Evartti ja Hierro Boko uhmasivat luonnonlakeja - Suomen ennätyksiä rikottiin urakalla

Suomen ennätyksistä kuusi tehtiin heinäkuussa, kaksi kesäkuussa, yksi syys-, loka- ja joulukuussa. Yhdestätoista suoritteesta syntyi yhteensä 14 Suomen ennätystä, sillä pidemmällä matkalla syntyneet tulokset lasketaan ennätyksiksi myös lyhyemmällä matkalla, jos tulos alittaa matkan aiemman ennätyksen.

Santtu Raitala taituroi neljä SE-tulosta, joista kolme hän iski pöytään St Michel -viikonloppuna.

Raitalan ohjastaman Evartin ja H.V. Tuurin iskemä 14,5-avaus Suurmestaruudessa kohahdutti Mikkelissä 15. heinäkuuta. Superoriin valmentajan Antti Ojanperän puoliso Jutta Ihalainen seurasi lähtöä pelonsekaisin tuntein, kun kierros jatkettiin 16,7-kyytiä. Evartti kesti lämminverivauhdin kunnialla, ja loppuaika 18,4a/1609 metriä hurjan kilvanajon jälkeen piirtyi ikuisesti Ihalaisen verkkokalvoille. 

”Se lähtö otti pikkuisen pumpusta”, Ihalainen muistelee kesän kuumaa mailia. ”Kun kuuntelin väliaikoja, tuli ajatus, että nyt koetellaan tosissaan fysiikan lakeja. Sitä muistutti itseään siitä, mitä vauhtia suomenhevoset yleensä juoksevat kovimmillaan kilpailuissa. Ajattelin 14,5-avauksen jälkeen, että nyt mennään liian kovaa ja voi kun Evartti tulisi asiallisesti maaliin.”

Epäuskoinen tunnelma vaihtui riemuksi, kun kenttä ei kääntynytkään. ”Uskomattomasti hevonen kesti hurjan vauhdin. Mikkelin kilpailu nosti entisestään arvostustani Evarttia kohtaan. On se ihmehevonen.”

Seuraavana päivänä Hierro Bokokirjautti St Michelissä häijyn tuloksen 08,3a/1609 metriä, mikä oli monelle ravijännärille samalla koko vuoden ikimuistoisin lähtö. Mellby Jinx ja Hail Mary olivat Ruotsista saakka tulleet ajamaan tosissaan kilpaa, ja kierros paineltiin 07,5-vauhtia.

Hierro Bokon kyydissä Santtu Raitala rokotti kärkiparia loppusuoralla. Hannu Korven valmennettava kellotti 2. ulkoa viimeiset 700 metriä 07,9-vauhtia, ja Raitala sai tuuletella suurkilpailuvoittoa jo lyhyen loppusuoran alkupuolella.

Ravivuoden alussa tuskin kukaan osasi odottaa, että ennätystehtailun kovin noteeraus nähtäisiin tasavauhtisena pidetyltä ruunalta. Korpi muistaa hetken, kun tajusi, että kilpailua pedataan Hierro Bokolle.

”Ruotsalaiset olivat tulleet ajamaan St Micheliin kilpaa”, Hannu Korpi naurahtaa. ”Vanha ja väsynyt iltaravihevonen meni 08,3-tuloksen koko matkan toista rataa juoksemalla. Siinä olisi kymmenyksen parempi Euroopan ennätys mennyt varmasti rikki, jos Santtu olisi ajanut loppuun saakka. Vähän jäi jossiteltavaa, mutta onhan Hierro Bokon kausi ollut uskomaton tuhkimotarina.”

”Veikkaan, että Hierro Bokon tulosta ei rikota ihan lähivuosina Suomessa. Siihen vaaditaan täydelliset olosuhteet ja suoraan sanottuna jänis vetämään”, Korpi arvioi.

