paljon kuvia ja videoita, ensimmäisistä ohjaskävelyistä ja ajoista alkaen.”.Kilpaileminen on vain yksi osa raviurheilua..Lisäksi omistajat saavat jatkuvasti niin sanottuja höpöhöpökuvia, Mattila kuvailee. Siis kuvia hevosen tavallisesti päivästä, tarhailusta, pesuhetkistä ja vastaavista..”Mielestäni on tosi tärkeää tuoda omistajille sitä hevosen arkea näkyville”, hän painottaa. ”Että se on muutakin kuin radalla juoksemista. Itse olen sydämeltäni ikuinen heppatyttö ja kaikki mikä liittyy hevosen hyvinvointiin, on minulle tärkeää.”.”Kilpaileminen on vain yksi osa raviurheilua.”.Mattila kuvailee, että hänen ensisijainen tehtävänsä hevosenomistajana on viedä tallille porkkanoita ja pullaa, ja rapsuttaa hevosia. ”Se on todella tärkeä rooli!” hän huomauttaa..”Teini-ikäisenä olin töissä ravitalleilla ja vanhempana harrastin ratsastusta, mutta nykyään olen lähinnä rapsuttelija. Ajamassa käyn harvemmin, koska ajattelen, että kun hevoset viedään ammattitallille treeniin, niin ammattilaiset niitä myös sitten ajavat.”.Niemiselle ja Kyläkoskelle on annettu Callela Ellenin suhteen täysin vapaat kädet, Mattila painottaa. Omistajakimppa ei puutu valmennuksen tekemisiin. ”Me vain maksamme viulut ja nautimme matkasta.”.Mattila kertoo, että pyrkii käymään katsomassa kimppahevosiaan viikoittain, ainakin niitä, jotka asuvat Teivossa. Niemisen toisella tallilla, joka sijaitsee Urjalassa, tulee käytyä hieman harvemmin, Mattila myöntää..Callela Ellen asuu nyt Urjalan yksikössä, mutta opetusvaiheessa se oli muiden varsojen tapaan jonkin aikaa Teivon ratatallissa..Harrastus vie joskus yöunetCallela Elleniä Mattila kuvailee luonteeltaan omalaatuiseksi hevoseksi, joka nuoresta iästä huolimatta tietää jo oman arvonsa. Mattilan silmään se näyttää itsevarmalta ja rauhalliselta. ”Sellaiselta, että se tietää olevansa jo hyvä siinä mitä tekee.”.Tunteiden jakaminen on kimppaomistamisen suola..Mattilan neljästä kimppahevosesta kolme on tammoja. Se on ollut tietoinen valinta. ”Olen ihan ehdottomasti tammaihminen”, Mattila sanoo. ”Niissä on enemmän haastetta. Ruunat ja oriit ovat minulle vähän liian suoraviivaisia. Ellen on tosi tamma, justiinsa sellainen loveyoulainen.”.Uusin kimppavarsa on tosin ori, Mattila myöntää. Love Yousta toki sekin..Täysin ikiomasta hevosesta Mattila kertoo haaveilevansa toisinaan, mutta toteaa myös ymmärtävänsä realiteetit. Hevosen pitäminen ammattivalmennuksessa on yhdelle ihmiselle kallista..Silloin jäisi puuttumaan myös yhteisöllisyys. Kustannusten lisäksi hevosenomistajakimpan kesken jaetaan ilot ja surut. ”Juuri se tunteiden jakaminen on kimppaomistamisen suola”, Mattila toteaa. ”Muiden kanssa on kiva kerrata startteja ja pohtia asioita hevosen ympärillä.”.Mattila iloitsee, että on aina ollut omistajaporukoissa, joissa ihmiset ovat ymmärtäväisiä ja haluavat, että hevonen voi hyvin. ”Sellainen, joka ajattelee raha edellä, ei ole minun kimppalaiseni.”.Kimpoissa myös ymmärretään, milloin hevonen on syytä esimerkiksi myydä. Mattilalle se on aina hieman raskasta. ”Valvon öitä ja murehdin, että saakohan hevonen nyt varmasti hyvän kodin.”.Mukana koko sydämelläHaastattelupäivänä Jyväskylän Killerillä juostaan Kasvattajakruunu-karsinnat. Callela Ellen starttaa toisessa karsintalähdössä..Olen sanonut kaikille, että sitten kun lakkaan jännittämästä, voin lyödä pillit pussiin..Mattila kertoo lähtevänsä raviradalle suoraan työpaikaltaan Tampereen ammattikorkeakoululta. Mukaan lähtee myös yksi kimppalaisista. Tämä on Mattilan vanha ystävä mutta hevosenomistajana vasta-alkaja. .”Pyrin käymään katsomassa kimppahevosteni startit paikan päällä aina kun mahdollista, ihan jo tunnelman takia. Samalla pääsen viemään porkkanoita ja kyselemään hevosen kuulumisia.”