Mikkelin vauhtiviikonlopun kolmas SE-tulos tuli 3100 metrin voltissa, jossa kärkipaikalla hurjasteli Sands Gangster. Ori veti viidennen puolikkaan hulppeasti 11-kyytiä, ja 13-lopetuksen myötä ikäluokan SE-tulos 14,5 oli takamatkan jyrille liikaa.

Tero Pohjolaisen vuosi oli melkoista ilotutulitusta, mutta tätä paukkua hän ei osannut odottaa.

”Voimassa oleva Suomen ennätys ei ollut etukäteen tiedossa, ja nelivuotiailla pitkää volttia ajetaan harvemmin”, Pohjolainen kommentoi. ”Valmentajalle ja hevosen taustavoimille SE-tulos on kuitenkin aina jonkinlainen meriitti. Ei minulla ole koskaan aiemmin ollut SE-hevosta tallissa.”

Tammojen puolella Lumi-Oosa sivusi Sekottajan tekemää Suomen ennätystä 10. kesäkuuta Jyväskylässä, kun se iski 2640 metrin ryhmässä pöytään 25,0-tuloksen. Harri Kotilainen paljasti kisan alla, että Virin Varpun selkä saattaa kelvata. Käsikirjoitus oli täydellinen, sillä Kotilainen käytti maalisuoralla kotiratansa sisäradan ohituskaistaa hyväkseen.

Markku Lumiaho oli kasvattamansa ja omistamansa kuningattaren kauteen enemmän kuin tyytyväinen.

”Kotilainen sanoi alkuvuonna, että tästä tulee tamman läpimurtokausi”, Lumiaho paljastaa. ”Itse en osannut odottaa niin paljon kuin saatiin. Suomen ennätyksen sivuaminen oli kova juttu ja ainutlaatuinen tapahtuma. Lumi-Oosa sai täydellisen juoksun, mutta ekstraa oli, että ennätys syntyi 2640 metrin matkalla.”

Eniten kunnioitusta kauden aikana herätti kasvattajassa kuitenkin Lappeen kilpailu 26. syyskuuta.

”Se oli toinen kisa kuningatarkilpailun jälkeen. Ensin avattiin kovaa, sitten lähtö palautettiin, kun Tutun Impi oli kaatunut radalle. Hyväksytyssä startissa avattiin rapakelillä uudestaan reipasta ja Lumi-Oosa kesti kaikesta huolimatta ykköseksi. Omassa päässä olen sitä juoksua pyöritellyt kauden kovimpana suorituksena.”

”Olen kiitollinen, että kausi meni yläkanttiin ja tamma jäi terveenä tauolle. Kasvattajalla on tunteet pelissä, kun aina edes varsan syntymä ei mene suunnitelmien mukaan. Juuri varsan kanssa on varattu kontrollikäynti klinikalle, kun puikkoluu meni poikki”, Lumiaho huokaa.

Kolmevuotias superlupaus Weikko hurjasteli Mikkelissä 18. syyskuuta täyden ryhmän kilometriaikaan 26,2, ja ori paransi Ellin Sisun SE-tulosta kilometriajassa uskomattomasti 3,2 sekuntia. Öystein Tjomslandin valmennettava tehtaili Kuopiossa 1. joulukuuta voltista SE-tuloksen 29,2.

Kasvattaja-omistaja Pekka Lillbacka oli hämmentynyt Mikkelin debyytistä, sillä sellaista näytöstä hän osannut lainkaan odottaa.

”Olin paikan päällä Mikkelissä seuraamassa Weikon juoksua, ja se oli ravien osalta urani mieleenpainuvin elämys”, Lillbacka muistelee. ”Sitä on vaikea sanoin kuivailla, miten uskomaton tunne oli lähtöä seurata. En osannut etukäteen odottaa mitään, mutta sitten maalisuoralla tuli ihan hiljaista, kun kaikki seurasivat Weikon juoksua. Tuli villi tunne mahanpohjaan, kun kuulutus kertoi 23,5-lopetuksen ja sitten hetkeä myöhemmin loppuajan.”

Ikätoveri ja kilpasisko NeitiSävel olisi ilman ilmiömäistä Weikkoa ollut ikäluokkansa sensaatio. Neiti Sävel kirjautti 3. lokakuuta Mikkelissä tammojen 2100 metrin autolähdön tammojen SE-tulokseksi 31,4, ja lahjakkuus nappasi samalla tuloksella myös mailin Suomen ennätyksen itselleen.

Paavo Hietalan ja Seppo Hietalan omistama tamma kulki Weikon vanavedessä reilua viikkoa myöhemmin kilometriajassa vielä 2,2 sekuntia kovempaa, mutta SE-tuloksiksi lasketaan vain voittoajat. Varsakunkussa tamma oli uudelleen kakkonen Weikon jälkeen.

”Neiti Sävel liikkui talvella niin kovia vauhteja helposti, että sitä ehdittiin jo ennen kevättä käydä kahvipöydässä keskusteluja Suomen ennätyksistä”, Paavo Hietala paljastaa. ”Olin katsonut ennätykset tilastoista valmiiksi, eivätkä ne olleet tammalle liian kovia. Voltista ei saatu ennätystä, kun kelit eivät suosineet ja oli pöpperörataa.”

Neiti Sävel on siirtynyt talvitauolle, ja ensi vuoden kilpailukalenteria on hahmoteltu.

”Kriterium ja Satakunta-ajo jäävät väliin, koska niihin tammaa ei ole maksettu. Maaliskuussa on tarkoitus palata aikaisintaan radoille. Oulu Express ja Pikkupelimanni ovat sellaisia lähtöjä, joihin yritetään mukaan. Varsakunkkua lukuunottamatta oriit ja ruunat ovat vastassa, mutta ei hevosta ole mäkitreenissä laitettu vielä koville. Ei se kilparadoilla väsynyt ole ollut, vaan lähtenyt hyvin vastaamaan. Weikko vain on ollut parempi.”

Hietala oli mielissään, kun Härmä sai vuodelle 2028 Kuninkuusravit. Neiti Sävel on silloin kahdeksanvuotias.

”Hissun Mahti voitti Härmässä 2017 ja Neiti Sävel uusi tempun viime kesänä. Aina kun astuu Härmän portista sisään, tulee hyvä tunne. Kuningatarkilpaan on vielä pitkä matka, mutta hienoahan se olisi olla mukana.”

Kaustisella juostiin SE-tulokset peräkkäisinä päivinä Pelimanni-viikonlopun yhteydessä. Isla-ajossa nähtiin murhaava kiri, kun Mr Stahl iski 3. ulkoa viimeiset 600 metriä 09,8-vauhtia. Killerin Eliitin voittaja pysäytti Kaustisella kellot täydestä voltista aikaan 12,2, ja Ville Mäkelän valmennettava oli eittämättä yksi kauden komeetoista.

”Santtu (Raitala) sai loppusuoralla ottaa yleisönsä, eikä hänen tarvinnut hevosta käskeä”, Mäkelä aloittaa. ”Ei me kauden aikana tietenkään ajateltu, että Mr Stahl tekee vanhempien hevosten Suomen ennätyksen. Arvostan sitä todella korkealle, koska aika moni pääsee sitä kauden aikana yrittämään. Olihan se aikamoinen sokki, kun Kaustisella voittoaika julkistettiin.”

Mr Stahl oli kauden viimeiseen starttiinsa kipeä, mutta joulun alla kaikki vaikuttaa hyvältä, ja tammikuussa alkaa kunnon treenit alkavaa kautta varten.

”Vuosi sitten Mr Stahl olisi haluttu St Micheliin mukaan. Teimme päätöksen, että ensi vuonna sitten, jos hevonen on kunnossa ja kutsu tulee. Aika todennäköistä on, että vastaamme kyllä, mikäli tilanne tulee oikeasti eteen. Ryhmälähdössä hevosella on varaa parantaa ennätystään, mutta SE-tuloksia en pysty lupaamaan”, Mäkelä kommentoi.