.Opettajana työskentelevä Mattila kertoo, että opiskelijat ovat aina hyvin ymmärtäväisiä: he eivät ikinä pistä pahakseen, kun Mattila toteaa, että tunti on lopetettava hieman etuajassa, jotta opettaja ehtii raveihin..Haastattelu tehdään aamulla, mutta illan startti jännittää jo. Mattila epäilee, kuinkahan iltapäivätuntien opetuksen käy..”Mulla on jo sellaiset perhoset vatsanpohjassa, että pystynköhän opettamaan iltapäivän mitenkään järkevästi? Mua jännittää aina tosi paljon”, hän myöntää..”Mutta senhän takia hevosia omistetaan. Olen sanonut kaikille, että sitten kun lakkaan jännittämästä, voin lyödä pillit pussiin. Se on ihana tunne, kun kuulutetaan, että yksi minuutti lähtöön. Hyvä etten pyörry silloin, olen niin täydellä sydämellä aina mukana.”.Jännityksestä huolimatta Mattila kertoo kuitenkin aina pystyvänsä katsomaan hevostensa kilpailut reaaliajassa. Toinen asia on tosin se, miten paljon lähdön tapahtumista juuri sillä hetkellä ymmärtää. ”Lähtö pitää yleensä katsoa vielä aika monta kertaa uudestaan Tototv:stä.”.Mattila myöntää olevansa siinä määrin taikauskoinen, että voittokakkua ei voi koskaan tilata ennen starttia, vaikka hevonen ennakkosuosikki olisikin. Hevosilla on myös kilpailuissa onnea tuovat rusetit..Callela Ellenillä rusettia ei tosin vielä ole, mutta Mattila kertoo jo kyselleensä sen perään. ”Vaikka ei se pärjääminen ole näköjään jäänyt siitä kiinni”, hän hymähtää..Ei ole jäänyt. Callela Ellen voitti karsintalähtönsä ja starttaa lauantaina Kasvattajakruunu-finaalissa..”Luonteikkaampiin kiintyy yleensä vähän eri tavalla”Callela Ellenin suku on sen hoitaja ja osaomistaja Johanna Kyläkoskelle tuttu. Kyläkoski on hoitanut myös sen täyssiskoja Callela Elizaa ja Callela Edithiä sekä täysveli Callela Exloveria.”Exlover oli oikein miellyttävä käsitellä, mutta suvun tammat ovat olleet aika tuliluontoisia”, hoitaja sanoo. Kun tammalla on jokin mielipide, se kyllä ilmaisee sen hyvin selvästi, Kyläkoski kuvailee. ”Asiat täytyy tehdä niin kuin ne haluavat. Tammoilta täytyy aina pyytää, että käykö jos tehtäisiin näin. Silloin pysymme hyvissä väleissä.”Ellen kuuluu siskojensa kanssa samaan sarjaan, Kyläkoski toteaa. ”Silläkin riittää luonnetta. Näistä siskoksista se on kuitenkin se leppoisin painos.”Muttei varsinaisesti leppoisa. Otsapannassa Callela Ellenillä on Angry Birdin kuva, Kyläkoski kertoo. ”Suku velvoittaa.” Kaksivuotiasta Callela Elleniä treenataan Kyläkosken mukaan samalla tavalla kuin tallin vanhempiakin hevosia. Viikossa sillä ajetaan kahtena päivänä hölkkää ja kahtena päivänä vetoja.Kyläkoski toteaa, ettei yleensä kovin mielellään aja varsoilla, mutta Callela Ellen on poikkeus. Se on ollut ikäisekseen varsin helppoajoinen, ja Kyläkoski ajaa noin puolet sen treenistä, valmentaja Markku Nieminen puolet. ”Ellen on ollut alusta asti hirveän järkevä. Kun sille laittaa valjaat, se keskittyy heti työhönsä.”Tulevana lauantaina Callela Ellen on kaksivuotiaiden Kasvattajakruunu-finaalin ylivoimaisesti eniten tienannut hevonen, mutta varsojen kanssa tilanteet muuttuvat nopeasti, Kyläkoski huomauttaa. ”Varsojen lähdöt ovat siksi erityisen jännittäviä. Joku voisi ajatella, että finaali on meille läpihuutojuttu, mutta ei se ole. Karsinnoissa kukaan ei varmasti kuitenkaan vielä ajanut mitään maksivauhteja.”Kyläkoski sanoo, että jännittää passihevostensa lähtöjä yhtä paljon riippumatta siitä, ovatko ne omia vai eivät. Callela Elleniin hän myöntää kuitenkin tykästyneensä hieman tavallista enemmän. ”Luonteikkaampiin kiintyy yleensä vähän eri tavalla.”

Callela Ellenin ympärillä on hyvä tiimi

Aiheeseen liittyvää