Seuraavana päivänä nähtiin hurja näytös, kun Hissun Feeniks löi muille luun kurkkuun heti kättelyssä 3100 metrin volttilähdön paalulta. Tuomas Pakkanen lasketteli muiden alta pois väliajoin 27,5-25,0-25,0-25,0-22,5, eikä kukaan pysynyt valjakon tuntumassa enää loppukaarteessa. Hevosen valmentaja Timo Väisänen sai kokea perheensä kanssa toinen toistaan hienompia hetkiä kauden aikana. 

”Kaustisen kisa jäi hyvin mieleen. Siinä kävivät sopivasti härkkimässä vuorotellen Hissun Feeniksiä, ja Suvelan Rinssille pitää antaa kiitosta kovasta tuloksesta. Ei lähdetty ajamaan ennätystä, vaan keulasta omaa juoksua. Tuomas (Pakkanen) sanoi heti maalin jälkeen, että varaa jäi ja korvat olivat kiinni. Olisi ori varmasti muutamia kymmenyksiä pystynyt pudottamaan”, Väisänen arvioi.

Väisäsen osaa arvostaa SE-tulosta korkealle.

”Koko kausi meni hienosti, mutta kyllähän tuollainen saavutus toi ekstraa Kaustisen juoksuun. Se oli ensimmäinen Suomen ennätys meidän talliin, ja tuntuu edelleen tosi hienolta”, Väisänen kiittelee.

Montéssa nähtiin komea SE-tulos, kun Susanna Visurin ohjastama Suvimyrsky Ram täräytti keulaan edettyään 2640 metrin voltin aikaan 29,3. Huittisiin tammikuussa Rovaniemeltä muuttanut ruuna on aina tiedetty kyvykkääksi, mutta laukkaprosentti 69 muistuttaa itsestään turhan usein.

”Ei käynyt SE-tulos mielessäkään, vaan se, että päästäisiin kaksi kierrosta ravilla”, Visuri nauraa. ”Se oli päivä, jolloin Suvimyrsky Ram ei muistanut laukata. Meillä on ollut omia kasvatteja ja rakkaita hevosia, mutta onhan tämä ollut mahdottoman hienoa, että on tullut montéssa menestystä.” 

Kärrylähdöissä ruuna on ollut muutaman kerran lähellä jymypaukkua ihan Toto75-lähtöjä myöden, ja jättipotti oli hyppysissä ennen kolmatta laukkaa 14. lokakuuta Jokimaalla. Visuri myöntää, että lähtöjen seuraaminen sivusta on ollut piinaavaa.

”Syke on ollut 200 aidan vieressä, vaikkei olisi ottanut askeltakaan. Antti (Teivainen) joutui Jokimaalla lokakuussa miettimään, että nyt on kaksi laukkaa alla, eikä kolmatta paranisi ottaa. Varusteista se ei ole kiinni, koska kaikki varusteita on kokeiltu, kuten on tehty jo ennen hevosen tuloa meille.”

Montéssa ruunalla on realistinen sauma saavuttaa vielä esimerkiksi Suomen mestaruus. Valmentaja näkee positiivisia merkkejä tulevaisuutta ajatellen.

”Suvimyrsky Ram luottaa enemmän itseensä, kun on tuttuja ihmisiä lähellä. Satulassa pääsee lähemmäksi hevosta ja tuntuu siltä, että silloin ruuna on varmempi. Forssan joulukuun startissa se ei jännittänyt tallialueella, vaan oli rennompi. Pitäisi itsekin pystyä luottamaan siihen enemmän.”

Suomen ennätyksistä varmasti yllättävin nähtiin 27. heinäkuussa Lappeessa. Silloin nelivuotias Veeruska-ajon sankari Costi Hem eteni jo 2. kaarteessa takamatkalta keulaan ja kellotti 3120 metriä voltista aikaan 32,3. Tapio Perttusen valmentaman ja Talli AdAstran omistaman oriin kohtalo oli kuitenkin traaginen, sillä se menehtyi vain vajaata kuukautta myöhemmin 23. elokuuta.

Lauri Jääskeläinen